Matti Mattila

Pinaatti-fetapiirakka

Thu, 31 May 2012 18:03:00 +0300

Kev�t k��ntyy huomenna kes�ksi eik� juhannukseen ole en�� kuin kolme viikkoa. Aikaa on siis viel� runsaasti juhannusjuhlien j�rjest�miseksi. Juhannuksen ruokap�yt��n voi kattaa kaikenlaista kes�ist� ja kevytt� herkuteltavaa, kuten salaatteja ja tietysti jotain v�h�n tuhdimpaa, kuten monenlaisia grilliruokia. Juhannusantimien ei tarvitse olla pelk�st��n rasvaisia grillipaistoksia. Herkutella voi kevyemmin vaikkapa suolaisen maukkaalla pinaatti-fetapiirakalla. Helppo piirakka syntyy yksinkertaisilla aineksilla alle tunnissa ja sopii mainiosti pikkupurtavaksi tai v�lipalaksi juhannuskekkerien oheen.KuvaManidis RobertsPinaatti-fetapiirakka12 annostaTaikina125 g voita125 g maitorahkaa2 dl s�mpyl�jauhoja1 tl leivinjauhetta1 tl sipulijauhettaT�yte100 g fetajuustoa1 prk kermaviili�1 ps pakastepinaattia2 kananmunaa2 rkl oliivi�ljy�2 valkosipulinkyntt�purjoasuolaamustapippurirouhettaSekoita leivin-, sipulijauhe ja s�mpyl�jauhot kesken��n. Tee murumainen seos nyppim�ll� jauhojen joukkoon voi. Lis�� rahka. Sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi. K��ri taikina muovikelmuun ja nosta j��kaappiin. Valmista t�yte hienontamalla purjo ja valkosipulinkynnet. Kuullota purjo ja valkosipuli paistinpannulla ja anna j��hty�. Sulata pinaatti ja valuta neste. Sekoita pinaatti, kananmunat, kermaviili ja mausteet kulhossa. Ota taikina j��kaapista ja kauli se ohueksi levyksi. Peit� piirakkavuoka taikinalevyll�. Levit� taikinan p��lle sipuliseos. Kaada p��lle lopuksi pinaattiseos. Paloittele fetajuusto ja ripottele piirakan p��lle. Paista 225-asteessa, uunin alaosassa 25 minuuttia. Anna piirakan vet�yty� ennen tarjoilua ja leikkaa se kahteentoista osaan. Tarjoile raikkaan kes�juoman kanssa.

Ziggy Stardust 40 vuotta

Wed, 30 May 2012 18:13:00 +0300

Ziggy Stardust t�ytt�� t�n� vuonna 40 vuotta niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin. Nelj� vuosikymment� on siis kulunut siit�, kun David Bowie esitteli Ziggy Stardust -hahmon kultaisella glam rock -aikaudella vuonna 1972. Samana vuonna kes�kuun kuudentena eli siis aivan kohta tasan 40 vuotta sitten ilmestyi yksi kevyen musiikin mestariteoksista, nimitt�in The Rise and Fall of Ziggy Stardust and the Spiders from Mars -studioalbumi. �lpp�ri oli 1960-lopulla aloittaneen David Bowien viides kiekko ja ehdottomasti parasta aikakauden musiikkia, joka ei ole menett�nyt kuunneltavuuttaan eik� himmennyt vuosikymmenten saatossa mihink��n. Pitk�soitto on mielest�ni yh� paras rock-levy, jonka olen kuullut. T�lle on vaikeaa l�yt�� edes vertaistaan.Juhlavuoden kunniaksi Ziggyn ymp�rill� tapahtuu nyt paljon. Netiss� voi kuunnella uudelleenmasteroitua �lpykk��, jonka 40-vuotisjuhlapainoksen voi tietysti tilata omakseen. Juhlavuosi muistelee lis�ksi 1970-lukua ja Ziggyn sek� Bowien taivalta tuomalla tukun vanhoja lehtileikkeit� valokuvineen fanien ihasteltaviksi. Monet ihailijat ovat nuorempia kuin Ziggy Stardust ja vanhat valokuvat ovat varmasti mielenkiintoista katseltavaa. Hauskinta t�ss� kaikessa juhlahumussa lienee n�pp�r� Ziggy-fy Yourself -sivusto, jossa kuka tahansa voi ottaa itsest��n Ziggy Stardustin n�k�iskuvan ja n�in ikuistaa kasvonsa 40 vuoden takaiseen asetelmaan. David Bowien ikuisena fanina k�vin tietysti heti asiaan ja ziggasin itsest�ni huvittavan valokuvan kuin Ziggy Stardust ik��n. Nappasin ohjelman avulla webbikamerallani valokuvan kasvoistani, jonka j�lkeen rattaat py�riv�t hetken ja salamoittivat kuvan Aladdin Sane -albumin kannesta tutulla salamanmuotoisella kasvokuviolla. Vaihtoehtona oli my�s py�re� otsakuvio, joka ei ole ehk� yht� tunnettu kuin tuo nimenomainen salama. En saanut s�h�kk�� aivan samalle kohtaa kasvoja kuin alkuper�isess� kuvassa, mutta tarkoitushan olikin vain hassutella eik� tehd� uutta kansikuvaa. Taustalla roikkunut taulu j�tti kaiken kukkuraksi hullunkuriset kolmiot p��ni molemmille puolille kuin jonkinlaiset sarvet. Ziggy Stardustin 40-vuotista juhlavuotta voi viett�� monella tavalla joko harrastamalla t�llaisia valokuvia tai kuuntelemalla parasta rockia ikin�.

Uudistunut Kirjastokaista

Tue, 29 May 2012 17:52:00 +0300

Kirjallisuuden ja kulttuurin yst�vien monipuolinen verkkopalvelu Kirjastokaista on uudistunut. Kaista on kaikille avoin kirjastoalaan, kirjallisuuteen ja yleisesti kulttuuriin liittyv� sivusto, josta l�ytyv�t niin uutuusohjelmat kuin muutkin alaan liittyv�t videot ja kirjallisuuden radio-ohjelmat k�tev�sti yhdest� paikasta. Kirjastokaista on my�s kirjallisuudenyst�vien kohtaamispaikka, jossa tapaa kirjastoihmisi� sek� kirjastojen yst�vi� ja yhteisty�kumppaneita monenlaisten haastattelujen muodossa. Uusittu sivusto on toteutettu suositulle WordPress-julkaisualustalle ja etusivusta on tehty houkutteleva n�yteikkuna kulttuurisis�ll�n moniin videoesityksiin. Uudistus on tuonut mukanaan karttan�kym�t, jotka n�ytt�v�t eri paikkakunnilla tehdyt ohjelmat. Videot on tallennettu t�t� nyky� Vimeo-palveluun, josta ne on upotettu sivuille katseltaviksi. Sivuston sis�lt� on ryhmitelty aiheiden mukaan ja mielenkiintoisten videomateriaalien selailu k�y k�tev�sti eri ryhmiss� ja luokituksissa vierailemalla. Videoita voi halutessaan kommentoida kullakin sivulla ja vaikka linkitt�� omalle sivustolle. N�ytt�v� Kirjastokaistan uudistus on sivustolle edukseen ja k�ytett�vyydelt��n joustava sek� monipuolinen.

Pussikaljaromaani

Mon, 28 May 2012 18:09:00 +0300

Antikvariaattien hyllyilt� voi tehd� aina silloin t�ll�in pieni� l�yt�j�. Muutama viikko sitten l�ysin Unioninkatu 45:ss� sijaitsevasta Aikakirjat-antikvariaatista melkein lukemattoman pokkariromaanin. Silmiini osui vuonna 2004 ilmestynyt Mikko Rimmisen hauska Pussikaljaromaani, eik� kirjan hintakaan ollut p�yristytt�v�, sill� maksoin siit� kaksi euroa. Aloitin pokkarin lukemisen heti miten, mutta alkuun p��sy tuotti hieman vaikeuksia. Rimmisen teksti oli nimitt�in sen verran omintakeista, ett� tyyliin piti totutella parin kolmen sivun verran. P��sin kuitenkin pian vauhtiin ja teoksen 338 sivua k��ntyiv�t ty�matkoilla nopeaan tahtiin. Romaani on eritt�in huvittavaa luettavaa. Se kertoo kolmesta nuoresta miehest�, jotka kulkevat osin p��m��r��m�tt�m�sti pitkin Helsinki� er��n� kuumana kes�p�iv�n�. Kerronta on v�lit�nt� ja tietynlaista tajunnanvirtaa, jota on suollettu sivuille sen enemp�� kaunistelematta. Kirja kuvailee osuvasti aikakautensa nuorten toimettomien miesten p�iv�ohjelmaa ja v�ritt�� tapahtumia oivallisilla v�likohtauksilla.Pussikaljaromaanissa on joukko mainioita oivalluksia ja sanaleikkej�. Muutamaan otteeseen jouduin tavaamaan Rimmisen sanottavaa tarkemmin ja oikein miettim��n, mit� virkkeess� tahdottiin ilmaista. Sivun mittaiset virkkeet eiv�t olleet harvinaisia, ja matkanteon h�lyss� ajatukseni katkesi parikin kertaa. Kirja on kirjoitettu tietyll� tavalla arkisesti. Siin� on (jotenkin) melko paljon "jotenkin" toistoja, jotka vain lis��v�t kerronnan huvittavuutta. Tekstin aihe sin�ns� on toisaalta ajankohtainen mutta my�s i�t�n, sill� v�h�n vastaavanlaisia yhteiskunnallista kantaa ottavia tarinoita on kirjoitettu ennenkin. Romaani sai pian ilmestytty��n eritt�in l�mpim�n vastaanoton ja oli jopa ehdolla Finlandia-kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Pussikaljoittelu on taipunut my�s n�ytelm�ksi ja vuonna 2010 ilmestyneeksi Pussikaljaelokuvaksi. Mainio romaaniversio oli oikein mukavaa ja hauskaa luettavaa ja lis�� t�llaisia huolettomia teoksia saisi tulla kotimaisille kirjamarkkinoille jatkossakin.Rimminen, MikkoPussikaljaromaaniISBN: 9789518512663Kustantaja: Teos

Miljard��riksi sekunnissa

Sun, 27 May 2012 10:47:00 +0300

Satuin er��n� viikonloppuna k�velem��n Helsingin keskustassa ja astelin pitkin Aleksanterinkatua. Kadun varrella sijaitsee Holmaston rahaliike, josta numismaattiset ker�ilij�t ja harrastelijat ostavat ker�ilyharvinaisuuksia kokoelmiinsa. Holmaston n�yteikkunaa on aina mukava tutkia ja ihailla mit� erikoisempia ker�ilyesineit�, rahoja, koruja ja muita arvokkaita tavaroita. Silmiini tarttui ikkunanlasin l�pi erikoinen pieni mainos. Siin� tarjottiin mahdollisuutta tulla miljard��riksi sekunnissa. Myynniss� oli nimitt�in afrikkalaisen Zimbabwen tasavallan sadan triljoonan dollarin seteli vaivaisella 19 eurolla. Kiinnostuin tarjouksesta heti ja tutkin n�ytteill� ollutta seteli� tarkemmin. Osoittautui, ett� sinis�vyinen maksuv�line oli melko karu v�ritykselt��n eik� kuvioaihekaan ollut liian monimutkainen. Tekstityylikin n�ytti aivan joltain suositulta fontilta, joita voi ladata netist� koneelleen ilmaiseksi. P��tin kuitenkin tulla takaisin joku arkip�iv� tai lauantai ostamaan kyseisen setelin, sill� se oli tietyll� tavalla ker�ilyharvinaisuus, vaikkakin n�it� seteleit� lienee liikkeess� yllin kyllin.Zimbabwe tunnettiin vuoteen 1980 asti Rhodesian itsen�isen� valtiona. Englantilaisen liikemiehen Cecil Rhodesin (1853-1902) perustama Rhodesia oli itsen�istynyt vuonna 1965 Ison-Britannian siirtomaavallasta, jonka ikeen alle jo 1000-luvulla syntynyt valtakunta oli joutunut vuonna 1895 brittien vallattua alueen siirtomaakseen. Suomen n�k�kulmasta kauaksi Afrikan etel�iseen osaan sijoittuva Zimbabwe on kuitenkin ollut uutisotsikoissa aika ajoin. Erityisesti valtataistelut ja osin ep�selviksi leimatut presidentinvaalit sek� ennen kaikkea synkk� taloustilanne nostivat maan j�lleen puheenaiheeksi pian 2000-luvun taitteen j�lkeen. Maan talous oli nojautunut pitk�lti valkoisten maanomistajien varaan, mutta 1980-luvun j�lkeen k�ynnistyneet suuret muutokset niin politiikassa kuin taloudessakin johtivat ep�onnistuneen maareformin j�lkeen lopulta maatalouden ja sen my�t� ruuantuotannon romahtamiseen. Monien vaiheiden ja talouden romahduksen seurauksena maa joutui hyperinflaation kouriin. Jo vuonna 2005 inflaatioprosentti nousi k�sitt�m�tt�miin satoihin prosentteihin ja kiihtyi vuosi vuodelta lopulta vuoden 2008 uskomattomaan yli 230 miljoonan prosentin lukuun.Setelin etupuoliHyperinflaatio pakotti Zimbabwen uusimaan setelikantaansa useaan otteeseen. Vuosien 2008 ja 2009 aikana liikkeelle laskettiin toinen toistaan �llistytt�v�mpi� miljardiseteleit�. Pahimmillaan hyperinflaation kierre johti setelien uudistamiseen jopa kuukausittain, mink� seurauksena maksuv�lineiksi ilmestyi 50 miljardin ja pian t�m�n j�lkeen sadan biljoonan dollarin seteli. N�m�k��n rahat eiv�t riitt�neet pitk�lle ja er��nlaisena huipentumana voidaan pit�� vuonna 2008 ilmestynytt� sadan triljoonan dollarin seteli�. Triljoona on miljoona biljoonaa. Vaikka n�m� perusluvut ovat n�in kirjoitettuina ja puheissa helppo ilmaista, on niiden numeraalisen arvon k�sitt�minen vaikeaa. Triljoonia ja biljoonia ei vain yksinkertaisesti k�ytet� arkikieless�, joten luvut j��v�t paljolti sanahelin�ksi ja ilman sis�lt��. Sana triljoona on muodostettu -iljoona-vartalosta ja etuliitteest� tri-, joka tarkoittaa numeroa kolme. Triljoona on nimitt�in my�s miljoonan kolmas potenssi (106)3. SI-j�rjestelm�ss� arkista triljoonaa vastaa yksikk� eksa. Biljoona eli miljoona miljoonaa eli tuhat miljardia puolestaan on miljoonan toinen potenssi (106)2, josta my�s etuliite bi- eli kaksi kertoo. Biljoona alkaa jo olla l�hell� tavallista puhekielt�, sill� ainakin tietotekniikassa on viime vuosina alettu tottua puhumaan biljoonista tavuista, jotka SI-j�rjestelm�n mukaisesti ilmaistaan tera-yksik�ll� teratavuina. Selvennyksen vuoksi on hyv� huomioida, ett� suomen kieless� tunnetaan sana triljoona, ja Kielitoimiston sanakirjan (ISBN 978-952-5446-21-0, 2007) mukaan se tarkoittaa miljoonaa biljoonaa. Englannin kielest� johdettu sana biljoona sen sijaan tuottaa toisinaan p��nvaivaa k��nt�jille. Biljoonalla tarkoitetaan suomen kieless� yleisesti miljardia, ja sanakirja selitt�� sen olevan miljoona miljoonaa, joka voidaan ilmaista my�s muodossa tuhat miljardia.Setelin takapuoliOstin eilen lauantaina muutaman viikon harkinnan j�lkeen kummallisen hypersetelin. K�vin ihmettelem�ss� seteli� Holmaston n�yteikkunassa pariinkin kertaan ennen kuin vihdoin p��tin sijoittaa 19 euroani jokseenkin arvottomaan paperilappuseen. Zimbabwe nimitt�in luopui omasta valuutastaan tammikuussa 2009 ja ryhtyi k�ytt�m��n ulkomaisia valuuttoja ja etup��ss� Yhdysvaltain dollareita. Zimbabwen hyperinflaatio ei ole suinkaan ainut ihmiskunnan historiassa. Vastaavanlainen talousilmi� koettiin 1920-luvulla Saksassa, 1940-luvun puoliv�liss� Unkarissa ja 1980-luvun lopussa Jugoslaviassa. Er�s hyperinflaation mittari on aika, joka kuluu hintojen tuplaantumiseen. Zimbabwessa t�m� oli melko tasan vuorokausi eli noin 24 tuntia, kun taas Unkarissa hinnat kaksinkertaistuivat hein�kuussa 1947 vain 15 tunnissa ja Jugoslaviassakin hinnat kohosivat tammikuussa 1994 puolentoista vuorokauden tahdilla. Meille t�t� historiaa el�neille, mutta ehk� onneksi vain sivustakatsojille, Zimbabwen erikoiset setelit ovat nyky��n ker�ilyesineit� ja j��v�t varmasti historianlehdille pidemm�ksikin aikaa. Minulle t�m� miljardisijoitus oli vain hauska tapa muistaa tapahtumista jossakin kaukana Afrikassa, tapahtumista, joista olen omana elinaikanani kuullut ja ik��n kuin ollut niit� todistamassa.

Onnibus

Sat, 26 May 2012 10:52:00 +0300

Suomi on tunnetusti monopolien luvattu maa. Yritysten sanavaraston t�rkeimpi� termej� ovatkin juuri monopolin lis�ksi yksinoikeus, kartelli, tekij�noikeudet, omistusoikeudet ja muut kilpailua rajoittavat k�sitteet, joiden joukkoon on luettava my�s kuntien kaavoitustoiminta ja liikemiesten hyv� veli -j�rjestelm�. Aika ajoin maamme yrityskartalle ilmestyy niin sanottu markkinah�iri� eli yritt�j�, joka uudella ja usein omintakeisella liiketoimintakonseptillaan rikkoo vuosikymmeni� kest�neen markkinoiden sopujaon. P�ivitt�istavarakaupassa ilmi� oli hetken n�ht�viss�, kun saksalaisper�inen Lidl rynnisti maamme pienille ja l�hes jakamattomille markkinoille. Isot kauppaketjut v�itt�v�t kilpailevansa kesken��n, mutta kilpailu on l�hinn� leikisti kilpailemista. Oikeasti n�m� j�ttipelurit kilpailevat parhaista kaavoituksista eiv�tk� niink��n tuotteiden ja palvelujen laadulla hinnoista nyt puhumattakaan. Takavuosilta muistamme viel� Suomen Pietet -hautauspalveluyritt�j�n, joka yritti kiilautua ��rimm�isen suljettuun hautausbisnekseen, tosin ennalta jo arvattavissa olleiden ja kovin laihoin tuloksin. Joskus aikoinaan mietin, miksi yritt�ji� kutsutaan Suomessa juuri yritt�jiksi, tuolla hieman alentavalla ja halventavalla sanalla. Kun seuraa n�iden pienten yritt�jien taistelua titaaneja vastaan, on helppo ymm�rt��, miksi heit� kutsutaan yritt�jiksi ja miksi toimintaa sanotaan yritt�miseksi.KuvaOnnibusMatkailuala on muutaman viime vuosikymmenen aikana ollut suuressa murroksessa. Perinteiset matkatoimistot katujen kivijaloissa ovat saaneet Internetist� varteenotettavan kilpailijan. Lentoliikenne on mullistunut halpalentoyhti�iden my�t� ja ajanut isot kansalliset lentoyhti�t niin kustannus- kuin asiakaskriisiinkin. Uusin murros on tapahtumassa suurimpien kaupunkien v�lisess� bussiliikenteess�. Jokin aikaa sitten aloittanut Onnibus Oy avasi pikavuoroliikenteen Tampereen ja Porin v�lille vuoden alussa. Leimallista Onnibussin toiminnalle ovat halvat matkaliput. Halvimmillaan perille p��see jopa vain kolmella eurolla. Onnibussia kutsutaankin mediassa halpabussiyhti�ksi halpalentoyhti�iden tapaan.Matkailubisneksen hintakilpailu panee kiist�m�tt� miettim��n, onko matkailu ollut t�h�n asti v�h�n niin kuin elitistist� puuhaa. Kaikesta p��tellen perille p��see siis halvallakin, ja her�� kysymys, mihin kaikkien n�iden sotien j�lkeisten vuosien aikana kertyneet voitot on k��ritty. Teiden kunnossapitoon niist� on heltynyt jokseenkin murto-osa eik� palvelukaan ole ylitsevuotavaista. Pitk�nmatkan bussit toisaalta ovat moniin eri maihin verrattuna eritt�in siistit ja uudenaikaiset, mutta kalustokaan tuskin maksaa maltaita. Nyt on kuitenkin Onnibussin vuoro yritt��, ja meit� matkailevia kuluttajia ilahduttavat taas uudet uutiset. Uusimmat reittivaltaukset ovat kes�kuun nelj�nnest� p�iv�st� alkaen bussireitit Helsingin ja Tampereen sek� Turun v�lill�. Aivan ongelmitta n�m� linjat eiv�t avaudu, sill� yksinvaltiaan ottein operoiva ja k�yt�nn�ss� monopoliasemaa py�ritt�v� Matkahuolto on kiivaasti vastustanut kilpailijan tulemista markkina-alueilleen.Asiakkaat lopulta p��tt�v�t, onnistuuko Onnibus murtamaan maamme bussiliikenteen monopolin. Edulliset matkaliput toki houkuttelevat, mutta matkatekoon sis�ltyy muutakin kuin vain lipunosto. Matkustusv�lineen on oltava ajanmukainen, siisti ja miellytt�v� usean tunnin istuskelulle. Yhti�n on my�s kyett�v� uudistumaan ajan hengen mukana. Palvelujen on oltava hy�dyllisi�, hintaansa n�hden kohdallaan ja tietysti tuottajalleen kannattavia. Kannattavuus onkin er�s t�rkeimmist� aspekteista, joka nousee esille keskusteltaessa halpamatkayhti�ist�. T�hdenlentoja ja suoranaisia huijareita on ollut maamme matkailutaivaalla ennenkin. Joku saattaa viel� muistaa menneilt� vuosilta Aaron Koreen -nimisen hemmon, joka h��ri jonkinasteisia h�m�r�bisneksi� matkailualalla. Matkailussa n�ytt�� py�riv�n suuret rahasummat, jotka luonnollisesti houkuttelevat kaikenlaisia yritt�ji� apajille. Toivotaan nyt kuitenkin Onnibussille menestyst�, vaikka kilpailijat kovasti kampoihin laittavatkin. Kilpailijoiden lapsellinen toiminta, kuten Kampin bussiterminaalin n�ytt�taulujen k�yt�n ev��minen Onnibussilta, k��ntyy lopulta kiusantekij�it� itse��n vastaan. T�llaisten kiusantekojen seurauksena ostan seuraavan bussilippuni Onnibussin verkkokaupasta.

N�in tehtiin Iron Sky

Fri, 25 May 2012 18:01:00 +0300

Suureen maailmansuosioon noussut ja vastik��n ensi-iltaan tullut Iron Sky -elokuva on saanut lis�� oheistuotteita virallisen sivustonsa nettikauppaan. Jokin aikaa sitten elokuvatiimi l�hetti s�hk�postiviesti�, jossa se kertoi uudesta N�in tehtiin Iron Sky -kirjasta (Docendo, 2012). En empinyt hetke�k��n ja tilasin kirjan samoin tein. Uutuuttaan tuoksunut kirjapainos saapui t�n��n postissa. Silm�ilin kirjan nopeasti l�pi ja ensivaikutelmani oli eritt�in positiivinen. Kirja oli korkealaatuinen, kovakantinen ja hyvin taitettu ja siis t�ysin hintansa arvoinen. Opus kertoo pitk��n ja hartaasti tehdyn elokuvan tuotannosta ja ihmisist� koneiston takana. Filmiprojektiin kuluneet kuusi vuotta on tiivistetty ytimekk��sti 175 sivuun upeiden v�rivalokuvien ymp�r�imin�.N�in tehtiin Iron Sky on jaettu elokuvantekij�iden kirjoittamiin lukuihin. Rainan taustalla h��rineet tutut nimet, kuten ohjaaja Timo Vuorensola, tuottaja Tero Kaukomaa, visuaalisten efektien tuottaja Samuli Torssonen ja sosiaalisen median johtaja Pekka Ollula sek� Jarmo Puskala ja Janos Honkonen. Kirja valottaa meit� faneja kiinnostavaa yhteis�llist� tuottamista ja tietysti my�s itse elokuvan tekemist� k�det savessa. Kaikesta p��tellen filkan tekeminen on ollut hauskaa ja niinh�n sen on pit�nyt ollakin saadakseen aikaan komedian. Iron Sky -leffan tekemisest� kertova kirja tavallaan kruunaa koko projektin, ja siit� on mukava lukea, miten tuotanto eteni fanien n�k�kulmasta joskus tuskastuttavan hitaasti kohti ensi-iltaa. Kirja on my�s mit� mainioin muisto ainakin minulle, sill� osallistuinhan leffan rahoitukseen ostamalla aikoinaan sotaobligaatioita.Timo Vuorensola et alN�in tehtiin Iron Skyeli kuinka lakkasin olemasta huolissani ja opin rakastamaan Interneti�ISBN: 978-951-0-38893-8Kustantaja: Docendo

Hihaan tarttujat

Thu, 24 May 2012 20:10:00 +0300

K�v�isin t�n��n t�iden j�lkeen kaupungilla ruokaostoksilla. Matkani kulki Yrj�nkadulta kohti Forumin kauppakeskusta, mutta kovin pitk�lle en automaattiovista p��ssyt sis��n, kun minut pys�ytettiin k�yt�v�ll�. Lounaasta oli kulunut jo pitk� tovi ja n�lk� vatsassa sai jalan toisen eteen tavallista nopeammassa tahdissa. Ajattelin hetken p��sev�ni kohtapuoliin ruokakauppaan ja sielt� kotiin iltapalalle. Taloustutkimus oli suunnitelmistani toista mielt�, kun k�yt�v�ll� seissyt vieh�tt�v� rouvashenkil� nappasi kuvainnollisesti minua hihasta. Tarjolla oli puolen tunnin mielipidetutkimus ja siit� palkaksi Fazerin sininen suklaalevy. Ep�r�in hieman tarjousta, sill� minulla oli olevinaan kiire. Sitten tarjous tuplaantui ja haastattelijarouva lupasi kaksi suklaalevy�, jos nyt astuisin sis��n Taloustutkimuksen toimistoon ja vastailisin v�h�n kysymyksiin. Tutkijoilla oli nimitt�in pulaa miesvastaajista ja naisia olisi ollut tarjolla yllin kyllin. T�ss� tilanteessa tervehdin ilolla spontaania tasa-arvottomuutta ja aprikoin, ett� kerrankin sukupuolten v�linen tasa-arvoisuus oli edukseni p��laellaan.Nopeatempoinen mielipidetutkimus oli ohi lupauksen mukaisesti puolessa tunnissa ja plakkariin kertyi kaksi herkullista suklaalevy�. Sain viel� valita makuvaihtoehdoistakin ja poimin laukkuun lopulta sen perinteisen Fazerin sinisen ja ihan kokeilumieless� jotain eksoottisen uutta minulle, nimitt�in mantelilla ja p��ryn�ll� maustetun makupalalevyn. Tutkimuksen kysymykset olivat ne tavanomaiset tutut, joita olen joskus ennenkin saanut eteeni. Taisipa siell� patteristossa vilahtaa sama kysymys kahteen kertaan, mutta eip� kai tuo kovin paljon tilastoja v��rist�nyt. Varsinaisena p��aiheena oli Suomen kehitysapu. Kysymykset sen sijaan k�sitteliv�t aiheita laidasta laitaan alkaen aina Suomen Pankin toiminnasta ruokaostoksiin ja vitamiineihin. Siell� seassa oli muutama kehitysapuunkin liittynyt kysymys, mutta kerran kun vastaaja saatiin sis��n, niin sitten k�ytettiin tilaisuutta hyv�ksi ja tehtiin syv�luotaus oikein Pohjanmaan kautta. Enp� pannut tuota pahitteekseni etenk��n kun silmiss� kiilteliv�t ne suklaalevyt saaden veden herahtamaan suunpieliin. Sain tiet�� mielenkiintoisen yksityiskohdan aivan istunnon lopuksi. Tutkimusyhti� halusi nimitt�in varmistaa, ett� olen tosiaan ollut tilaisuudessa ja vastaillut kysymyksiin eik� haastattelija ollut niit� keksinyt omasta p��st��n. T�m�n vuoksi jouduin antamaan puhelinnumeroni, sill� yhti� teki noin joka kymmenelle tutkitulle tarkistussoiton. Voidaan siis todeta, ett� tutkimustulokset perustuivat melko suurella todenn�k�isyydell� aitoihin vastauksiin.Mielipiteeni kehitysavusta kirjattiin ja pitkien kiitosten saattelemana minut vapautettiin taas askareihini. Jatkoin keskeytynytt� kauppareissuani Forumin Kukontorilta kellarikerrokseen, jonne Fortum oli pystytt�nyt ad hoc -myyntikojunsa terhakkaan nuorenmiehen kera. Taas tunsin kuvainnollisen nyk�yksen hihastani, kun myyntitykki nosti k�det lanteilta rinnan korkeudelle ja t�rytti niit� siin� muutaman kerran. Samalla h�n kysyi, mit� s�hk�laitosta k�yt�n. En antanut herran keskeytt�� kiit�v�� porhallustani kohti S-Marketin ruokahyllyj� vaan k��nsin ohi menness�ni p��t� ja vastasin hymyillen uudella kysymyksell�: s�hk�laitosta? Nuorukainen oli varmaankin jo tottunut kiireisiin ohikulkijoihin, jotka tuskin koskaan sanallakaan kommentoivat vienoa keskeytyspyynt��. N�in siin� k�vi t�ll�kin kertaa. Jatkoin matkaani keskeytyksett�, sill� olin p��tt�nyt vihdoin ja viimein p��st� kotimatkalle. N�it� kaupustelijoita ja tiedustelijoita olisi riitt�nyt vaikka iltakymmeneen. Niin ja se manteli-p��ryn�suklaa maistui vaimeasti p��ryn�lle, vaikka ei muuten kovin kummoinen tuttavuus ollutkaan.

Vihre� vessakortti

Wed, 23 May 2012 19:00:00 +0300

Kauppojen kanta-asiakaskortit ovat nyky��n jo erottamaton osa arkip�iv��. Kaikilla suurimmilla kauppaketjuilla taitaa olla ainakin jonkinlainen kanta-asiakasohjelma muovikortteineen. Kuluttajan lompakkoa kaupoissa kiertely tunnetusti ohentaa, mutta onneksi rahamassin paksuus ei setelien kassakoneisiin katoamisista huolimatta tunnu muuttuvan. Kukkarot nimitt�in suorastaan pursuavat kaikenkirjavia kanta-asiakaskortteja. Omistajilleen kortit tarjoavat monenlaisia etuja. Toisinaan korttia vilauttamalla saa hy�dykkeen tuntuvalla alennuksella, mutta enimm�kseen l�pysk�n k�ytt� taitaa j��d� ostosten rekister�intiin ja siit� sitten bonusrahan kartuttamiseen. Uusiakin aluevaltauksia n�ille vihatuille ja rakastetuille korteille l�ytyy tavan takaa.Satuin er��n� iltana kiirehtim��n tilaisuudesta toiseen kaupungin halki. Mietin matkalla, kest�nk� seuraavaan kohteeseen k�ym�tt� pikkulassa, mutta tulin siihen tulokseen, ett� helpotusta oli saatava jo matkan varrella. Suuntasin h�peilem�tt� kohti Helsingin keskustan Sokos-tavarataloa ja sen nelj�nteen kerrokseen, jossa tiesin miestenhuoneen sijaitsevan. Oven viereen oli kukaties koska ilmestynyt kortinlukijalaite, joka toimitti lukon avausmekanismin virkaa. Laitteen kyljess� oli lyhyet ohjeet. Vessan ovi avautuisi vet�m�ll� vihre�� S-etukorttia masiinan magneettijuovanlukijassa. Siis kaivoin lompakostani esiin vihre�n etukorttini ja sivalsin sen kertaalleen kojeen rakosesta. Kuului vaimea naksahdus, ja se oli merkki lukkosalvan vapautumisesta. Melkein hy�dytt�m�ksi luokittelemalleni muovilastalle oli kerrankin jotain hy�dyllist� k�ytt��.Sokoksen klosetin k�ytt��n tarvitaan jatkossa S-etukortti. K�ym�l�palvelu lienee yksi niist� monista S-ryhm�n j�senilleen tarjoamista eduista, joista ylpe� osuuskuntalainen saa rehvakkaasti nauttia. Tottahan hyysk�n k�yt�n rajaus vain vihre�n kortin haltijoille valikoi vessak�vij�it�, mutta seh�n se juuri lienee koko homman tarkoitus. Kielt�m�tt� tavaratalon sis�inen ulkohuone n�ytti kerrankin siistilt� ja tarvikkeitakin, kuten saippuaa ja paperia, oli k�ytett�viss� toisin kuin joskus aiemmin. Sokkari ei ole palveluittensa kortillepanollaan yksin liikkeell�. Elokuvateattereiden vessoissa on ollut jo jonkin aikaa ovikoodi, joka p��st�� helpottamaan kuplaottaista oloa. Ovikoodi puolestaan l�ytyy elokuvalipusta, joten t�ss�kin suhteessa kyseess� on vain maksaville asiakkaille tarkoitettu etuisuus. Suomessa lienee kuitenkin viel� jonkin verran matkaa eurooppalaiseen tai meill�kin joskus muinoin vallinneeseen k�yt�nt��n, jossa vessan ovella vartioi rouvasnainen kolikkokulhonsa kanssa. N�m� ilmestykset eiv�t ole lainkaan tavattomia niin sanotussa suuressa maailmassa. Meill� vain tekniikka ja kekseli�isyys korvaa ty�voiman.

So.cl

Tue, 22 May 2012 18:40:00 +0300

Sosiaalisuus on nyt monessa mieless� muotia. On sosiaalista auttaa rahavaikeuksissa olevia etel�n eurooppalaisia ja on sosiaalista notkua netiss� mit� erilaisimmilla sosiaalisilla sivustoilla. Sosiaalisten sivustojen m��r� jatkaa kasvuaan. Ammattisivustot, kuten LinkedIn, ovat jo tuttuja samoin kuin Facebook ja Google+. Jotkut some-sivustot ovat j��neet isompien jalkoihin ja yksi n�ist� h�vi�jist� taitaa olla musiikkipiirien suosiossa paistatellut MySpace. My�s muut tunnetut br�ndit, kuten esimerkiksi Yahoo, on yritt�nyt p��st� mukaan huippusuositun Facebookin vanaveteen. Harva suomalainen on taitanut edes kokeilla Yahoon profiilisivuja, jotka ovat lyhyen ajan sis�ll� vaihtaneet niin nime� kuin toimintaperiaatettaankin. Yhteist� muutamille uusille tulokkaille on kuitenkin niiden kova kiire p��st� markkinoille. Ja kiireess�h�n ei yleens� synny kuin... niin tuota noin niin... sutta ja sekundaa. Yahoon profiilisivu tervehtii k�ytt�j��ns� valitteluin, mik� on vain j�lleen yksi syy lis�� pysytell� sosiaalisen median kuninkaan, Facebookin sivuilla.Uusimpiin sosiaalisen median sivustojen tulokkaisiin lukeutuu Microsoftin vastaus. So.cl-sivusto avattiin hiljattain ja ainakin viel� eilen sinne p��si sis��n vain kutsusta. Markkinointimieless� t�m�nkaltainen tapa valikoida sivuston k�ytt�ji� on vain omiaan p�nkitt�m��n avoimempien kilpailijoiden suosiota. Kenell�k��n ei ole aikaa alkaa mets�st�� tuttua, joka kutsuisi jollekin So.cl-sivustolle ja miksi pit�isik��n, kun de facto -some-strandardin sivustolle Facebookiin p��see sis��n kertaheitolla. Halusin kuitenkin kokeilla Microsoftinkin palvelua ja j�in odotuslistalle, josko vaikka onnistuisin jostakin saamaan kutsun suljettuun piiriin. Pitk��n kutsua ei tarvinnut odottaa, kun se t�n��n saapui s�hk�postiini. Oikeastaan sain samasta l�hteest� kaksi kutsua muutaman tunnin v�lein. Viestiss� oli linkki So.cl-sivustolle hyv�ksym��n kutsu. Alku ainakin oli hankala, sill� Yahoon tapaan k�ytt�j� j�i t�ll�kin kertaa nuolemaan n�ppej��n. Linkki ei toiminut.Kokeilin kirjautua sis��n tavalliseen tapaan Microsoft Live -k�ytt�j�tunnuksellani. Sivusto laski t�ll� kertaa sis��n ja p��sin heti valitsemaan sis�lt�� tuliter�lle profiilisivulleni. Ongelmat eiv�t suinkaan loppuneet t�h�n. Ruudulle avautui ponnahdusikkuna, josta p��si valitsemaan sis�lt�ryhmi�. Valittuani joitakin ryhmi� painoin tallennuspainiketta, mutta sivu oli j��nyt jumiin ja n�ytti vain kiireisen some-testaajan hermoja rauhoittelevaa latausanimaatiota. Jotenkin lopulta p��sin So.cl-profiilini etusivulle ja totesin palvelun muistuttavan erehdytt�v�sti kilpailijoitaan. �kkiselt��n olisi voinut luulla istuvansa Google plussan ��rell�. Ensi t�ikseni laitoin profiilini ajan tasalle. Profiilikuvaksi valitsin Windows Livess� olevan kuvani, mutta se ei kuitenkaan n�kynyt sivustolla.Sosiaalisia sivustoja alkaa olla jo liikaa. LinkedIn:inist� ole jo luopunut muutama vuosi sitten siirrytty�ni Facebookiin. Aikani ei yksinkertaisesti riit� kuin yhdelle sivustolle ja sekin tahtoo j��d� muiden kiireiden jalkoihin ja p�ivitykset viiv�styv�t pakostakin. Selv��h�n on, ettei n�ille kaikille sivustoille mill��n riit� aikaa. Her��kin kysymys, miksi sellaiset isot toimijat kuin Yahoo, Google ja Microsoft kovasta kilpailusta huolimatta pystytt�v�t omia palveluitaan, jotka kaiken huipuksi ovat julkistettaessaan pahasti keskener�isi�? Viime aikojen nopeat muutokset erityisesti tietotekniikassa ja tietoliikenteess� ovat osoittaneet kaiken olevan mahdollista. Muutaman vuoden takainen maailman suurin k�nnykk�valmistaja on kohta kadonnut uusien j�ttil�isten taakse. T�llaiset muutokset voivat selitt��, miksi some-maailmassakin jaksetaan uskoa omiin palveluihin. Koskaan kun ei tied�, kuka ensi vuonna hallitsee maailman joka kuudennen ihmisen henkil�kohtaisia tietoja.