Kaupunkifillari

Kaupunkifillari-blogi on muuttanut

2009-04-06T11:01:00.003+03:00

Blogin uusi osoite on http://www.kaupunkifillari.fi.

Tätä vanhaa blogia (http://kaupunkifillari.blogspot.com) ei enää päivitetä ja se poistetaan jossain vaiheessa kokonaan.

Kaupunkifillari-blogi muuttaa

2009-04-05T18:30:00.002+03:00

Kaupunkifillari-blogi muuttaa pääsiäisen alusviikolla uuteen osoitteeseen http://www.kaupunkifillari.fi. Samalla blogin tekniikka vaihtuu WordPress-alustaan joka mahdollistaa blogin paremman kehittämisen jatkossa. Vanha sisältö tulee löytymään myös uudesta sijainnista.

Ilmoitamme tarkemmin, kun siirto on tehty ja kirjanmerkit kannattaa päivittää.

Kriittinen pyöräretki + keskustelutilaisuus Eric Gillilandin kanssa

2009-04-02T22:21:00.005+03:00

Hyvää kevättä!

Ensi tiistaina 7.4.2009 järjestetään tämän vuoden ensimmäinen kriittinen pyöräretki alkaen klo 17:00 tutulta paikalta eli Mantan patsaalta.

Kriittisen pyöräretken jälkeen kaikilla pyöräilyn ystävillä on ainutlaatuinen mahdollisuus päästä kuulemaan Washingtonin pyöräilyunionin toiminnanjohtajan Eric Gillilandin kokemuksia siitä, mitä organisoidulla pyöräilynedistämisellä voidaan saavuttaa. Keskustelutilaisuus järjestetään kriittisen pyöräilyn jälkeen alkaen n. klo 19:00 Domus Gaudiumissa Mechelininkatu 3 C:ssä (ns. "Kolmannessa ylioppilastalossa", Kauppakorkeakoulun kirjaston ja Domus Academican välissä). Pyöräilyn päätöspaikalta eli Havisamandan patsaalta siirrytään yhdessä Domus Gaudiumiin.

Keskustelutilaisuus on lähtöläukaus sarjalle tilaisuuksia, joissa Helsingin seudun pyöräilyn ystävillä on mahdollisuus tavata ja keskustella ajankohtaisista aiheista kuukausittain aina kriittisen pyöräilyn jälkeen. Kriittisen pyöräilyn järjestävät Helsingin maanystävät, keskustelutilaisuudet organisoi Kauunkifillari.fi ja alustajiksi kutsutaan asiantuntijoita ja luottamushenkilöitä kaupungin virastoista, Helsingin Polkupyöräilijöistä, yrityksistä ja muista järjestöistä.

Mitä: Keskustelutilaisuus pyöräilyn edistämisestä, alustajana Eric Gilliland Washingtonin pyöräilyunionista
Missä: Domus Gaudiumissa Mechelininkatu 3 C, (katso kartta alla)
Milloin: ti 7.4.2009 klo 19:00
Lisätietoja: Martti Tulenheimo p. 041-538 9495

View Larger Map

PS: Eric Gillilandin varmistuminen puhujaksi meni hieman viimetippaan, minkä takia mainontakin käynnistyi vasta nyt. Teethän meille palveluksen ja levität viestiä kaikille ystävillesi.

Uusi Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma tulossa

2009-03-31T10:47:00.001+03:00

Vuonna 2011 valmistuvan Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) laatiminen on käynnistynyt Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) johdolla.

Liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteena on taata kaikille hyvät liikkumis- ja kuljetusmahdollisuudet, toimivat yhdyskunnat ja hyvä elinympäristö, ja edistää siten seudun kilpailukykyä ja vetovoimaa. Sidosryhmien ja kansalaisten osallistuminen ja vuorovaikutus muodostavat keskeisen osan Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011:n valmistelua ja vaikutusten arviointia.

Liikennejärjestelmäsuunnitelma laaditaan ensimmäistä kertaa Helsingin seudun 14 kunnan alueelle sisältäen pääkaupunkiseudun kuntien (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) lisäksi KUUMA-kunnat (Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula, Kerava, Mäntsälä ja Pornainen) ja Kuntaryhmä Neloset (Hyvinkää, Kirkkonummi, Vihti, Sipoo). Suunnitelmassa määritellään liikennejärjestelmän kehittämisen suuntaviivat ja suunnataan seudullista liikennepolitiikkaa aina vuoteen 2050.

Lisätietoja: http://www.ytv.fi/plj

Pitäisikö Suomen pyöräilijöiden yhdistyä?

2009-03-31T00:23:00.002+03:00

Olen jo pitkään asiaa pohtinut ja muutkin siitä ovat maininneet, että Suomesta puuttuu kansallinen arkipyöräilijöiden äänenkannattaja. Torstaina 2.4.2009 Helsinkiin tulee viikoksi vierailulle Washingtonin pyöräilyunionin toimitusjohtaja Eric Gilliland. Vaikka Yhdysvallat onkin autojen luvattu maa, niin siellä myös pyöräilijät ovat kansallisesti huomattavasti paremmin organisoituneet, kuin Suomessa.

Dodon sivuilta löytyi artikkeli, missä Suomen pyöräilyn edistämisen tilanne oli tiivistetty yhteen lauseeseen: "pyöräilyn edistäjät toimivat edelleen hajallaan eivätkä tiedä tarpeeksi muiden tahojen kampanjoista tai toimintasuunnitelmista".

Yhdistäkäämme voimamme sanon minä. Ensi tiistaina muuten on käsittääkseni kevään ensimmäinen Kriittinen pyöräily.

-Jogi

Pyöräily Hämeentiellä - vastaa kyselyyn!

2009-03-23T15:32:00.001+02:00

Helsingin Polkupyöräilijät ry. (HePo) kartoittaa kokemuksia pyöräilystä Hämeentiellä välillä Hakaniemi-Kurvi. Vastatkamme heille joukoin.

---CLIP---

Toivomme alueella asuvilta, työskenteleviltä ja Hämeentiellä muuten liikkuvilta pyöräilijöiltä tietoa tien käytöstä, turvallisuudesta ja mahdollisista onnettomuuksista. Kysely tarjoaa myös mahdollisuuden vapaaseen kommentointiin.

Vuonna 2008 HePo yritti monen muun järjestön kanssa vaikuttaa kaupunkisuunnittelulautakuntaan niin, että Hämeentie otettaisiin mukaan kantakaupungin pyöräteiden tavoiteverkkosuunnitelmaan. Lautakunta hylkäsi äänestyksen jälkeen toiveemme.

Kyselyvastausten pohjalta laadimme uuden kannanoton, jolla lähestymme kaupungin päättäjiä kehittämään Hämeentien pyöräilyolosuhteita.

Kysely on osoitteessa http://www.hepo.fi/ext/kysely/

Pyörätie katutasossa

2009-03-16T09:44:00.004+02:00

Tässä on kuva ratkaisusta, jollaista olen joskus haveillut Helsingin yksisuuntaisille kaduille, kuten Albertinkadulle. Pyörätie, joka olisi katutasossa parkkeerattujen autojen ja jalkakäytävän välissä.

Albertin kadulle tämä sopisi mielestäni erinomasisesti, sillä nykyisinkään kadun leveys ei riitä kunnolla kahden kaistan rinnakkaiseen autoliikenteeseen. Pyörätien sijoittamisen jälkeen katu kapenisi selkeästi yksikaistaiseksi yhdensuuntaiseksi kaduksi ja vaaralliset kaasutteluohittelut loppuisivat.

Kuva on New Yorkin Grand Streetin suunnitelmasta, Kannattaa katsoa erityisesti PDF-muotoinen suunnitelmadokumentti, jossa suunnitteluratkaisun perustelut ja Köpiksen malli esitellään selkeästi.

Talipyöräilykyselyn vastaukset

2009-03-12T21:13:00.001+02:00

Jo syksystä asti on täällä roikkunut kommentointiosiossa kysely talvipyöräilystä (Kyselyn lopetuspäivämäärä 26.11.2008), tulokset näyttävät hyvältä.

Miten suhtaudut polkupyöräilyyn talvella?

En omista polkupyörää 1%
Laitan pyörän talviteloille 4%
Harkitsen talvipyöräilyn kokeilemista 9%
Pyöräilen joskus hyvällä säällä tavellakin 14%
Pyöräilen arkiajoa pikkupakkasessakin 13%
Pyöräilen päivittäin, myös paukkupakkasessa ja räntäsateessa 26%
Mikään ei pysäytä minua ja pyörääni 28%

95 vastaajaa.

Pyöräilyn kaksinkertaistamiseen on sitouduttava

2009-03-11T12:01:00.002+02:00

Kirjoitus julkaistiin alunperin Martti Tulenheimon blogissa 10.3.2009.

Olen laatimassa Helsingin valtuustostrategiaan kahta ehdotusta pyöräilyn edellytysten parantamiseksi Helsingissä. On kaksi keskeistä toimenpidettä, joilla pyöräily saadaan Helsingissä nousuun. Esittelin niistä eilen ensimmäisen ja tänään toisen.

Pelkkä tavoiteohjelma ja sen rinnalle laadittu toimenpideohjelma eivät vielä yhdessäkään riitä tekemään Helsingistä pyöräilykaupunkia. Niiden tueksi tarvitaan poliittinen ohjelma, johon kaikki poliittiset ryhmät sitoutuvat. Sitä toteuttamaan tarvitaan virkamiehiä, joilla on sekä riittävä asiaosaaminen että viran myötä syntyvä asema tehdä pyöräilyä koskevia päätöksiä.

Tämä tapahtuu perustamalla määräaikainen projekti pyöräilyn edellytysten parantamiseksi. Sen ei tarvitse rajoittua vain pyöräilyn kaksinkertaistamiseen, vaan projektin tavoite voidaan määritellä laajemmin pyöräilyn edellytysten parantamiseksi.

Projektin päättyessä virkaa hoitava(t) henkilö(t) jää(vät) pysyvästi huolehtimaan pyöräilyn edellytyksistä osana Helsingin liikenne- ja katusuunnittelua. Projektille tarvitaan iskevä nimi. Kutsutaan sitä toistaiseksi työnimellä Fillari-Helsinki 2020, kunnes keksitään parempi.

Tämä on ainoa keino varmistaa, että pyöräilyä koskevissa asioissa kuullaan aina ja joka kerta pyöräilyn edellytysten huomioimiseen sitoutunutta virkamiehistöä, kuten autoilunkin kohdalla tehdään. Muutoin käy niin kuin olen nopeasti oppinut lautakuntatyöskentelyssäni: Helsingin kaupungin pyöräilyn edistämistä varten itse laatiman tavoiteohjelman kauniiden tavoitteiden ylitse tallotaan autolähtökohtaisella suunnittelunäkökulmalla.

Helsingissä on kokemusta onnistuneista tiettyyn asiaan kohdistuneista projekteista. Kaksi ensimmäisenä mieleeni nousevaa tapausesimerkkiä ovat

1) Stop Töhryille -projekti
2) Esteetön Helsinki -nimellä alkanut Helsinki kaikille -projekti

Projektin toteutus ei maksa sen enempää tai vähempää kuin virkamiesten palkkaaminen muutoinkaan. Kyse on siitä, että projektin myötä pyöräilylle annetaan Helsingissä virallinen ja tunnustettu asema, jolla kaupunki osoittaa sitoutuvansa asian edistämiseen.

Tavoitteena on kaksinkertaistaa pyöräilyn määrä vuoden 2000 määrään verrattuna. Määräajasta päättäköön kaupunginvaltuusto. Itse ehdottaisin vuotta 2020, jolloin pyöräilyn kulkutapaosuuden on oltava 12 prosenttia Helsingin liikenteestä. Tämä nostaisi Helsingin hyväksi keskitasoiseksi suomalaiseksi pyöräilykaupungiksi Porin, Kouvolan, Polvijärven ja Tuusulan rinnalle. Matkaa Oulun 20 prosenttiin jää vielä. Pohjolan pyöräilypääkaupungin asema säilynee leveyspiirillä 65°01’ N vielä pitkään.

Valtuustostrategia pyöräilijän näkökulmasta

2009-03-10T11:02:00.003+02:00

Kirjoitus julkaistiin alunperin Martti Tulenheimon blogissa 9.3.2009.

Helsingissä laaditaan parhaillaan ensimmäistä kertaa kaupunginvaltuustolle strategiaohjelmaa. Strategia kattaa kauden 2009-2012. Ohjelmasta tulee konkreettinen lista niistä asioista, joihin kaupunginvaltuusto aikoo neljän vuoden aikana erityisesti panostaa. Siinä esitetään kaupungin keskeiset tavoitteet ja kehittämiskohteet sekä tärkeimmät toimenpiteet tulevalle valtuustokaudelle. Valtuusto hyväksyy ohjelman huhtikuussa.

Tässä vaiheessa pohjaesityksessä otetaan hyvin varovaisesti kantaa pyöräilyn puolesta. Pyrin itse vaikuttamaan Helsingin Vihreiden kautta siihen, että turhasta kainostelusta luovutaan ja sovitaan sen sijaan sitovasta päivämäärästä, johon mennessä pyöräilyn edellytykset pannaan Helsingissä sellaiseen kuntoon, että ikuisuustavoite pyöräilyn kaksinkertaistamiseksi (PDF) toteutuu.

Koska kunnallispolitiikassa kaikkien asioiden käsittely vie aina oman aikansa, on turha odottaa, että Helsingistä tulisi todellista pyöräilykaupunkia viikossa tai kahdessa. Tai edes viidessä vuodessa. Realistisempaa on asettaa tavoite noin kymmenen vuoden päähän. Tällä hetkellä tavoite on vuodessa 2015, ja on selvää, ettei tavoite pyöräilyliikenteen osuuden nostamisesta 12 prosenttiin kaikista matkoista tule siihenkään mennessä toteutumaan.

Vertailun vuoksi todettakoon, että maan pyöräilypääkaupungissa Oulussa pyöräilyn kulkutapaosuus on lähes 20 prosenttia kaikista matkoista.

Helsinki asetti vuonna 1994 tavoitteen kaksinkertaistaa pyöräilyn määrän. Tavoitetta täsmennettiin vuonna 1996, jolloin sille annettiin aikaa vuoteen 2005 asti. Tavoite ei ole lähentynyt ja sitä päivitettiin vuonna 2003. Näillä näkymin tavoite ei toteudu jatkossakaan, koska se ei perustu yksityiskohtaisten toimenpiteiden listaamiseen, vaan ainoastaan yleisluontoisiin suuntaviivoihin.

Tavoiteohjelma tarvitseekin rinnalleen yksityiskohtaisen toimenpideohjelman, jonka keskiöön nostetaan pyöräilyn alueelliset epäkohdat ja näkökulmaksi otetaan liikennemuodon todelliset tarpeet. Kun pyöräilyn osuus kaksinkertaistuu, se tuottaa monia myönteisiä vaikutuksia: arvion mukaan "säästöt terveys- ja sosiaalimenoissa olisivat 67 miljoonaa euroa ja auto-onnettomuuksien kustannuksissa 27-56 miljoonaa euroa" vuodessa koko maassa.

Parantamisen varaa todella on. Helsinki on maan suurten kaupunkien joukossa peränpitäjä sanan kaikissa merkityksissä, kuten oheisesta Helsingin polkupyöräilijät ry:n kuviosta näkyy. Suurin osa tiedoista on peräisin henkilöliikennetutkimuksesta vuodelta 2004. Pääkaupunkiseudun luvut ovat peräisin YTV:n selvityksistä (2002) sekä KEHYLI -tutkimuksesta (1998).

Pyöräilijöiden palautekanava kaupunkisuunnitteluvirastolle

2009-03-08T16:27:00.003+02:00

Viime marraskuussa kirjoitin otsikolla "Pyöräilyryhmästä lähti liikeidea" ideasta, joka oli syntynyt eräässä pyöräilyryhmän syksyisessä kokoontumisessa.

Sittemmin idea on saanut mm. rahoitusta Tekesiltä ja mikä parasta Helsingin kaupunki on lähtenyt mukaan kehityskumppaniksi. Tiedote asiasta löytyy openfeedback.org sivustolta ja alla lyhyt kalvoshow, joka antaa pikaisen silmäyksen siihen, mistä on kysymys.

Pyöräilijöiden avoin palautekanava Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastolle

View more presentations from apoikola. (tags: pyöräily avoimuus)

Terveisin: Antti Poikola

Eurovaalit ja pyöräily

2009-03-07T08:59:00.003+02:00

Moi,

Olen jo jonkin aikaa miettinyt, että miten pyöräily liittyy kesäkuussa käytäviin eurovaaleihin. Olen siinä mielessä tavis Suomalainen, että koko eurovaalit ja Eurooppapolitiikka ovat hieman etäisiä minulle, joten ihan heti ei alkanut raksuttaa, että mitä pyöräilyasioita MEP:ien voisi odottaa ajavan parlamentissa.

Eilen löysin European Cyclists' Federationin sivuilta seuraavat 10 ehdotusta (oma nopea suomennokseni, kannattaa katsoa alkuperäislähde):

---CLIP---
Kymmenkohtainen ohjelma, johon seuraavan Europarlamentin 2009-2014 tulisi keskittyä. Keskeinen viesti on, että pyöräilyn osuutta kasvattamalla voidaan auttaa ratkaisemaan monia merkittäviä ongelmia, joita Eurooppa kohtaa: heikko ilmanlaatu, meluongelmat, liikenteen ruuhkautuminen, ilmastonmuutos, riippuvuus tuontiöljystä ja kansalaisten vähäisestä liikunnasta johtuvat terveysongelmat. Hyvä uutinen on, että pyöräilyä voidaan lisätä ja "tuottaa" aivan, kuten mitä tahansa muutakin liikennemuotoa. Eurovaaliehdokkaita pyydetään antamaan poliittinen tukensa pyöräilylle europarlamentin seuraavalla kaudella.

1) Jäsenmaiden parlamenttien välinen pyöräilyryhmä: Tukea ryhmän syntymistä Euroopan parlamentissa ja osallistua ryhmän toimintaan.

2) Pyöräily osana TEN-T (Euroopanlaajuinen liikenneverkoston toimeenpanovirasto) ohjelmaa: Sisällytetään EuroVelo pyöräilyreittiverkosto osaksi Euroopan liikenneverkostoa (trans-European transport network).

3) Pyöräily ja autojen törmäystestit: Painostetaan Euro NCAP laajentamaan nykyisiä jalankulkijoiden turvallisuuteen keskittyviä törmäystestejä kattamaan myös pyöräilijät. Tutkimuksilla on osoitettu, että korin ulkopuolisilla air bageilla auton etuosassa voidaan välttää vakavia loukkaantumisia ja pyöräilijöiden liikennekuolemia.

4) Pyöräily ja puhdas ilma: Vaaditaan Euroopan komissiota tekemään lakialoite, joka rajoittaa mopojen hiukkaspäästöjä.

5) Polkupörien madallettu arvonlisävero: Kannatetaan polkupyörien, varaosien ja polkupyörän huoltotoimintaan matalampaa ALV-prosenttia.

6) Cycling in the Action Plan on Urban Mobility: At this point, there is no European bicycle policy in place. The Action Plan could be the starting point if it contains the ECF key demands (7-10):

7) European Bicycle Officer: Create this position within the European Commissions, preferably at DG TREN. Cycling has many angles and therefore needs a coherent approach.

8) Statistics on cycling: Set up a project on thorough research, data and statistics on cycling in Europe. This is the basis for good policy.

9) 10% for cycling: Spend 1 € out of 10 € of all EU infrastructure financial resources on cycling.

10) Clear objectives: Set clear objectives for the modal share of cycling and for cyclists' safety.

Pyöräilyn edistämistä New Yorkissa

2009-02-28T13:25:00.005+02:00

Pyöräkaistoja ja polkupyörien ryhmittymisalueita Manhattanilta

Keväinen matkani New Yorkiin tutustutti minut erittäin kunnianhimoiseen pitkän tähtäimen strategiaan nimeltä planNYC 2030, jonka tavoitteena on parantaa asukkaiden hyvinvointia ja kehittää isosta omenasta ekologisesti kestävämpi kaupunki.

Yhtenä aloitteena tässä strategiassa on pyöräilyn kehittäminen. Vuodesta 2000 vuoteen 2006 pyöräily lisääntyi New Yorkissa peräti 75 prosenttia. Suunta on siis oikea, mutta matka on vielä pitkä, sillä toistaiseksi alle yksi prosentti newyorkkilaisista taittaa työmatkansa pyörällä. Merkittävin toimi planNYC strategiassa pyöräilyn edistämiseksi on 1800 mailin (2900km) pyöräilyn runkoverkoston toteuttaminen. Toteutettavasta pyöräilyn runkoverkostosta 504 mailia olisi erillisiä pyöräteitä (bike paths) ja 1296 mailia pyöräkaistoja (bicycle lanes). Muita pyöräilyä edistäviä toimia ovat mm. 1200 pyörätelineen asentaminen kaupungille vuoden 2009 aikana ja lainmuutos, joka edellyttää kaupan keskittymiä huolehtimaan turvallisista polkupyörien säilytyspaikoista.

Lyhyen Case studyn muodossa PlanNYC ottaa mallia muista Yhdysvaltain kaupungeista, joissa pyöräilyn edistäminen on jo käynnistynyt aiemmin.

Case Study: Cycling Emerges Around U.S.

When Brean Martin needs a ride across Chicago, he plops his bike on a rack between a bus’s headlights. “Now, every bus has carriers,” said Martin. “I get the feeling it helps bus drivers be more careful about bikers on the road.”

Cities across the nation are looking to the two-wheeler as a key to creating sustainable, enjoyable public transportation. They’re planning miles of bike paths, starting public bicycle programs, and zeroing in on safety measures. Seattle, Portland, and Boulder have instituted major networks. Baltimore and Philadelphia are on the road to better biking, too. By 2015, Chicago wants at least 5% of all trips less than five miles to be on bicycle. The city has discovered that shifting trips to bikes can become a congestion management strategy. It has already installed more than 160 miles of bike lanes throughout the city. Brean Martin thinks car congestion has already lightened up. “It used to be that I’d go flying on my bike through dead-stopped traffic,” said Martin. “Now, the cars actually move.”

Poukkoilemaan Kiasmanpuistoon

2009-02-27T21:49:00.001+02:00

Kuultua kaupunginhallituksen kokouksesta 23.2.2009. Käsittelyssä oli:

Kiasmanpuisto, Musiikkitalopuisto, Makasiinipuisto, puistosuunnitelmien hyväksyminen Kiasmanpuistoon, melkein kokonaan nurmipintaiseen puistoon tulee viisi luonnonkivipäällysteistä käytävää, joista neljä täyttää esteettömyysvaatimukset. Musiikkitalonpuiston keskeisin elementti on puiston länsiosassa sijaitseva monumentaalinen vesiaihe, jossa käytetään merivettä. Makasiinipuisto on eteläisin osa teemapuistojen sarjassa.

Kysyttäessä, miten pyöräteiden on tarkoitus jatkua ratakuilun jälkeen vastaus kuului: tarkoitus kuulemma on, että pyöräilijät hiljentävät puiston kohdalla.

Sitten voi kysyä, onko tarkoitus rajoittaa pyöräilijöiden nopeutta liikennemerkein (esim. kävely- tai pihakatualueilla suurin sallittu nopeus on 20 km/h, ja pyöräilijän on sovitettava nopeutensa jalankulun mukaiseksi)?

Mikä sekasotku syntyykään, jos kävelijät ja pyöräilijät pistetään sopeutumaan toisiinsa. Tästä pitäisi valmistella ponsia valtuustoon puistosuunnitelmien käsittelyyn, joten saadaan asia paremmalle tolalle.

Valtuuston päätettäväksi suunnitelma entisten makasiinien paikalle tulevasta puistosta tulee vajaan kahden viikon kuluttua. Suunnitelma löytyy liitekuvineen täältä: http://www.hel2.fi/paatoksenteko/khs/kvstoA/05alku09.html

Muistutus Pasilan katusuunnitelmasta

2009-02-24T14:57:00.003+02:00

Yllä havainnekuva Pasilan katusuunnitelmasta Messukeskuksen liepeille.

Rakennusviraston nettisivuilta Ajankohtaista osiosta löytää (jos muistaa käydä katsomassa) tiedotteita nähtävillä olevista katusuunnitelmista, joihin saa halutessaan jättää muistutuksia.

Usein suunnitelmissa on mukana pyörätie tavalla tai toisella. Vallitseva trendi pyöräteiden toteuttamisessa tuntuu olevan tehdä sitä samaa kuin ennekin. On hyvä, että kevyen liikenteen verkostoa parannetaan kohde kohteelta. Negatiivisena puolena tässä vanhassa mallissa on, että liian usein katusuunnittelun avulla usutetaan jalankulkijat ja pyöräilijät toistensa tielle ja sitä myöten kurkkuun kiinni. Pienillä muutoksilla katusuunnittelussa voitaisiin saavuttaa näiden kahden ekologisen liikennemuodon edustajat sopuun.

Päätin kokeilla, mikä vaikutus tällaisella virallisella muistutuksella on ja lähetin allaolevan tekstin rakennusviraston kirjaamoon viimeisellä minuutilla.

Muistutus Pasilan katusuunnitelmasta
Rautatieläisenkatu välillä Ratapihantie–Ratamestarinkatu

Rautatieläisenkadun katusuunnitelma on onnistunut, sillä kevyen liikenteen väylän leventämiselle on ahtaassa paikassa tarvetta. Erityisen onnistunutta suunnitelmassa on, että pyörätie ja jalkakäytävä on erotettu toisistaan selkeästi eri materiaaleilla: "rakennettava ajorata ja pyörätie asfaltoidaan, jalkakäytävä kivetään". Tätä pitäisi Helsingissä suosia muuallakin!

Korkeusero jalkakäytävän ja pyörätien välille

Voisitteko jatkosuunnittelussa harkita jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden erottamista toisistaan materiaalin lisäksi myös lievällä korkeuserolla? Jos pyörätie ja erotuskaista olisivat jalkakäytävää aivan hieman matalammalla tasolla (kuten esimerkiksi Kisahallin takana Stadionilta Töölönlahdelle kulkevalla osuudella, missä pyörätie on muutamia senttimetrejä alempana kuin jalkakäytävä), jalankulkijat havaitsisivat pyörätien myös messujen yhteydessä syntyvissä jalankulkuruuhkissa. Korkeusero tulisi luonnollisesti suunnitella esteettömyysnäkökohdat huomioiden.

Korkeuseron merkittävin vaikutus olisi pyöräilyn sujuvuuden parantaminen, sillä ajoittain pyörätielle epähuomiossa päätyvät jalankulkijat ovat pyöräilyliikenteen sujuvuutta Helsingissä ja erityisesti tällä kohtaa messujen yhteydessä suuresti haittaava tekijä. Samalla korkeusero parantaisi sekä jalankulkijoiden että pyöräilijöiden turvallisuutta selkeyttämällä kevyen liikenteen väylien jakoa.

Erotuskaistan sijoittaminen pyörätien ja jalkakäytävän väliin

Pyöräilyn sujuvuuden ja pyöräilyn sekä jalankulun turvallisuuden kannalta paras vaihtoehto on erottaa pyörätie ja jalkakäytävä toisistaan erotuskaistalla, joka havainnekuvassa oli sijoitettu pyörätien ja ajoradan väliin. Pyörätien erottamiseen ajoradasta riittää graniittinen reunakivi ja korkeusero.

Katutilan tehokkaampi hyödyntäminen välillä Ratapihantie-Messuaukio

Jopa metrin levyinen erotuskaista ajoradan ja pyörätien välillä vaikuttaa yläkanttiin arvioidulta välillä Ratapihantie-Messuaukio. Erotuskaista on luonnollisesti erittäin tarpeellinen ja hyvin perusteltu taksien odotusalueilla, mutta muilla osin katua pyörätietä voisi leventää ajorataan asti tai vähintäänkin niin lähelle sitä kuin mahdollista. Tämä tekisi mahdolliseksi myös jalkakäytävän leventämisen vielä suunniteltua enemmän!

Välillä Ratapihantie-Messuaukio jalankulkuliikenne Pasilan asemalle on kaikkein vilkkainta, ajoittain messujen yhteydessä ruuhkaistakin. Erotuskaistan ei tarvinne olla koko kadun pituudelta yhtä leveä, vaikka se olisikin esteettisesti miellyttävä ratkaisu, sillä asiaa pitäisi mieluiten tutkailla tarkoituksenmukaisuuden, sujuvuuden ja turvallisuuden näkökulmista.

Pyöräilijän näkökulmasta katsottuna erotuskaista on rajallisen katutilan haaskausta erittäin kapealla väylällä, jolla messujen yhteydessä kulkee valtavia määriä jalankulkijoita. Pyörätien sijoittaminen jalkakäytävän ja ylimitoitetun erotuskaistan väliin luo jalankulijoille helposti vaikutelman, ettei pyörätie olekaan pyörätie, vaan ikään kuin jalkakäytävä jatkuisi ajoradan reunaan asti. Tätä tapahtuu Pasilan aseman lähellä jatkuvasti, mikä aiheuttaa huomattavia vaaratilanteita.

Liikenneturvallisuudesta

Pyöräilijän ja jalankulkijan päätyminen samalle väylälle on merkittävä liikenneturvallisuutta uhkaava tilanne. Useiden jalankulkijoiden yhtäaikainen päätyminen pyörätielle on arkipäivää Pasilan aseman ja Messukeskuksen lähistöllä, varsinkin messuaikaan. Siksi jalkakäytävän ja pyörätien erottaminen toisistaan pienellä korkeuserolla olisi toivottavaa.

Pyöräilijöiden luvatonta jalkakäytävien käyttämistä pyöräväylinä pitäisi estää Helsingissä parantamalla pyöräreittejä niin kattaviksi ja laadukkaiksi, että pyöräilystä jalkakäytävällä tulisi vielä nykyistäkin paheksuttavampaa. Yksi keino tähän on juuri lievän korkeuseron rakentaminen jalkakäytävän ja pyörätien välille, sillä pyöräteillä kävelemiseen on suhtauduttava samalla asenteella kuin jalkakäytävillä pyöräilyyn.

Kevyen liikenteen turvallisuus taataan parhaiten hillitsemällä autoilijoiden ajonopeuksia, ei rakentamalla eristealueita, jotka saattavat jopa kannustaa autoilijoita olemaan varomatta pyöräilijöitä, jotka vaikuttavat olevan erotuskaistan takana näennäisesti "turvassa" autoilta. Lisäksi pyörätien ja ajoradan välillä oleva leveä erotuskaista on omiaan hälventämään pyörätien ja jalkakäytävän eroa jalankulkijoiden silmissä, eikä sellaisia pitäisi rakentaa metrin levyisinä kuin sellaisiin paikkoihin, joissa niistä on todellista hyötyä, kuten taksien, bussien ja raitiovaunujen odotusalueiden ohi kulkevilen pyöräteiden yhteyteen. Muualla niitä ei välttämättä tarvita lainkaan, tai niiden pitäisi olla korkeintaan muutaman kymmenen sentin levyisiä.

Ystävällisin terveisin
Antti Poikola
antti.poikola [at] tkk.fi
044 337 5439

Pyöräilyn markkinointi: halpa tapa olla tekemättä mitään

2009-02-23T18:24:00.006+02:00

Otsikko Hesarissa jonkun vuoden takaa: "Lahden oikorata on imaissut henkilöautoilijoita". Olisivatko nämä henkilöautoilijat siirtyneet joukkoliikenteen käyttäjiksi jos joukkoliikennettä olisi "markkinoitu" tehokkaammin? Lisääntyykö pyöräily "kehittämällä markkinointia monin tavoin"?

Miten kaikkiin kaupungin virallisiin papereihin, kun pyöräilystä puhutaan, aina päätyy se uskomus, että pyöräily lisääntyisi markkinoimalla? Viimeisin esimerkki on kaupungin strategiasta vuosille 2009-2012, jonka valtuusto hyväksyy kokouksessaan 1.4.2009.

Pyöräily voi korvata henkilöautomatkoja myös pidemmillä matkoilla. Pyöräilymahdollisuuksia sekä niiden markkinointia kehitetään monin eri tavoin.

Kävelyn ja pyöräilyn osuutta lisätään.
Toimenpiteet:
– Uusien alueiden suunnittelussa luodaan hyvät edellytykset
kävelylle ja pyöräilylle
– Kävelyalueita lisätään ja pyörätieverkkoa tihennetään
– Toteutetaan uusi kaupunkipyöräjärjestelmä
– Pyöräilyn markkinointia lisätään

Kyllähän Lahden oikorataakin toki markkinoitiin sitten kun se oli valmis, mutta tässä strategiapaperissa pyöräilyn markkinointi on yksi ranskalainen viiva, joka voidaan tulkita painoarvoltaan samaan kategoriaan uusien alueiden hyvän suunnittelun ja kevyen liikenteen verkoston laajentamisen kanssa.

Alla omat ranskalaiset viivani pyöräilystä. Jalankulku strategiassa ansaitsisi puolestaan kokonaan omat kehitysehdotuksensa.

Toimenpiteet:
- Olemassaolevan pyörätieverkoston käytettävyyttä parannetaan panostamalla peruskorjauksiin, näkemäesteiden poistoon viitoituksiin, merkintään, laittoman pysäköinnin valvontaan, yhtenäisyyteen ja tavikunnossapitoon.
- Pyörätieverkoston ulkopuolella lisätään pyöräilyyn soveltuvien katuosuuksien määrää merkittävästi, pyöräkaistojen, pyörille varattujen ryhmittymisalueiden ja piha- ja joukkoliikennekatujen muodossa.
– Uusien alueiden suunnittelussa luodaan hyvät edellytykset pyöräilylle, huomioimalla pyöräily liikennesuunnittelussa ja kaavamääräyksissä.
– Toteutetaan uusi kaupunkipyöräjärjestelmä ja sitä tukeva laatustandardoitu pyöräilykeskusta.

Unelmieni työpaikka!

2009-02-20T12:56:00.003+02:00

Helsingin ainoa pyöräilyvirkamies Antero Naskila on jäämässä eläkkeelle ja Kaupunkisuunnitteluvirasto etsii hänelle seuraajaa. Toimenkuvana olisi palkkaa vastaan edistää pyöräilyn ja muun kevyen liikenteen asemaa Helsingissä. Tämä olisi oikeasti unelmien työ ainakin allekirjoittaneelle. Valitettavasti vaikka DI olenkin, niin kohdallani vaatimus alalle soveltuvasta diplomi-insinöörin tai insinöörin tutkinnosta ei ehkä täyty :(

Liikennesuunnittelija (diplomi-insinööri tai insinööri)

Vakinainen työsuhde
Hakuaika päättyy 05.03.2009 kello 16:00
Kaupunkisuunnitteluvirasto, Liikennesuunnitteluosasto

Tehtävänä on kehittää pyöräilyn ja kävelyn olosuhteita ja markkinointia yhteistyössä eri osapuolien kanssa, toimia näiden kulkumuotojen asiantuntijana sekä huolehtia tehtävän edellyttämästä tietopohjasta. Taustalla on mm. Helsingin pyöräilyn kaksinkertaistamisohjelma.

Tehtävä on vakinainen ja siihen sisältyy neljän kuukauden koeaika. Tehtäväkohtaisen palkan lisäksi mahdollisesti tuleva ammattialalisä määräytyy teknisten sopimuksen mukaan. Tehtävä täytetään sopimuksen mukaan.

Kelpoisuusehto: Kelpoisuusehtona on alalle soveltuva diplomi-insinöörin tai insinöörin tutkinto. Tehtäviin voidaan palkata myös opintojen loppuvaiheessa oleva henkilö. Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen taito.

Luemme eduksi: Sujuva englannin kielen taito luetaan eduksi.

Palvelussuhteeseen liittyviä tietoja:
Tehtäväkohtainen palkka: 2700-3300 euroa/kk
Sopimusala: TS Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus
Työaika: 36 h 15 min / viikko

Anterolle voisi kyllä antaa jonkun läksiäsislahjan Helsingin pyöräilijäskeneltä, sillä kyllä hän on meidän hyväksi työskennellyt.

-Jogi

Aloite pyöräparkkien perustamisesta

2009-02-13T11:22:00.002+02:00

Tässä blogissa olen jo aiemmin esitellyt Paavo Arhinmäen (vas.) aloitteen työmatkapyöräilyn tukemisesta, Jussi Holman (kesk. Espoo) blogialoitteen fillariparkeista sekä Keskustanuorten "Bensa loppuu, ketju ei" kampanjan. Tämän aamun 13.2.2009 Hesarissa oli juttu valtuustoaloitteista ja siellä viitattiin esimerkinomaisesti tähän Matti Enrothin (kok.) aloitteeseen:

VT MATTI ENROTHIN YM. ALOITE KAUPUNGIN VALVOMIEN PYÖRÄ-
PARKKIEN PERUSTAMISESTA
Khs 2008-1845

Aloitteentekijät mainitsevat aloitteessaan seuraavaa: ”Pyöräilyn lisääntymisen esteenä on turvallisten pyöräparkkien puute. Valvottuja säilytyspaikkoja tarvitaan paljon ja joka puolelle kantakaupunkia.

Tämän vuoksi esitän, että kaupungin virastojen pihoille tai niiden välittömään lähistöön toreille erotetaan pyöräparkkitilat, joita virastojen valvontahenkilöstö voi muun toimen ohessa valvoa.”

Näyttää siis siltä, että fillaroinnille löytyy tukea poliittisen kentän eri laidoilta.

Pyörähuoltoja?

2009-02-12T18:26:00.003+02:00

Missä blogin lukijat huollattavat pyöränsä? Helsingissä tuntuu olevan pyörähuoltoyrityksiä melko vähän. Ihmetyttää myös se että moni näistä on kantakaupungissa - luulisi että eniten tarvetta olisi lähiöissä missä ihmiset asuvat.

Itse yritin katsoa aikanaan huoltoyrityksiä läheltä asuinpaikkaani Sörnäisten-Vallilan suunnalta. Nettihaku tuotti kolmen yrityksen tiedot, joista yksikään ei vastannut parin päivän aikana puhelinsoittoihin. Rikkinäisen pyörän kanssa ei huvittaisi kiertää ovelta ovelle. Internet-tiedot ovat näistä paikoista yleensä yhtä vähäisiä, enintään se puhelinnumero löytyy.

Itse olen ollut tyytyväinen Ecobikeen, jossa palvelu on erinomaista. Huonona puolena paikan tilat ovat sen verran pienet, että usein vasta samana päivänä saa tietää mahtuuko pyörä huoltoon. Myös Bike Planetista on satunnaisia hyviä kokemuksia.

Pyörän huollattaminen liikkeessä ei ole mitään ihan halpaa hupia. Paljonkohan Helsingin hinnoissa on pääkaupunkilisää?

Kirja-arvostelu: Pedal Power

2009-02-11T23:20:00.003+02:00

Olen parhaillani lukemassa Yhdysvaltalaisen politiikan tutkijan ja pyöräsymppaajan Harry Wrayn kirjaa Pedal Power: The Quiet Rise of the Bicycle in American Public Life.

Kirja on siinä mielessä mahtavan inspiroivaa luettavaa, että Yhdysvallat ei tunnetusti ole mikään pyöräilyn tai kevyen liikenteen mallimaa, mutta sielläkin on viimevuosina ollut havaittavissa selkeä ja yhä äänekkäämpi vastakulttuurinen virtaus, joka vaatii parempia oloja pyöräilijöille. Esimerkiksi oregonin osavaltiossa ja kirjoittajan kotikaupungissa Chicagossa on tapahtunut selkeitä edistysaskeleita, joissa päättäjät ovat edistäneet polkupyöräilyä.

Kirjassa pohditaan melko syvällisesti sitä, miten yleinen suhtautuminen pyöräilyyn heijastelee suoraan vallitsevaa kulttuuria ja toisaalta sitä, kuinka pyöräily sinänsä muuttaa sitä, miten maailman näkee (kun ei istukaan kahden tonnin teräskuorissa radio päällä tummennettujen lösien takana).

En ole vielä aivan kirjan lopussa, mutta laitan sen kiertoon ensimmäiselle, joka sitä ehtii pyytää (kommentti blogitekstiin ja joku tapa ottaa yhteyttä riittänee).

T: Jogi (antti.poikola miuku gmail.com)

Helsingin vilkkuvat pyöräilijät

2009-01-30T18:13:00.004+02:00

Liikenteessä-blogissa kirjoitettiin pari kuukautta sitten polkupyörien valoista. Värillisiä etuajovaloja en ole vielä Helsingissä nähnyt, mutta muuten LED-valaisimet ovat kovasti suosiossa. Eikä ihme, sillä samoilla paristoilla riittää valoa monta kertaa pidempään perinteisiin polttimoihin verrattuna.

Lähes jokaisessa LED-valaisimessa tuntuu olevan vilkkuvalotoiminto. Helsingissä pyöräilijät tuntuvatkin sitä käyttävän ahkerasti. Kuten Liikenteessä-blogi toteaa, tieliikenteessä vilkkuvalot on kuitenkin varattu ainoastaan hälytysajoneuvoille (Liikenteessä-blogin kommenteissa tarkempaa keskustelua tuosta). Miksi myös erityisesti pyöriin tarkoitetuissa valaisimissa tällainen ominaisuus on yleinen jos se kerran on laiton?

Ledivalaisimien pienempiä klipsiversioita kiinnitetään myös joskus lampunkorvikkeeksi kypärän lippaan tai takin rintaan. Tuollainen kiinnitystapa vaikeuttaa vastaantulijan etäisyyden ja koon arviointia.

Toivottavasti LED-valaisimien yleistyessä pyöräilijät oppivat olemaan koskematta siihen vilkkunappiin. Ja joka tapauksessa, mikä valo tahansa on vaikeissa olosuhteissa parempi ratkaisu kun ilman mitään valoa polkeminen.

Arkipyöräilyn suosio kasvaa vauhdilla

2009-01-30T12:56:00.002+02:00

Pyörämatkailu ja etenkin arkipyöräily kasvavat Suomessa.

Keski-Euroopassa pyörämatkailu kasvaa kovaa vauhtia. Suomessakin tästä ilmiöstä on jo merkkejä, vaikka Turun saaristoa lukuun ottamatta siihen liittyvä toiminta on vielä pientä ja jäsentymätöntä. Matkailun edistämiskeskus tarkastelee tätä elinkeinotoiminnan näkökulmasta pyörämatkailun kehittämisstrategiassaan.

Arkipyöräily on kasvanut erityisen selvästi pääkaupunkiseudulla. Esimerkiksi Helsingin niemelle kulki laskentapisteiden ohi 10000 pyöräilijää vuonna 1990, 15300 vuonna 1998, ja 23900 vuonna 2008. (lue lisää)

Tampereen ja Turun kokoisissa kaupungeissa matkat ovat pitkähköjä ja julkinen liikenne hyvin toimivaa, ja näyttää siltä että ne ovat vähän väliinputoajan asemassa pyöräilyn näkökulmasta.

Seuraavan kokoluokan kaupungeissa kuten Jyväskylässä, Porissa ja Oulussa on sitten taas aktiivisempaa pyöräilyn osalta.

Tieto pyörämatkailusta ja arkipyöräilystä on sirpaleista ja yhteismitatonta. Laskentaan perustuvaa dataa on isommissa kunnissa, mutta sen tulosten sovellettavuus muihin ympäristöihin ja yhdyskuntiin on heikko.

Näitä tietoja olen koonnut kaivelemalla nettiä (esim. YTV, MEK, TTY) ja soittelemalla TKK liikennetekniikan, TTY:n tiedonhallinta ja logistiikan sekä Ellare Oy:n asiantuntijoille.

Esko (teksti julkaistu tänään myös omassa blogissani)

Fillariparkkeja

2009-01-22T22:42:00.002+02:00

Espoon kaupunginsuunnittelulautakunnan tuore jäsen Jussi Holma ehdotti blogissaan seuraavaa:

21.10.2008

Fillariparkki

Keskustelin eräiden ystävieni kanssa näistä liikenneruuhkista ja joukkoliikenteestä. Nykyään paljon vaaditaan sitä, että pitäisi saada enemmän bussivuoroja joka paikkaan sekä aina vaan lähemmäs ihmisiä. Varmasti moniin paikkoihin se bussilinja pitäisi saada, missä sitä ei vielä ole, mutta voitaisiinko entistä enemmän käyttää polkupyörää? Vielä silloin, kun itse kävin peruskoulua ja lukiota, 5-10 kilometrin koulumatkoja kuljettiin polkupyörillä. Minulla on monia ystäviä, jotka ajavat työmatkoja polkupyörillä. Monet haluaisivat tehdä siten, että pyöräilevät juna-asemalle ja jättävät pyörän parkkiin ja jatkavat junalla esim. Helsingin keskustaan. Miksi vain harva sitten toimii näin? Siksi, että on iso riski jättää se kallis maastopyörä johonkin juna-asemalle, josta se voidaan helposti varastaa tai se voidaan vääntää mutkalle.

Ystäväni heittivät hienon idean, joka sai kannatukseni. Rakennetaan juna-asemienn välittömään läheisyyteen fillari-parkkihalli, josta voi ostaa omalle polkupyörälleen parkkipaikan. Ajatellaanpa esimerkiksi, että voisi pyöräillä esim Jupperista Leppävaaran asemalle ja jättää fillari parkkiin ja jatkaa junalla keskustaan. Ajatus jalostui vielä siten, että fillariparkissa olisi aamu kuuden ja kahdeksan välillä sekä vaikka iltapäivällä 15-18 välillä "narikkavahti, jolle voisit nopeasti jättää polkupyörän vietäväksi parkkiin. Muina aikoina voisit käydä hakemassa oman polkupyörän, 24h. Hinnoittelu voisi olla esimerkiksi 100€/vuosi, jota vastaan saa avaimen fillariparkkiin. Fillariparkin yhteydessä voisi olla myös polkupyöräalan lisäpalveluja tarjoavia yrityksiä esim. korjaamoja ja varaosamyymälöitä.

Tämänhän ei tietenkään tarvitse välttämättä olla kokonaisuudessaan kaupungin tarjoama palvelu, mutta kaupunki voisi tukea tämän tyyppistä ideaa mm. osoittamalla juna-asemien läheisyydestä rakennuspaikan fillariparkille.

Tehdään tästä taas yksi elinkeino ja jälleen saadaan lisää yrityksiä Espooseen.

jussi

Pyöräily valtuustokauden 2009-2012 valtuustostrategianeuvotteluissa

2009-01-22T01:16:00.004+02:00

Pyöräilytyöryhmän puheenjohtajana sain avustuspyynnön ja ajattelin vastata kysymykseen näin julkisesti. Keltaisella pohjalla kysymyksen esittäjä, valkoisella omat kommenttini.

Mietimme Hevin ilmastotyöryhmässä tavoitteita valtuustokauden 2009-2012 valtuustostrategianeuvotteluihin. Minä kokoan ehdotuksia liikenteen osalta. Olisi hienoa, jos pyöräilyryhmän puheenjohtajana ehtisit kommentoida listaa kevyen liikenteen osalta. Näkökulma on siis CO2-päästöjen vähentämisessä. Onko teillä noussut esiin joitakin muita hyviä ehdotuksia, mitä tässä ei ole mainittu? Mitkä tavoitteet kannattaisi mielestäsi nostaa keihäänkärjiksi, ts. niissä olisi hyvä kustannus-hyöty-suhde ja mahdollisuus mennä neuvotteluissa läpi?

Yleisesti ottaen pyöräilyä voi lisätä parhaiten turvallisen ja sujuvan pyäräilyverkoston kehittämisellä. Kaikki promoaminen, pyöräkeskukset, parkkipaikat, suihkut, kaupunkipyörät, työsuhdepyörät, tapahtumat, portaalit jne. ovat ihan hyviä lisukkeita, mutta turhia, mikäli ihmiset eivät koe pyörää miellyttäväksi ja turvalliseksi tavaksi siirtyä paikasta toiseen.

Pyöräilyn turvalisuutta ja sujuvuutta voidaan lisätä resursoimalla kevyen liikenteen väylien kunnostukseen ja suunnitteluun, sekä yleisesti liikennesuunnittelun keinoin rauhoittamalla kaupunkiliikennettä. Aina ei tarvitse olla pyörätietä, matalat nopeusrajoitukset pyörien ryhmittymisalueet ja pyöräkaistat ovat paljon halvempia ratkaisuja.

Tässä jotain listaa muista pyöräilijöitä kiinnostavista asioista, en nyt osaa miettiä keihäänkärkiä, vaan lista on sekaisin siltä osin:

Pyöräilijöille keskustaan palvelukeskus. Edistäisi kevyttä liikennettä, tarjoaisi pyörien huoltopalveluja, reittiopastusta ja turvalliset säilytystilat pyörille. (Tällainen kai jo suunnitteilla?)

Suunnitteilla on ei kannata pitää vaatimuksena, jos sen takia strategiakädenväännössä menetetään jotain uutta pyöräilyaiheista, jota ei muuten tulisi.

Turvallisia ja viihtyisiä pysäköintipaikkoja pyörille lisättävä koko kaupungin alueella, erityisesti juna-ja linja-autoasemilla.

Pyörien pysäköintipaikkoja tarvitaan kaikkialle, ei vain liityntäpysäköintiä. Itseasiassa liityntäpysäköinti on monissa paikoissa, kuten juna-asemilla jo ihan ok, mutta esim. kauppojen ja ostoskeskusten ympäristössä asiaa voisi parantaa. Yksi keino olisi, että Rakennusvirastolla olisi riittävän reipas pyörätelinebudjetti ja kauppiaat voisivat pyytää pyörätelinettä liikkeensä eteen kaupungin omistamalle katualueelle. Kampi keskuksessa kävin keskustelemassa asiasta vastaavan kanssa ja hän sanoi, että he ottaisivat milellään joka sisäänkäynnille pyörätelineet ja vastaisivat niiden ylläpidosta, mutta katu on kaupungin ja he olivat joutuneet käymään hirveän väännön kaupungin kanssa aikanaan, että edes Narinkkatorille saatiin telineet.

Kaupungin työpaikoille turvalliset pyörien säilytyspaikat ja viihtyisät suihku- ja pukeutumistilat pyöräilijöille.

Hyvä idea: koulut, kaupungin palvelupisteet ja kaupungin työpaikat voisivat olla hyviä kohteita pyörätelineille ja suihkuille.

Mitoitusnormit pyörien säilytyspaikoille liike-, palvelu- ja työpaikkarakennusten kaavoituksessa sekä uusille asuinalueille. Kaavoituksessa suosittava hyviä kevyen liikenteen yhteyksiä asemille, palveluiden luo ja pysäkeille.

Itsestäänselvää kamaa! Kaavoituksessa voisi suosia piha- ja hidaskatuja, joilla kulkee pyörät ja asukkaiden autot se, että pyörillä pääse läpi, mutta autoilla ei läpiajoa.

Pyörien kuljetuksen joukkoliikennevälineissä oltava maksutonta ja helppoa

Tottakai, mutta tämä ehdotus on niin lavea ja suuri, ettei se millään mene monoliittisena läpi. Asian eteen on tehtykin jo, mutta vaatimusta voisi konkretisoida kattamaan junien lisäksi myös uudet linja-auto ja raitiovaunu kalustohankinnat. Vanhoihin dösiin ja sporiin on kai aika vaikea saada pyöriä mukaan.

Kaupunkipyörät uusittava/kunnostettava ja niitä lisättävä (tämä oli kaupungin energialinjausraportin mukaan jo selvityksessä)

Tämä asia on liikkunut eteenpäin kyllä. Pyöräilyryhmässä olemme olleet välillä vain vähän huolissamme siitä, että tehdäänkö se tällä kertaa kunnolla se. kaupunkipyörien määrän lisäksi panostetaan merkittävästi myös kaupungin pyöräilyoloihin, kuten Pariisissa.

Lisäisin listaan myös:
Pyöräteiden auraaminen ja talvipyöräilyolojen parantaminen ei ole varman keinoista halvimpia, mutta nykyään, kun talvet ovat leutoja niin on valtava potentiaali vähentää CO2-päästöjä pidentämällä jo pyöräilevien pyöräilykautta.

Työsuhdepyörät kaupungin työntekijöille, kustannusajattelussa työsuhdepyöriä on vastustettu, kun ajatellaan, että jos yhdelle laitokselle esim. Helsingin Energialle annetaan oikeus työsuhdepyöriin, niin sitten kaikille pitäisi antaa ja se maksaisi X euroa kertaa kaupungin työntekijöiden lukumäärä. Tässä menee pieleen, koska todellisuudessa, vaikka kuinka toivoisimme niin vain pieni osa hyödyntäisi edun, joten kulupuoli tulee laskea siltä kannalta, hyötynä työntekijöiden terveys, vähentyneet sairauspoissaolot ja liikenne. Näkökulmia työsuhdepyöräilyyn

Arhimäki aloitteessaan ehdotti Tukholmasta tuttuja pyörien pumppuasemia eripuolille kaupunkia, olisivat varmaan halpoja. Pumppaus ei toki auta, jos teille levitetään kumit puhkovaa sepeli-sapelia.

Autojen pysäköinninvalvonta pyöräteillä.

Pyöräilypoliittinen ohjelma

2009-01-12T14:17:00.001+02:00

Aletaanko kirjoittamaan pyöräilypoliittista ohjelmaa? Tästä on ollut puhetta aikaisemmin ja nyt tuntuisi, että löytyi sopiva yhteiskirjoitustyökalukin, nimittäin MixedInk