Oli kaksi syytä, miksi oli ihan pakko tarttua turkiksiin. Eka on tietenkin se, että vintageturkiksia näkyy katukuvassa ihan hulluna, niin Helsingissä, Tuholmassa kuin New Yorkissa. Olisi jopa väärin ja kieroa, jos asiaa ei jossain käsiteltäisi. Minusta turkisten ei tarvitse olla tabu, josta ei saa puhua. Toiseksi minusta (ihanan kiivaana) käytävään turkiskeskusteluun mahtuu muitakin puheenvuoroja kuin “puolesta” ja “vastaan”.

Mitäkö mieltä sitten itse olen? Omistan äidin vanhan karvalakin, isotädin minkkistoolan ja viisi vuotta sitten ostetun Uff-turkin lasten mallia. Ne kirvoittavat muuten aina kommentteja ja ihastelua. Mutta eivät ne ole mitenkään rakkaimpia vaatteitani, vaikka sukuperintöä ovatkin. Uutta turkkia en ostaisi – tietenkään! En kannata turkistarhausta – miten voisinkaan! Olisi mahtavaa, rohkeaa ja edelläkävijämäistä, jos Suomikin kieltäisi turkistarhauksen.

Pakkohan munkin on tätä hehkuttaa! Paras uusi blogi aikoihin: Kotihousut eli kotivaatteita. Teksteissä imartelee hel-looksmaisuus, asuissa miellyttää villi luovuus ja rentous. (En muuten ymmärrä alkuunkaan ihmisiä, joilla ei ole kotivaatteita ollenkaan. Kodissa parastahan on juuri se, että saa hengailla kotivaatteissa.) Ainoa vaatimukseni on: Naamat näkyville!

Fanitan Suomen Käsityön Ystävien ryijyjä, tyynyjä ja vilttejä. Ja koko toimintaa. (Ollapa jo mummo ja ehtiä väkertää koristetyynyjä päivät pääksytysten…) Tänään aukeaa Design Forumissa Suomen Käsityön Ystävien 130-vuotisjuhlanäyttely – se kiinnostaa! Kävin jo vakoilemassa. Hauskin anti olivat Inka Kivalon kirjotut kaulakorut. Kieli pitkällä odottamani modernit himmelit olivat pettymys. Moderni muoto ja perinteinen olki -yhdistelmä ei napannut. Edelleen haaveilen mehupilleistä tehdystä himmelistä. Senkin projektin toteuttaminen jää näemmä mummoikään.

Daniel Palillo in flames.

Menossa: Sirpa Särkijärvi Galleria Amassa 2.3. asti.

Tulossa: Denise Ziegler Taidehallissa 6. – 31.3.

Menin kampaajalle ja pyysin hiekkatien väristä tukkaa. Samaan aikaan toisaalla kaveri otti kampaajalle mukaan villasukan ja vanhan ladon kuvat – värimalleiksi kampaajalle. Kolmas kaveri oli toivonut kampaajantuolissa Kaisaniemen kentän väristä tukkaa.

Nyt jopa maantienvärinen tukka kiinnostaa! Lopettaisinko kokonaan hiusten värjäämisen?! Eikä mikään ole niin kaunista, kuin aidosti harmaantuneet hiukset.

Kun hiukset on luonnolliset, vaatteiden väriskaala kapenee kummasti, totesi neljäs kaveri. Ei enää voikaan käyttää niitä räiskyvämpiä ja kirkkaampia sävyjä. Hiusvärillä ikään kuin ostaa lisää väriskaalaa. Tästä asiasta lisää myöhemmin – kuvien kanssa!

Wow. AW 2010-2011 by Laitinen. Photos by Chris Vidal.

Tänään telkku auki klo 19! TV1:llä alkaa Saimi & Jalmarin uudet jaksot, joissa mukana Helsingistä bongaamiani Old Lookseja. Ihania vanhuksia – arvostan.