Keskuskauppakamarin tiedotteet

Yritysjohtajat ja kauppakamarit: kuntauudistus on välttämätön

tuki@naviatech.fi (Lasse Lehman) — Tue, 07 Feb 2012 22:00:00 +0000

Yritysjohtajat: kuntauudistus on välttämätön

Yritysjohtajista peräti 86 prosenttia uskoo, että kuntauudistus mahdollistaa palvelutuotannon tehostamisen, ilmenee kauppakamarien tuoreesta yritysjohtajakyselystä. “Yritysjohtajat antavat selvän tuen reformille. Tänään julkaistu Elinvoimainen kunta -raportti antaa hyvän lähtökohdan konkreettisen mallin kehittämiselle”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä.

Kauppakamarien mielestä on ehdottoman tärkeää, että kuntaliitoksia ja palvelurakenteiden uudistamista jatketaan. Samaa mieltä ovat suomalaiset yritysjohtajat uunituoreen kyselyn mukaan.

Laajan kuntauudistuksen yhteydessä nousee vahvasti esille tasapuolisuuden puute yksityisen ja julkisen tuotannon kilpailutilanteessa. Nykyinen toimintamalli on tehoton ja kallis meille kaikille suomalaisille.
– Kuntien liikelaitoksia tulee edelleen yhtiöittää samaan aikaan, kun kuntamarkkinoita avataan kilpailulle. Sekä valtion, kuntatoimijoiden kuin yritystenkin on aktiivisesti edistettävä markkinoiden syntymistä, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä.

Uusia rahoitusmalleja

Kuntien toimintapojen uudistaminen merkitsee myös uusien rahoitusmallien arviointia ja käyttöönottoa. Perinteinen tapa rahoittaa kuntainvestointeja on joko suoraan budjetista tai velanotolla.

– Tämä malli on tulossa tiensä päähän. Kunnat tarvitsevat myös vaihtoehtoisia ja muuntuvia rahoittamisen tapoja. Kunnilla ja yrityksillä on oltava rohkeutta tarttua esimerkiksi erilaisiin julkisen ja yksityisen sektorin public private partnership -malleihin, sanoo johtaja Maarit Lindström Keskuskauppakamarista.

Tehokkaat palvelut

Jotta kuntauudistus voidaan toteuttaa onnistuneesti, pohjana on kauppakamarien mielestä oltava työssäkäynti- ja asiointialueet. Suuremmat kuntakoot merkitsevät, että palveluja voidaan kehittää järkevämmin ja tehokkaammin. Erilaiset tehokkuutta estävät toimintatapojen jäykkyydet on purettava, kuten kuntahenkilöstön viiden vuoden irtisanomissuoja kuntaliitoksen jälkeen.

– Kuntien kustannukset ovat kasvaneet koko 2000-luvun nopeammin kuin valtion menot ja kansantalouden kasvuvauhti. Jotta veroeurot riittävät kasvavaan palvelujen kysyntään, täytyy kuntapalveluja avata laajemmin kilpailulle. Sen lisäksi myös kuntien omaa palvelutuotantoa on tehostettava, huomauttaa Lindström.

– Kuntien on syytä hakea markkinoilta aktiivisesti vaihtoehtoisia palveluntuottajia, jolloin syntyy aitoja ja toimivia markkinoita. Kuntapalveluita on perusteltua kehittää suuntaan, jossa kuntalainen eli asiakas voi valita eri palveluntuottajien välillä. Palvelusetelit lisäävät valinnanvapautta ja ne kasvattavat myös pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua julkiseen palvelutuotantoon.

Kauppakamarit ehdottavat, että yritysten ja kuntien välistä vuorovaikutusta lisätään kaikilla tasoilla, myös lainsäädännön valmistelussa.
Kauppakamarien yritysjohtajakysely on ainoa suomalaiset yritysjohtajat Hangosta Petsamoon kattava kysely, jonka piirissä ovat PK-, pörssi- ja perheyritykset. Väittämän “Kuntauudistus antaa mahdollisuuksia kunnallisen palvelutuotannon tehokkaampaan järjestämiseen” kanssa 86 % oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä ja vain 4,2 % täysin eri mieltä. Kysely toteutettiin 13.-19.1. Kysely tavoittaa 832 yritysjohtajaa, joista vastasi 47 %.

Lisätiedot: Risto E. J. Penttilä p. 050 366 2395, Maarit Lindström p. 040 531 8262
Kauppakamarien videoblogi: Kuntauudistus ratkaisee Suomen tulevaisuuden

Risto E. J. Penttilä jatkaa Keskuskauppakamarissa

tuki@naviatech.fi (Lasse Lehman) — Thu, 02 Feb 2012 22:00:00 +0000

Risto E. J. Penttilä jatkaa Keskuskauppakamarissa

Keskuskauppakamarin hallitus päätyi kokouksessaan 2.2. siihen, että Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan tehtävä ja Euroopan parlamentin jäsenyys ovat täysipäiväisiä työtehtäviä.

Virkavapautta toimitusjohtajan työstä ei pidetty vaihtoehtona, koska Keskuskauppakamarin johtaminen ja kehittäminen edellyttävät kokoaikaista panostusta.

Risto E. J. Penttilä on päättänyt jatkaa Keskuskauppakamarin toimitusjohtajana.

- Jatkan hyvillä mielin Keskuskauppakamarissa. Kauppakamareilla on tärkeä rooli suomalaisen elinkeinoelämän äänenä. On kuitenkin tärkeätä, että vaihtoehdot selvitettiin ja nyt asia on loppuun käsitelty, sanoo Penttilä.

Matti Lainema on Kauppakamarien vuoden kouluttaja

tuki@naviatech.fi (Lasse Lehman) — Thu, 02 Feb 2012 22:00:00 +0000

Matti Lainema on Kauppakamarien vuoden kouluttaja

“Syvällinen kokemus ja erinomainen esitystapa ja ulosanti”, luonnehtivat koulutusten osallistujat Kauppakamarien vuoden kouluttajan Matti Laineman taitoja.

Kauppakamarit on Suomen suurimpia koulutusorganisaatioita, mitä tulee yritysten toimintaan liittyvässä osaamisessa. Kauppakamarit valitsivat nyt ensimmäistä kertaa vuoden kouluttajan, joka on Hyväksytty Hallituksen Jäsen (HHJ) -kursseilla ympäri Suomea kouluttanut Matti Lainema.

Vuosittain kauppakamareiden järjestämissä noin 500 koulutustilaisuudessa käy yli 15 000 osallistujaa. Opettajien lukumäärä on noin 500.
Tunnetuimmat kauppakamarien koulutukset ovat vuosittainen Tilinpäätös- ja veropäivä sekä suuren suosion saavuttanut Hyväksytty Hallituksen Jäsen (HHJ) -koulutus.

– Tutkimusten mukaan kauppakamareiden tarjoaman koulutuksen vahvuuksia ovat tuotteiden ja palveluiden laatu, hyvä hinta-laatusuhde sekä monipuolinen palvelutarjonta. Tärkeintä ovat kuitenkin kouluttajamme, jotka ovat alansa ehdottomia huippuosaajia, luonnehtii kauppakamarien yhteisen koulutustyöryhmän vetäjä Maria Lindbom Turun kauppakamarista.

Lainema on luennoinut useiden kauppakamareiden koulutuksissa. Valintaan johdatti erinomainen osallistujapalaute. “Matilla on näkemystä, kokemusta sekä kyseenalaistamisen taitoa. Valtava kokemus, verkostot ja omaa luokkaansa oleva vaikuttavuus. Hän osaa tuoda asiat monipuolisesti esille niin hyvien kuin huonojen esimerkkien osalta”, luonnehtivat koulutuksiin osallistuneet. Kauppakamarit valitsivat vuoden kouluttajan nyt ensimmäistä kertaa.

– Kauppakamarit käyttävät kouluttajina alansa parhaita osaajia ja laatuvaatimukset ovat erittäin korkeita, joten valinta oli vaikea. Lopullisen valinnan tekivät kauppakamareiden koulutuspäälliköt kuitenkin yksimielisesti, sanoo Lindbom.

Lisätiedot: Maria Lindbom, Turun kauppakamari p. 050-5730 370, Matti Lainema p. 0440-449 666

KTT Matti Lainemalla on pitkä ura markkinoinnin ja johdon tehtävissä. Hän on strategiakonsultointiin erikoistuneen S.A.M.I. Oy:n perustaja. Hän on työskennellyt konsernin tulosryhmän johtajana ja konsultoinut suuryrityksiä sekä konsernijohdon että tulosryhmien tasolla. Hallitustyöskentelyyn hän on osallistunut yli 15 vuoden ajan puheenjohtajana ja jäsenenä useissa teollisuus- ja palveluyrityksissä. Lainema on myös ansioitunut hallitustyöskentelyyn liittyvien kirjojen kirjoittaja.

Hallinnointikoodin uusi soveltamisohje: kuinka poikkeamista tulee kertoa

tuki@naviatech.fi (Lasse Lehman) — Mon, 23 Jan 2012 22:00:00 +0000

Hallinnointikoodin uusi soveltamisohje: kuinka poikkeamista tulee kertoa

Arvopaperimarkkinayhdistys ry on julkaissut listayhtiöiden hallinnointikoodin (corporate governance) soveltamisohjeen, jossa yhtiöitä ohjeistetaan kertomaan poikkeamista ja kuinka ne tulee perustella.

Comply or Explain -periaatteen (noudata tai selitä -periaate) mukaisesti yhtiö voi poiketa hallinnointikoodin yksittäisestä suosituksesta, kunhan se selostaa poikkeaman ja perustelee sen internetsivuillaan sekä hallinto- ja ohjausjärjestelmästään vuosittain antamassaan selvityksessä.

Keskuskauppakamarin lakimiehen Anne Horttanaisen mukaan yhtiöiden antamat laadukkaat ja kattavat selvitykset voivat vähentää asiasta annettavan lisäsääntelyn painetta.

- Ottaen huomioon Euroopan komission näkemyksen siitä, että selityksiä on syytä parantaa, listayhtiöiden on aiheellista paneutua perustelujen laatimiseen hieman aiempaa enemmän. On tarpeellista osoittaa, että Comply or Explain -periaate toimii hyvin ja että sen sisältämä perusteluvelvollisuus on otettu yhtiöiden osalta vakavasti, Horttanainen sanoo.

Uuden soveltamisohjeen uskotaan auttavan yrityksiä selittämään ja perustelemaan poikkeamia entistä perusteellisemmin. EU:n komissio tunnustaa Comply or Explain –periaatteen osana corporate governance -järjestelmää. Komissio on kiinnittänyt huomiota poikkeamia koskevien selitysten laatuun. Monien poikkeamien selityksien on katsottu olevan liian yleisluonteisia ja niiden informaatioarvon liian vähäiseksi. Tämän johdosta komissio harkitsee lisäsääntelyä asiasta.

Keskuskauppakamari on Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n perustajajäsen.

Saate hallinnointikoodin soveltamisohjeeseen (DOC, 54 Kt)

Hallinnointikoodin soveltamisohje (PDF, 82 Kt)

Suositumpi kuin koskaan: Kiinteistönvälitysalalle 141 uutta välittäjää

tuki@naviatech.fi (Lasse Lehman) — Tue, 10 Jan 2012 22:00:00 +0000

"Kiinteistönvälittäjäkoe oli tänä vuonna suositumpi kuin koskaan. Jatkossa koe järjestetään Helsingin ja Oulun lisäksi myös Tampereella. Iloitsemme suosion kasvusta, sillä on koko kiinteistöalan edun mukaista, että koulutukseen ja ammattipätevyyden hankkimiseen panostetaan”, sanoo lakimies Anne Horttanainen Keskuskauppakamarista.

Helsingissä ja Oulussa 19.11.2011 järjestettyyn laillistettu kiinteistövälittäjä (LKV) -kokeeseen osallistui 362 henkilöä, joista sen suoritti hyväksytysti 129 henkeä. Laillistettu vuokrahuoneistonvälittäjä (LVV) -kokeeseen osallistui 15 henkilöä, joista sen suoritti hyväksytysti 12.

Elämän tärkein kauppa

- Asunnon ostaminen on usein yksityishenkilön elämän tärkein kauppa, jossa alan osaavan ammattilaisen tuki on tärkeätä. Iloksemme koe kiinnostaa jatkuvasti yhä laajemmin. Välittäjien ammattitaidossa on aiemmin ollut kirjavuutta. Koe ei keskity myyntitaidon opettamiseen, vaan sen suorittaminen on osoitus ammattipätevyydestä, sanoo Horttanainen.

Lain mukaan ammattimaista kiinteistönvälitystä saa harjoittaa ammattipätevyyden omaava henkilö. Käytännössä on riittänyt, kun välitysliikkeessä on vähintään yhdellä henkilöllä LKV-pätevyys. Myyntineuvottelijat ovat usein vastanneet esittelyistä ja myyntityöstä ja LKV-kokeen suorittanut välittäjä kauppojen oikeellisuudesta. Kokeen lisätessä suosiotaan yhtä useammalla myyntityötä tekevällä on alan laajempi osaaminen, joka on sekä asiakkaan että kiinteistönvälitystoimiston etu.

Vain LKV-kokeen hyväksytysti suorittanut saa käyttää kiinteistönvälittäjä-nimikettä tai LKV-lyhennystä. Nimikettä vuokrahuoneiston välittäjä tai asunnon välittäjä saa käyttää vain LKV- tai LVV-kokeen suorittanut henkilö.

Keskuskauppakamarin järjestämiin LKV-kokeisiin on osallistunut vuodesta 2001 lähtien noin 7200 kokelasta, joista 2600 on suorittanut kokeen hyväksytysti. Aikaisemmin LKV-kokeen järjesti kauppa- ja teollisuusministeriö. LVV-koetta on järjestetty vuodesta 2001.

Kokeissa hyväksyttyjen nimet, asuinpaikkakunnat, koesisältö sekä arvosteluperusteet ovat nähtävillä www.keskuskauppakamari.fi . Keskuskauppakamarin välittäjälautakunta järjestää välittäjäkokeet kahdesti vuodessa. Seuraavat kokeet järjestetään 12.5.2012.

Lisätiedot: Anne Horttanainen p. 09 4242 6265

LKV- ja LVV-kokeissa hyväksytyt (XLSX, 21 Kt)

PK-hallitusbarometri paljastaa: Hallitustyöskentelystä halutaan konkreettisia hyötyjä

tuki@naviatech.fi (Lasse Lehman) — Sun, 18 Dec 2011 22:00:00 +0000

PK-hallitusbarometri paljastaa: Hallitustyöskentelystä halutaan konkreettisia hyötyjä

KUMILEIMASIN JOUTAA ROMUKOPPAAN

PK-yritykset ovat havahtuneet huomaamaan, että toimiva ja aito hallitustyöskentely tuo yritykselle parhaimmillaan huomattavaa lisähyötyä. Hallituksiin valitaan entistä enemmän yrityksen liiketoiminnan tai toimialan todellisia asiantuntijoita sekä hallitusammattilaisia.

Hallitustyöskentelyn halutaan olevan tehokasta ja yrityksen menestystä tukevaa, joten työskentelyä on lähdetty kehittämään määrätietoisesti. Keskuskauppakamarin PK-hallitusbarometrikyselyn perusteella jo noin puolet vastaajayrityksistä on osallistunut joko kauppakamareiden HHJ- tai vastaaviin hallitustyöskentelykoulutuksiin.

PK-yritysten hallituksissa on yhtiön ulkopuolisia jäseniä jo 53-prosentilla yrityksistä. Hallitusammattilaisten määrä kasvaa yrityksen koon kasvaessa. Barometriin vastanneissa yrityksissä 69 prosenttia on erittäin tyytyväinen tai tyytyväinen ulkopuolisten osaajien tuomaan hyötyyn.

– Päivittäisen työn ulkopuolelta tuleva näkee esimerkiksi tulevaisuuteen suuntaavat strategiset linjaukset uudesta, hedelmällisemmästä näkökulmasta. Erityisesti yritystalouden ja rahoituksen osaamista sekä kokemusta strategisesta työskentelystä arvostetaan, lakimies Anne Horttanainen sanoo.

Strategiapäivä ja työjärjestys

PK-yritysten hallitustyöskentely on myös aiempaa organisoidumpaa. Yli kolmasosalla barometrin vastaajista on käytössään hallituksen vuotuinen strategiapäivä ja 60 prosenttia lähettää heille kokousaineiston etukäteen. Näin toimitaan jo lähes kaikissa isoissa yrityksissä.

Reilusti yli kolmasosassa yrityksiä hallitusten toimintaa on tehostettu esimerkiksi ottamalla käyttöön hallituksen työjärjestys. Vaikka hallitusten kokoukset ovat yleensä hyvin valmisteltuja, hallitusten toivottaisiin keskittyvän entistä enemmän strategiatyöhön. Hallitusten roolina nähdään vahvasti yrityksen talouden valvonta ja strategian laadinta, mutta myös toimitusjohtajan haastaminen ja sparraus.

Hallitustyöskentelyä arvioidaan jo 40-prosentissa yrityksistä, 15 prosenttia harkitsee arviointien aloittamista. Vain harvassa yrityksessä arvioinnin tekee ulkopuolinen taho.
– Yllättävän harvassa yrityksessä arviointia käytetään hyödyksi esimerkiksi hallituksen kokoonpanoja mietittäessä, sanoo Horttanainen.

Yli puolessa yrityksistä hallituksen jäsenille ei makseta lainkaan palkkiota hallitustyöskentelystä. Suuressa osassa yrityksiä hallitus koostuukin yrityksen omistajista tai palkkatyöntekijöistä, ulkopuolisille asiantuntijoille palkkio yleensä maksetaan.
Yrityksissä kaivataan lisää tietoa toimivista palkitsemisjärjestelmistä. Yrityksissä tunnistetaan myös, että sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asioista tarvittaisiin lisäinformaatiota.

Taantumavaarasta uutta kohti
Talouden epävarmuus ei ole saanut PK-yrityksiä jähmettymään poteroihinsa. Päinvastoin, haasteet kohdataan rohkeasti uudistumalla. Peräti 40 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä ilmoitti käynnistäneensä uuden liiketoiminta-alueen. Lisäksi 29 prosentilla yrityksistä on meneillään tai suunnitteilla muu merkittävä investointi. Viennin käynnistämistä tai laajentamista suunnitteli 24 prosenttia vastaajista.

Keskuskauppakamari kysyi PK-yritysten näkemyksiä yhtiöiden hallitustyöskentelyn toimivuudesta ja tavoitteista lokakuussa. Vastaajajoukkoon kuului yli 1 000 yritysjohtajaa ympäri Suomen. Suurin osa heistä työskentelee 10–49 henkeä työllistävissä yrityksissä.

Lisätiedot:
Lakimies Anne Horttanainen, Keskuskauppakamari, 040 510 4907 Kauppakamarien hallitusbarometri 2011 (PPTX, 3 Mt)

Tilintarkastuslautakunta hyväksyi 52 uutta KHT-tilintarkastajaa

tuki@naviatech.fi (Lasse Lehman) — Mon, 28 Nov 2011 22:00:00 +0000

Lehdistötiedote
Tilintarkastuslautakunta

TILINTARKASTUSLAUTAKUNTA HYVÄKSYI 52 UUTTA KHT-TILINTARKASTAJAA

Yritysten ja asunto-osakeyhtiöiden omistajat, työntekijät ja muut liike-elämän tehtävissä toimivat ihmiset ovat tekemisissä tilinpäätösten ja tilintarkastuskertomusten kanssa. He käyttävät myös muita tilintarkastajan antamia raportteja. Tilintarkastajan tärkein tehtävä on varmistaa, että tilinpäätös, toimintakertomus ja päätöksenteossa käytettävät taloudelliset tiedot ovat olennaisilta osiltaan oikein. Tilintarkastajia käytetään, kun halutaan varmentaa taloudellisten ja oikeudellisten asioiden asiantuntevuus, luotettavuus ja objektiivisuus.

Suomessa tilintarkastuslain mukaan hyväksyttyjä tilintarkastajia ovat KHT-tilintarkastajat, HTM-tilintarkastajat, KHT-yhteisöt ja HTM-yhteisöt. KHT-tilintarkastaja tarkoittaa Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan hyväksymää tilintarkastajaa ja HTM-tilintarkastaja kauppakamarin tilintarkastusvaliokunnan hyväksymää tilintarkastajaa.

KHT-tutkintoon osallistui 152 henkilöä. Tutkinnon vaativuudesta kertoo, että sen suoritti 52 henkilöä hyväksytysti. HTM-tutkinnossa hyväksyttiin 21 kokelasta 66 tutkintoon osallistuneesta.

KHT-tutkinnossa hyväksytyt henkilöt antavat oikeudelle tilintarkastajan vakuutuksen. Heillä on oikeus käyttää KHT-tilintarkastajan ammattinimikettä sen jälkeen, kun heitä koskevat tiedot on merkitty tilintarkastuslautakunnan pitämään tilintarkastajarekisteriin.

KHT-tutkinnossa 2011 hyväksytyt:

Nimi Paikkakunta

Aarnio Tommi Tapani Oulu

Anttonen Eetu Albert Aleksi Helsinki

Bergström Petra Pauliina Helsinki

Fagervik Henrik Andreas Espoo

Hautala Jani Henrik Helsinki

Haverinen Ulla Ulpu Helsinki

Heino Tiina Annika Helsinki

Heinonen Annu Helsinki

Heinonen Lauri Johannes Jyväskylä

Hemmilä Riitta Inkeri Helsinki

Henriksson Erika Maria Espoo

Hiltunen Eeva Kristiina Joensuu

Järvi Laura Johanna Espoo

Karppinen Marjo Elisa Oulu

Koski-Hämäläinen Terhi Tuulikki Espoo

Kynäslahti Hanna Kaisa Helsinki

Lahtinen Jussi Sakari Tampere

Lappalainen Tuomas Oskari Espoo

Lehtikangas Katri Maria Helsinki

Lähteenmäki Heli Hanna-Maria Tampere

Majamaa Jussi Valtteri Tampere

Malmi Satu Katariina Tampere

Mattila Marko Juhani Helsinki

Mikkonen-Brännkärr Tiina Tuulikki Oulu

Mäkelä Jenni Marjaana Lempäälä

Nikunen Kati Annikki Kouvola

Nortamo Laura Elina Helsinki

Nurkkala Iiro Artturi Kirkkonummi

Ohranen Pia Christina Helsinki

Oikia Niklas Vihelm Turku

Peltoniemi Annukka Anneli Oulu

Pesola Juha Pentti Oulu

Pesonen Elina Pauliina Kokkola

Punkari Timo Ilmari Turku

Ranta Katja Pauliina Tarvasjoki

Rantonen Päivi Helena Hyvinkää

Raskila Anneli Eveliina Tampere

Riska Kaj Gustav Vaasa

Rönkkö Toni Juhani Helsinki

Salli Janne Mikael Nokia

Salminen Hanna Henriikka Espoo

Saukoniemi Juha Matti Helsinki

Siirtola Antti Olavi Vantaa

Sinkkonen Elina Annina Hämeenlinna

Sintonen Barbo Enel Järvenpää

Siren Anna Katriina Helsinki

Svensson Peter Christian Helsinki

Tuulimo Vesa-Matti Muurame

Vaahtovuo Camilla Carina Helsinki

Vatka David Helsinki

Väliranta Jenni Johanna Helsinki

Väärälä Juha Petteri Kempele

Kaikille tutkintoon osallistuneille postitetaan henkilökohtaiset tiedoksiantokirjeet arvostelusta viimeistään viikolla 49.

KHT-tutkinto järjestettiin 3.-4.9.2011 Helsingissä. Tutkintoon haki (edellisen vuoden lukumäärä suluissa) 184 (175) henkilöä, joista hyväksyttiin osallistumaan tutkintoon 175 (168). KHT-tutkintoon osallistui 152 (153) kokelasta.

Tilintarkastuslautakunta on hyväksynyt KHT-tilintarkastajia vuodesta 1924 alkaen. Suomessa on uusien KHT-tilintarkastajien rekisteröimisen jälkeen 763 KHT-tilintarkastajaa.

VUODEN 2011 HTM-TUTKINNOSSA HYVÄKSYTTIIN 21 KOKELASTA

Tilintarkastuslautakunta vahvisti kokouksessaan tiistaina 29.11.2011 HTM-tutkinnon tulokset. Tutkinnossa hyväksyttiin 21 kokelasta.

HTM-tutkinnossa 2011 hyväksytyt:

Nimi Kauppakamarin TIVA

Blomster Anu Kristiina Länsi-Uusimaa

Ekuri Riitta Helena Turku

Hakala Matti Samuli Turku

Heikkinen Katja Johanna Kuopio

Hukka Heidi Annika Oulu

Huotari Juha Mikko Oulu

Juntunen Virve Anneli Etelä-Karjala

Järvi Tapio Juhani Kustaa Tampere

Kärkkäinen Tapani Kristian Keski-Suomi

Köykkä Mauri Pentti Helsinki

Poskiparta Jarmo Kristian Tampere

Puolitaival Virve Kyllikki Pohjanmaa

Raitaniemi Mervi Johanna Satakunta

Rantala Teemu Antti Johannes Helsinki

Rinne Tuomo Vihtori Turku

Salonen Miikka Juhani Tampere

Savio Jussi Petteri Tampere

Toivonen Sisko Tellervo Tampere

Tolvanen Tarja Tuulikki Helsinki

Wirtanen Jonna Annikki Helsinki

Väisänen Päivi Kaarina Etelä-Savo

Kaikille tutkintoon osallistuneille postitetaan henkilökohtaiset tiedoksiantokirjeet arvostelusta.

HTM-tutkinnon tulosten perusteella kunkin kauppakamarin tilintarkastusvaliokunta päättää oman toiminta-alueensa tilintarkastajien hyväksymisestä. Tutkinnossa hyväksytyt henkilöt antavat oikeudelle tilintarkastajan vakuutuksen. He saavat oikeuden käyttää HTM-tilintarkastajan ammattinimikettä sen jälkeen, kun heitä koskevat tiedot on merkitty tilintarkastuslautakunnan pitämään tilintarkastajarekisteriin.

HTM-tutkinto järjestettiin 3.9.2011 Helsingissä. Tutkintoon haki (edellisen vuoden lukumäärä suluissa) 93 (89) henkilöä, joista 78 (72) hyväksyttiin osallistumaan tutkintoon. HTM-tutkintoon osallistui 66 (56) kokelasta. Kauppakamarit ovat hyväksyneet HTM-tilintarkastajia vuodesta 1951 alkaen. Suomessa on uusien HTM-tilintarkastajien rekisteröimisen jälkeen 697 HTM-tilintarkastajaa.

Lisätietoja: laskentatoimen asiantuntija, tilintarkastuslautakunnan sihteeri Hanna Kattainen, suunnittelija, tilintarkastuslautakunnan sihteeri AnnikaMäki, suunnittelija, tilintarkastuslautakunnan sihteeri Heidi Haukkala ja tilintarkastuslautakunnan pääsihteeri Pasi Horsmanheimo.

Mikael Mäkinen Kansainvälisen kauppakamarin johtoon

tuki@naviatech.fi (Lasse Lehman) — Sun, 20 Nov 2011 22:00:00 +0000

Mikael Mäkinen Kansainvälisen kauppakamarin johtoon

Cargotec Oyj:n toimitusjohtaja Mikael Mäkinen on valittu Kansainvälisen kauppakamarin Suomen hallituksen puheenjohtajaksi. Mäkinen seuraa tehtävässä kaksi vuotta toiminutta Hannu Syrjästä. Varapuheenjohtajina jatkavat teollisuusneuvos Martin Granholm ja Nokian johtaja Esko Aho.

Kansainvälisen kauppakamarin ICC Suomen hallitukseen uusina valittiin Outotec Oyj:n toimitusjohtaja Pertti Korhonen ja Uponor Oyj:n toimitusjohtaja Jyri Luomakoski. Hallituksessa jatkavat johtaja Jukka Ahtela (EK), johtaja Anne Brunila (Fortum), varakonsernijohtaja Casper von Koskull (Nordea), johtaja Anne Leppälä-Nilsson (Kesko), toimitusjohtaja Risto E.J.Penttilä (K3), toimitusjohtaja Jussi Pesonen (UPM) ja asianajaja Carita Wallgren-Lindholm.

- Kansainvälisen kaupan pelisääntöjen toimivuus korostuu talouden taantumassa. ICC:n rooli yrityselämän globaalina äänenä on nyt tärkeämpi kuin aikaisemmin, toteaa Mäkinen.

Lisätiedot: Kansainvälisen kauppakamarin maajohtaja Timo Vuori, 050-5535319

Jordan Keskuskauppakamarin hallituksen puheenjohtajaksi

tuki@naviatech.fi (Lasse Lehman) — Wed, 16 Nov 2011 22:00:00 +0000

Jordan Keskuskauppakamarin hallituksen puheenjohtajaksi

Metsäliiton pääjohtaja, vuorineuvos Kari Jordan on valittu Keskuskauppakamarin puheenjohtajaksi vuodeksi 2012. Hän seuraa Hannu Penttilää, joka toimi puheenjohtajana täyden viisivuotisjakson.

-- Jordan tuo erinomaisen liike-elämän, rahoituksen sekä perusteollisuuden osaamisen hallitukseen. Olen erittäin iloinen siitä, että Keskuskauppakamarin hallitus koostuu Suomen talouselämän eturivin vaikuttajista ja yritysjohtajista, jotka edustavat eri toimialoja monipuolisesti, sanoo vuoden 2011 lopulla puheenjohtajan tehtävästä väistyvä Hannu Penttilä.

Varapuheenjohtajiksi valittiin pääjohtaja Reijo Karhinen (OP-Pohjola-ryhmä) ja hallituksen puheenjohtaja Maarit Toivanen-Koivisto (Onninen Oy). Uusia hallituksen jäseniä ovat Anne Berner, (Vallila Interior Oy), Kari Stadigh (Sampo Oyj), Pertti Korhonen (Outotec Oyj), Annukka Lantto (Antell-leipomot Oy), Jukka Rinnevaara (Teleste) ja Timo Salli ( Katsa oy).

Hallituksessa jatkavat edelleen Arto Herranen (Enfo Oyj) Timo Ihamuotila (Nokia Oyj), Hannu Löytönen (Betset Oy), Kuisma Niemelä (SOK) Pekka Nuuttila ( Nordea Pankki Suomi Oyj sekä Harri Sailas (Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen).

World Economic Survey 4/2011: Maailmantalous joutumassa teho-osastolle

tuki@naviatech.fi (Lasse Lehman) — Tue, 15 Nov 2011 22:00:00 +0000

World Economic Survey 4/2011: Maailmantalous joutumassa teho-osastolle

Maailmanlaajuinen taantuman vaara on ilmeinen. Yritysten talousodotukset ovat merkittävästi synkistyneet kaikissa maanosissa. Epäluottamus valtioiden viimeaikaista talous- ja finanssipolitiikkaa kohtaan on kasvanut. Julkisen talouden paisuva velkakriisi on syönyt elvytysvarat eikä kasvua tukevia toimia ole onnistuttu löytämään. “Kasvava protektionismi, markkinoiden ylisääntely ja kiristyvä verotus tarjoavat heikot eväät kasvulle”, sanoo Kansainvälisen kauppakamarin maajohtaja Timo Vuori.

Yritysten odotukset seuraavalle kuudelle kuukaudelle ovat poikkeuksellisen pessimistiset, osoittaa 119 maata ja 1119 yritysvaikuttajaa kattava Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n ja Ifo-tutkimuslaitoksen tuore World Economic Survey –suhdannekysely.

– Maailmantalouden taantuma kolkuttelee jo eteisessä, toteaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti, Kansainvälisen kauppakamarin ekonomistiryhmän suomalaisjäsen Maarit Lindström.
– Huolestuttavaa on yritysten kasvava epäluottamus eri maissa poliittiseen kykyyn ratkaista pikaisesti julkisen talouden velkaongelmat ja luoda kasvua tukevaa talouspolitiikkaa, arvioi Kansainvälisen kauppakamarin maajohtaja Timo Vuori. – Maailmantalous on taas joutumassa teho-osastolle, koska oikeita kasvulääkkeitä ei ole löydetty.

Kipeät talousratkaisut tekemättä

Euroopassa ja USA:ssa talousnäkymät laskivat selvästi alle pitkän aikavälin keskiarvon. Molemmilla markkina-alueilla ongelmat ovat tarttuneet reaalitalouteen.

– Talouden pessimismi ei koske enää vain Etelä-Euroopan kriisimaita. Myös Euroopan vahvoissa talouksissa kuten Saksassa talousodotukset ovat muuttuneet pessimistisemmiksi, sanoo Lindström. Muhkea julkinen velkataakka, hidastuva talouskasvu ja heikkenevät työllisyysnäkymät synkistävät tulevaisuuden uskoa useimmissa maissa.

Ainoita valopilkkuja on Irlannin kohtuullisen suotuisa kehitys. Maa on selättämässä vaikeaa monivuotista talouskriisiään. Myös Venäjän ja Turkin talousodotukset ovat yhä tyydyttävällä tasolla.

Aasiassa talousnäkymät ovat muuttuneet varovaisemmiksi ja ovat nyt pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella. Kiinan, Intian ja Etelä-Korean tilanne on kuitenkin vielä tyydyttävä. Japanissa taloustilanne nähdään edelleen varsin heikkona.

Etelä-Amerikassa erityisesti Argentiinan, Brasilian, Chilen, Perun ja Uruguayn näkymät ovat yhä kohtuullisen hyvät.

Kasvun eväät hukassa

– Epävarmuus markkinoilla tuntuu väistämättä maailmankaupassa ja näin ollen myös Suomen viennissä, arvioi Vuori. – Kasvun eväitä ei tahdo löytyä poliittisin keinoin. Tuoreimpana esimerkkinä ovat Ranskan G20-huippukokouksen vaisut päätökset taantuman tarttumavaaran uhatessa. – Kannattaisiko kasvua sittenkin hakea markkinoita ja kilpailua vapauttamalla, verotusta alentamalla, kysyy Vuori.

Lisätiedot:
Pääekonomisti Maarit Lindström, Keskuskauppakamari, 040 531 8262
Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi, 050 553 5319

World Economic Survey julkaistaan maailmanlaajuisesti 16.11.2011 klo 10.00 GMT, osoitteessa: www.ifo.de ”World Economic Survey” ja www.iccwbo.org . WES-suhdannekysely on tehty yhteistyössä Saksalaisen Ifo-tutkimuslaitoksen, Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n ja Euroopan komission kanssa. Kyselyyn vastasi 1119 yritysvaikuttajaa 119 maasta lokakuussa 2011.