Mainoksen kännykässä komeilee 74 avaamatonta sähköpostiviestiä… ja YouTube. Kiirettä siis pitää.

Moisioiksi kutsuttiin ”kaukaisempia, huonompia ja vähäisempiä” peltoja, kertoo aikakauskirja Suomi vuodelta 1854. Myöhemmin samassa opuksessa moisiota kuvataan ”umpiaidaksi, jossa oli tynnyrinala peltoa ja sen alustalla niittua”.

Lisää tietoa löytyy Suomesta vuodelta 1855. Aikakauskirjan mukaan moisio äännetään samoin kuin viron kielen mõisa, joka tarkoittaa samaa kuin venäjän sana мыза. Moision etymologiaan pureudutaan myös Suomessa 6/1866, jonka mukaan sanan sukulaisiin kuuluu latvian kielen muischa. Samalla lehti muistuttaa, että virossa sanalla viitataan lähinnä kartanoihin. Aikakauskirjan mukaan suomen kieli tuntee kuitenkin sanan molemmat merkitykset.

Samalla tulin vilkaisseeksi myös digitoitua sanomalehtikirjastoa ja opin jotain uutta Vermaan [nimestä esiintyy useita muotoja: Vermas, Wermas ja Wermaa] kartonosta, jonka mailla sijainneen moision mukaan sukuni on saanut nimensä.

• Tammikuun alussa 1893 Vermaan talon 19-vuotias poika Waltteri Borg kuoli oman käden kautta, raportoi Tampereen Uutiset 7.2.1893 [huomatkaa uutisoinnin aikajänne]: ”Hänet oli löydetty mainittuna päivänä kuolleena lähellä olemasta metsästä taskussa yksi tyhjennetty  ja kaksi täysinäistä spriitä sisältämää pulloa, josta wainaja lienee nauttinut tuota kuolettawaa ainetta. Syytä tähän hirwittäwään tekoon ei tunneta. Taskusta on löydetty paperilappu, jossa kieltää vanhempiaan suremasta häntä. Tuo lappu paraitein todistaa että itsemurha on tapahtunut täydestä aikomuksesta.”
• Syksyllä 1908 Wermaan metsissä puolestaan roihusivat liekit. Tampereen Sanomat kertoi 21.8.1908 Metsäpaloja-palstalla Wermaan metsien palavan jo toista viikkoa. Lehden mukaan metsää vartioidaan palon leviämisen ehkäisemiseksi. Syyskuun 9. päivänä ilmestyneen Wiborgs Nyheterin mukaan palo ehti kuitenkin tehdä tuhojaan lähes kuukauden päivät ennen sammumistaan. Lehden mukaan palo tuhosi vähintään 3000 tynnyrinalaa (eli noin 148,2 hehtaaria) metsää.

Suddenly the causes of Asian math superiority become even more obvious. Students in Asian schools don’t have long summer vacations. Why would they? Cultures that believe that the route to success lies in rising before dawn 360 days a year are scarcely going to give their children three straight months off in the summer. The school year in the United States is, on average, 180 days long. The South Korean school year is 220 days long. The Japanese school year is 243 days long. (Malcolm Gladwell 2008: Outliers. The Story of Success.)

Rainforest. Relaxing. Pacific. Kaupunkiympäristöä uhkaa myös sanasaaste.