Aurinkosähköä voi tuottaa omassa talossa

Aurinkosähköjärjestelmien suosio on kasvanut voimakkaasti viime vuosina Suomessa. Aurinkosähköpaneelit sijoitetaan yleensä katolle auringon puolelle katon lappeen suuntaisesti tai sitten telineen päälle. Vaihtosähköverkkoon kytkeytymistä varten tarvitaan ns. invertteri, jolla tasasähkö muunnetaan vaihtosähköksi. Vaihtosähkö voidaan kytkeä talon sähköverkkoon ja tällöin ylijäämäsähköä voidaan syöttää valtakunnan verkkoon.  Kun talon sähkönkulutus on suurempi kuin aurinkopaneelien tuotto, ulkopuolelta tuleva sähköverkko työntää puuttuvan osan talon kulutuspisteisiin. Tilanteessa, jossa paneelit tuottavat enemmän kuin talo kuluttaa, ylimääräinen sähkö siirretään paikalliseen sähköverkkoon.

Aurinkosähkön myynnillä ei tule rikkaaksi. Kun 1,0 kWh sähköä siirtyy verkosta taloon, sähkölaskun hintasarakkeessa lukee suurin piirtein 0,12 - 0,15 euroa (energiamaksu, siirtomaksu + verot). Kun taas tilanteessa, jossa 1,0 kWh ylimääräistä sähköä valuu talosta verkkoon, sähköyhtiö maksaa siitä noin 0,03 – 0,04 euroa. Sähköyhtiöt perustelevat alhaista ostohintaa sillä, että saman verran he itse maksavat sähköstä voimalaitoksille. Perustelu ei ota huomioon, että pientuotantoa ei tarvitse kuljettaa suurjännitelinjoja pitkin ja muuntajien läpi kulutuspaikalle. Se on siellä lähellä kulutuspisteitä jo valmiiksi. Tähän liittyy muitakin ongelmallisia ja sähköyhtiöitä hyödyttäviä tekijöitä, joihin tulevaisuudessa saadaan toivon mukaan muutoksia. Itse tuotetusta ylijäämäsähköstä ei yleensä peritä siirtohintaa.

Hajautettu sähköntuotanto voi tulevaisuudessa olla merkittävää, missä tuhannet kiinteistöt tuottavat suuren osan valtakunnallisesti käytettävästä sähköstä. Tätä asiaa ei Suomessa ole vieläkään ymmärretty ja pitäisikin ottaa mallia Saksasta ja jopa USA:sta. Hintapariteetissa aurinkosähkön tuottaminen ilman tukia maksaa saman verran kuin voimalaitosten tuottama sähkö ja tämä voi olla totta jo lähitulevaisuudessa ja se voi käynnistää varsinaisen ryntäyksen oman aurinkosähkön tuottamiseen.

Aurinkosähkön varastoiminen isommassa mittakaavassa on kallista ja hankalaa. Saksassa asennetaan akkupatteristoja myös omakotitaloihin. Suomessa on kokeiltu vetykaasun tuottamista ylijäämäsähköllä ja se ei ollut kannattavaa. Tällä hetkellä on kokeiluja, joissa ylijäämäsähköllä lämmitetään vettä. Mutta enimmäkseen ylimääräinen sähkö siirtyy verkkoon. Nettomittaroinnissa sähkömittari pyörii kahteen suuntaan sen mukaan, onko sähköä tulossa vai menossa. Teknisesti tämä voitaisiin ottaa heti käyttöön Suomessa. Pientuottaja maksaa ostetun ja myydyn sähkön välisen hintaeron lisättynä sähköyhtiön hallinnointimaksulla. Nettomittarointi olisi helppo toteuttaa, mutta se edellyttäisi isoja muutoksia sähköyhtiöiden liiketoimintamalleihin. Tätä on jo Saksassa ja USA:ssa kokeiltu ja voi olla yksi tulevaisuuden suunta. Yhteiskunnan tuki voisi vauhdittaa investointeja ekologisiin uusiutuviin energialähteisiin. Tässä tulee tapahtumaan varmasti muutoksia jo lähitulevaisuudessa.

Paras neuvo aurinkosähköä suunnittelevalle omakotiasujalle on mitoittaa järjestelmä mahdollisimman tarkkaan omaa päivittäistä kulutusta vastaavaksi. Paljon kuluttavia sähkölaitteita kannattaa käyttää päivällä, jolloin aurinko hoitaa merkittävän osan koneiden tarvitsemasta sähköstä. Jopa koko kulutuksen, jos järjestelmä on tarpeeksi iso. Marras-, joulu- ja tammikuu ovat Suomessa aurinkosähkön kannalta käytännössä menetettyä aikaa sekä samoin yöt.  Tuottoa tulee vain vähän. Suurin osa sähköstä kannattaa ottaa suosiolla verkosta. Sitä vastoin keväällä ja syksyllä valoa riittää jo niin paljon, että reilusti mitoitetulla aurinkosähköjärjestelmällä voi hoitaa suurimman osan käyttösähkön tarpeesta päivällä.

Kesällä iso aurinkosähköpaneelisto tuottaa jo reilusti yli käyttösähkön kulutuksen. Suorasähköllä lämpiävissä omakotitaloissa on lisäksi käytettävissä merkittävä keino varastoida aurinkosähköllä tuotettua ylimääräistä energiaa, joka on lämminvesivaraaja. Lämmintä käyttövettä tarvitaan kesälläkin. Kun aurinkosähköä tulee paljon, sitä ei työnnetäkään verkkoon, vaan automaattikytkin kääntää sen lämmittämään lämminvesivaraajan vastusta. Silloin kuluttaja saa siitä suurimman hyödyn. Suorasähköllä lämpiävässä talossa käyttöveden lämmittäminen vastuksilla on päälämmitysjärjestelmän jälkeen suurin yksittäinen sähkösyöppö. Kun lämminvesivaraajaa käytetään aurinkosähkövarastona, sen on hyvä olla reilun kokoinen, esimerkiksi 400 litraa.

Esimerkkitalon sähkönkulutus on 28 000 kWh vuodessa, josta lämmityksen osuus on 18 000 kWh. Käyttöveden lämmittämiseen kuluu vuodessa sähköä vajaat 4 500 kWh. Aurinkosähköpaneelisto, jossa on huipputeho 5,0 kW, tuottaa sähköä keskimäärin 4 100 kWh vuodessa. Aurinkosähköä saadaan päivittäin kello 8 –18. Esimerkiksi valaisimia, televisiota ja kiuasta käytetään enimmäkseen iltaisin, jolloin aurinkosähköä ei ole saatavilla. Esimerkiksi pesukoneen ja astianpesukoneen käyttö sekä käyttöveden lämmittäminen voidaan ajoittaa aurinkosähkölle sopivasti. Myös sähkökiukaan käyttön ajankohtaa kannattaa miettiä. Jotkut laitteet, kuten jääkaappi ja pakastin, ovat päällä jatkuvasti.

Käyttöveden lämmittäminen ylijäämäsähköllä ei ole tehokkain tapa lämmittää vettä. Jos auringosta haluaa suurimman mahdollisen hyödyn, lämmittämiseen kannattaa käyttää tyhjiöputkiaurinkosiirtokeräimiä, jotka muuttavat auringonsäteilyn lämmöksi mustan pinnan avulla suuremmalla hyötysuhteella. Vaikka talon lämpiäminen  suorasähköllä on tässä käsitelty, aurinkosähkö voi olla vastaavalla tavalla hyödyksi myös varaavaa sähkölämmitystä ja maalämpöä käyttävissä kiinteistöissä. Nimellisteholtaan 5 kW:n järjestelmässä on tyypillisesti 20 kappaletta 250-wattisia paneeleita. Tällainen kotivoimala tuottaa 4 000 – 5 000 kWh vuodessa ja maksaa asennettuna noin 9000 - 10000 euroa. Asennuksen osuus on noin 3000 euroa.

Asennuksessa tärkeintä on se, että koko paneelipinta-ala saa päivänvaloa tasaisesti. Erityisesti mustat yksikidekennot ovat ronkeleita varjopaikkojen suhteen. Paras asennussuunta on etelä tai lounas. Optimaalinen asennuskulma on 35 – 45 astetta. Kutakuinkin oikeaan suuntaan on asennuksissa ihan riittävä tarkkuus. Takavuosina meillä rakennettiin järjestelmiä, joissa paneelit kääntyivät goniometrisesti moottorilla auringon kierron mukaan. Paneeleiden nykyhinnoilla tämä  ei enää kannata. Ohutkalvopaneeleita asennettiin runsaasti 90-luvulla ja niissä hyötysuhde alkoi putoamaan rajusti jo 10 vuoden käytön jälkeen.

Vaikka ison aurinkosähköjärjestelmän takaisinmaksuaika venyy parhaimmillaan 10 - 15 vuoden tietämille, pientuottaja voi onnitella itseään hiilijalanjäljen roimasta pienentämisestä. Jos aurinkosähköllä korvataan kivihiilellä tuotettu sähkö, ilmaan tupruaa vain kahdeskymmenesosa kivihiilisähkön tuottamasta hiilidioksidista. Suomessa tuotetaan paljon uusiutuvaa puhdasta energiaa teollisuuden sivutuotteena ja suhde on vain noin 100 g/kWh hiilidioksidia yhtä energiayksikköä kWh kohti. Monissa Euroopan maissa sähkön pientuotantoa on tuettu ottamalla käyttöön niin sanotut syöttötariffit. Järjestelmässä auringolla ja/tai tuulella tuotetulle sähkölle on määritelty takuuhinta, joka useimmiten on selvästi markkinahintaa korkeampi.

Syöttötariffien ansiosta Keski-Euroopassa aurinko- ja tuulisähkön osuus sähkön kokonaistuotannosta on huimasti suurempi kuin Suomessa. Tästä on aiheutunut siellä myös ongelmia ja järjestelmää on ajettu alas. Aurinkopaneelit eivät tuota pimeässä mitään, ja tuulivoimaloiden potkurit eivät pyöri tyynellä ilmalla. Niinpä niiden rinnalla tarvitaan varsin paljon nopeasti käynnistettävää ja sammutettavaa säätövoimaa. Valitettavan usein noiden säätövoimaa tuottavien voimaloiden polttoaineena ovat öljy tai kivihiili. Myös Suomessa on käytössä syöttötariffi tuuli-, biokaasu-, metsähake- ja puupolttoainevoimaloille, mutta sitä sovelletaan vain isoihin tuotantoyksiköihin. Aurinkojärjestelmille on tulevaisuudessa laadittava oma syöttötariffi.

Kotisivut:

http://www.karivierinen.fi

ERINOMAISEN MAHTAVA TULOS  90 ÄÄNTÄ JA VAHVA VALTAKIRJA VALTUUSTOTYÖHÖN SIUNTIOSSA !

Ajankohtaisia kuntavaaliteemoja:

- Uusi moottoritie kantatielle 51 on suunnittelun osalta loppusuoralla ja Siuntiontien risteykseen on tulossa eritasoliittymä. Båtvikin alueelle nykyisen sillan kohdalle tulee myös eritasoliittymä. Störsvikin tien kohdalle tulee autoille ylikulku ja kevyelle liikenteelle alikulku (Kuva 2.).

- Siuntion asemalta etelään on tulossa kevytliikenneväylä kantatie 51 risteykseen. Tässä asiassa on nyt edetty ja tänä vuonna 2017 käynnistyy suunnittelu.

- Siuntion kaakkoisnurkassa Båtvik:n rivitalo- ja kerrostaloalueelle on tulossa v. 2018 kunnan vesijohto ja viemäri.

- Kouluissamme Siuntiossa on vakavia sisäilmaongelmia ja seuraava valtuusto päättää miten edetään ja rakennetaanko uusi puukoulu. Viime syksynä  kiinteistötoimikunnassa saimme vuokrattua ilmansuodattimet lähes jokaiseen huoneeseen. Korjaustoimet on aloitettu syksyllä 2016.

- Juna ja bussiliikenteessä olemme päässeet eteenpäin yhdistetyn joukkoliikenteen ja koululaiskuljetusten kautta ns. Avainlinjat ovat liikenteessä. Ensi vuonna Siuntio on HSL:n jäsen ja olemme saamassa lisää yhteyksiä. Liityntäliikennettä tullaan myös tarvitsemaan Kirkkonummelle ja Länsimetroon Kivenlahteen.

- Sote tulee nyt voimalla ja nopeasti. Alle 2 vuoden kuluttua 1.1.2019 olemme jo aivan uudessa tilanteessa. Kunnan vero- ja muista tuloista noin 60 % siirtyy Maakuntaan. Sote-palveluista vastaa Maakunta ja kunnan rooli muuttuu merkittävästi. Tärkeätä olisi taata jatkossakin tasokkaat paikalliset palvelut!

- Ikäihmisiä ja nuoria ei saa unohtaa ja kaikista on huolehdittava!

Kotisivut:

http://www.karivierinen.fi

Dokumentti karttoineen pdf-muodossa löytyy täältä:

http://www.karivierinen.fi/Siuntio/Ajankohtaista.html

MEIDÄN YHTEISEN SIUNTION PUOLESTA!

Mitä Siuntion kunta tekee tulevaisuudessa

Sivistys ja kulttuuri

-       Varhaiskasvatus

-       Esi- ja perusopetus, muut koulutuspalvelut

-       Vapaa sivistystyö

-       Taide- ja kulttuuripalvelut

-       Kirjasto

-       Nuorisotoimi

-       Liikunta ja vapaa-aika

Elinvoimaisuus

-       Vetovoimaisuus

-       Työllisyyden lisääminen

-       Etsivä nuorisotyö

-       Elinkeinotoiminnan kehittäminen on nyt entistä tärkeämpää

-       Yritystoiminta, kehittämishankkeet ja yritystontit, markkinointi ja resurssien tehokas ja viisas käyttö

Elinympäristö

-       Maapolitiikka on tärkeä osa kehitykselle, työpaikkoja ja asuntoja

-       Ikäihmisten ja vanhusten asumispalvelut

-       Kaavoitus ja maankäytön suunnittelu

-       Joukkoliikenne ja muu liikenne

-       Tieverkon kehittäminen ja ylläpito

-       Vesihuoltolaitos ja jätevesien puhdistus

-       Jätehuolto

-       Energia, uusiutuvien energiasovellusten lisääntyvä hyödyntäminen

-       Ympäristönsuojelu, terveellinen elinympäristö ja turvallisuus

Paikallinen identiteetti ja demokratian edistäminen

-       Monipuoliset mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon

-       Paikallinen yhteisöllisyys, kunnan asukkaiden omaehtoinen toiminta

-       Viestintä ja vuorovaikutukset

-       Vaalit ja edustuksellinen demokratia

-       Kansalaisjärjestöjen sekä yhdistysten toimintamahdollisuudet

Kotisivut:

http://www.karivierinen.fi

Tarvitaanko uusi rautatieyhteys Inkoon syväsatamaan

Tavaraliikenne radoilla on kannattavaa toimintaa ja luo työpaikkoja laajalla alueella teollisuudessa, sekä lisää vientiteollisuuden kilpailukykyä toisin kuin yleensä matkustajaliikenne. Myös maatalous voi hyötyä kiskoliikenteestä. Tavarakuljetukset tulevat siirtymään entistä enemmän kumipyöriltä rautapyörille energiataloudellisuuden ja fossiilisten polttoaineiden rajallisuuden sekä korkean hinnan takia.

Vientiteollisuus voisi hyödyntää tätä uutta ratayhteyttä Inkoon syväsatamaan länsirannikon suunnalta, koska vaikeina jäätalvina laivat liikkuvat jähmeästi ja vientituotteet saattavat odottaa satamissa useita viikkoja joskus useita kuukausia. Inkoon satamassa on kasvupotentiaalia ja uusin aluevaltaus on hyvin toimiva viljasatama. Parhaillaan Baltic Connector kaasuputkilinjaus Viron suunnalta on rakenteilla ja rantautumispaikka on lähellä Inkoon syväsatamaa. Lohjan, Someron, Loimaan, Humppilan, Huittisten ja Forssan seutujen teollisuudelle ja maataloudelle ratayhteys Kokemäeltä Inkoon syväsatamaan tuo aivan uusia mahdollisuuksia tavarakuljetuksiin sekä yritystoiminnan kasvulle. Kokemäellä nykyinen rata kääntyy jyrkästi itään ja tähän kohtaan voitaisiin saada toinen väylä suoraan etelään.  Vuosaaren sataman ja pääradan lisäksi Inkoon syväsataman laajennus ja toinen ratayhteys Suomenlahden rannalle voi parantaa kuljetusvarmuutta sekä tehokkuutta.

Liikenneyhteys Helsinki-Vihti-Lohja-Salo-Turku on juuri saanut jätti-investoinnin uuden moottoritien ja tunnelijärjestelmien kautta. Tällä välillä ei liiku merkittäviä teollisuuden tavaramääriä ainakaan vientiteollisuuden kannalta. Onko järkevää miljardien moottoritieinvestoinnin viereen rakentaa toinen miljardien ratainvestointi, jolla ei ole välttämättä suurta merkitystä vientiteollisuuden tavarankuljetukselle ja logistiikalle?

Jos oikeasti olisi tarkoitus parantaa kilpailukykyä ja vientiteollisuuden vetovoimaisuutta olisi ratalinja Porista Kokemäen kautta Inkoon syväsatamaan todella merkittävä ja tärkeä. Rautatieyhteys Porin seudulta Hanko-Hyvinkää-radalle (sähköistetään parhaillaan) avaa Hangon satamalle lisää mahdollisuuksia.  Henkilöliikenneyhteys mahdollistuisi samalla Lohjalta Helsingin suuntaan rantarataa pitkin.Samaa ratalinjaa pitkin saadaan jatkoyhteys Inkoon syväsatamaan. Edelleen uusi yhteys Turun satamaan avautuu Loimaan kohdalla. Vientiteollisuuden edellytysten parantaminen on meille elinehto, jos haluamme turvata työpaikat ja Suomen talouden vientiväylät sekä turvata kilpailukyvyn.

Inkoosta on tullut  suurille viljalaivoille soveltuva viljasatama, kun Avena rakensi satama-alueelle omat varastohallit. Niihin mahtuu viljaa lajista riippuen 20 000-25 000 tonnia. Naantalissa on toinen suurille laivoille tarkoitettu viljasatama. Inkoon satama on syväsatama, jonne pääsee isoilla viljalaivoilla ja se sijaitsee keskeisellä viljanviljelyalueella. Vaikka tuotantoa on paljon, ei lähellä ole viljan vientisatamaa tai viljaa käyttävää teollisuutta.

Suomesta on viety viime vuosina vehnää ulkomaille ja tulevaisuudessa myös ohraa. Kauran ja vehnän sadot olivat viime vuonna jo yhtä suuret eli hiukan yli miljoona tonnia. Kymmenessä vuodessa olemme siirtyneet vehnän tuojasta viejäksi. Yli puolet Suomen vehnästä tuotetaan Inkoon sataman hankinta-alueella ja ohrastakin 35 prosenttia. Ydinhankinta-alue yltää Lahteen ja Saloon asti. 

Olisiko nyt rakennettava vain hirsikouluja

Sisäilmaongelmat vaivaavat kouluja ja muita julkisia rakennuksia. Suomessa on arvioitu eri lähteissä, että yli 2000 koulua ja päiväkotia tarvitsisi välittömiä korjaustoimia tai ne olisi purettava. Pudasjärvellä on rakennettu maailman suurin hirsikoulu erilaisten korjausyritysten jälkeen. Koulun pinta-ala on 9700 neliömetriä ja siinä toimii nyt 800 oppilaan alakoulu, yläkoulu ja lukio. Kyseessä on monitoimikoulu ja se on rakennettu elinkaarimallilla. Hirsikoulujen rakennushankkeita on vireillä ympäri Suomea yli 10 eri paikkakunnalla. Kuhmossa on aloitettu hirsikoulun rakentaminen heinäkuusta v. 2016 lähtien ja käytössä ovat ristiin laminoidut CLT-puuelementit (Cross Laminated Timber). Lamellihirsielementit ovat jopa yli 10 metriä pitkiä ja voivat olla kolme metriä korkeita. Kuhmossa kolmen puurakennuksen pinta-ala on 5500 neliömetriä ja kustannusarvio on noin 11,5 miljoonaa euroa.

Hirren etuja ovat terveellisyys, hengittävyys, ekologisuus ja energiatehokkuus. Tilojen käyttötavat vaikuttavat aina energiakulutukseen. Massiivihirsi on rakennusfysikaalisesti turvallinen ratkaisu ja yksielementtiset paksut hirsiseinät imevät kosteutta huoneilmasta ja huoneilman ollessa kuiva seinät luovuttavat kosteutta takaisin huoneilmaan. Tätä tarkoittaa ns. hengittävä seinärakenne. Kosteuskirousta ei synny, koska kosteus pääsee haihtumaan massiivipuurakenteesta. Paloturvallisuus CLT-puuelementeissä on hirttä parempi palamisen hidastumisen takia ja CLT-elementit ovat samanlaista massiivipuuta kuin hirsikin. Hirsirakennukset julkisessa rakentamisessa tarvitsevat sprinklerijärjestelmän.

Hyvin yleinen ongelman aiheuttaja ovat olleet kosteusvauriot ja koneellinen ilmastointi vanhemmissa rakennuksissa, joissa rakenteet on suunniteltu painovoimaisen ilmanvaihdon mukaan. Sisäilman kosteus ei saa olla jatkuvasti haitallisen korkea eikä kosteus saa tiivistyä rakenteisiin eikä niiden pinnoille tai ilmanvaihtojärjestelmään siten, että se aiheuttaa kosteusvaurioita, mikrobien tai pieneliöiden kasvua tai muuta terveydellistä haittaa. Alipaineisuus ja riittämätön korvausilma voivat aiheuttaa ilmavirtauksen seinärakenteiden läpi ja näin tuotetaan sisäilmaongelmia. Rakenteisiin syntyneet homeitiöt, mikrobien tuottamat toksiinit ja pöly siirtyvät virtauksessa huoneilmaan. Hirsikouluissa tarvitaan koneellista ilmastointia suuren ihmismäärän takia ja on huolehdittava riittävästä tuloilmasta sekä kosteuden hallinnasta. Nykyään ilmastointia voidaan uusissa rakennuksissa jatkuvatoimisesti säätää käyttötarpeen mukaan.

Uudet energiamääräykset Suomessa ja EU-alueella v. 2018 kasvattavat hirsiseinien paksuutta ja voivat vaikeuttaa hirsirakentamista ja lisäävät kustannuksia. Kunnolliselle hirsirakennukselle on arvioitu 150 vuoden käyttöikä ja CLT-elementtien käyttöiän arvioidaan olevan yli 100 vuotta. Nykyään yleisille betoni- ja kivirakennuksille näyttäisi 30-40 vuotta olevan liikaa.

Uusi hirsikoulurakennus tai monitoimirakennus isona kokonaisuutena voidaan toteuttaa elinkaarimallilla, joka keventää vuosittaisia investointimenoja. Leasingmaksu sisältää myös erilaiset käyttö- ja huoltomenot. Elinkaarimallissa urakoitsijalla on pidempiaikainen vastuu kunnossapidosta, siivouksesta ja ylläpidosta. Urakoitsija vastaa riskeistä esimerkiksi 25 ensimmäisen käyttövuoden aikana.

USA:ssa on jo muutamia vuosia käytetty uusissa taloissa myös supereristettä, joka tavallaan korvaa hirsiseinän. Siis kyseessä on yksielementtinen rakenne ja erinomainen eristyskyky. Tämä seinärakenne on erittäin tiivis ja seinä ei ole hengittävä. Massaus paksuudeltaa 40 - 50 cm sisäseinäpinnoille tapahtuu paineella ja kuivamisen jälkeen sitä voidaan mekaanisesti työstää ja lopuksi pinnoittaa sekä maalata.  Ilmastointi ja kosteudenhallinta on erittäin tärkeä tällaisissa rakennuksissa ja siihen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Ulkovuoraus on vinyylilevyä, jossa käyttöikä on jopa 200 vuotta. Normaali runkorakenne ja tuulensuojalevy ja sitten sisällä paksu eristävä seinärakenne. 

Hyvä eristyskyky johon ilmeisesti vuoden 2018 lisäsäädöksissä Suomessakin pyritään voi tuoda valtavasti lisää kosteusongelmia ja hometaloja, jos ilmanvaihtojärjestelmä ei toimi ja korvausilman tasapaino järkkyy tai kosteus tiivistyy vääriin paikkoihin. 

http://www.saatsi.fi/blogi/mita-tarkoittaa-hengittava-rakenne/

Kotisivut:

http://www.karivierinen.fi

Miten käy ikääntyneiden palveluille Sote-ratkaisuissa

Vanhempi eläkeläisrouva muutamaa päivä sitten Siuntiossa kyseli, että minne hänet laitetaan, kun jossain vaiheessa joutuu vanhainkotiin. Hänellä oli syvä huoli siitä, että joutuu suureen palvelukeskukseen kauas kotiseudultaan Siuntiosta ja että ei pääse ulkoilemaan vaan viettää loppuelämänsä sisätiloissa.

Miten uusi Sote-uudistus vaikuttaa erilaisiin paikallisiin hyvinvointipalveluihin kiinnostaa monia kuntalaisia. Ikääntyneiden tärkeimmät hyvinvointiin liittyvät ja heidän arkeensa vaikuttavat palvelut ovat erilaiset terveyspalvelut. Tuleeko ikäihmisille uusia ongelmia, jos paikallispalvelut siirtyvät kunnan ulkopuolelle. Kaupallisuus, kilpailu ja markkinaehtoisuus tulevat hyvinvointipalveluihin ja voittaako palvelujen laatu vai halvin hinta. Otetaanko heikoimmassa asemassa olevat ihmiset huomioon. Uuden Sote-ratkaisun keihäänkärki on ollut erikoissairaanhoito, joka on ehkä kallein osa kokonaisuutta. Ikääntyneiden hyvinvointi ja paikallisten palveluiden säilyttäminen voisi tarkoittaa sitä, että kunnille jäisi vastuuta ikääntyneiden ja eläkeläisten paikallisista palveluista. Ikääntyneiden siirtäminen maakunnallisiin suurikokoisiin ja tehokkaisiin palvelukeskuksiin tarkoittaisi muuttamista pois kotiseudulta.

Siuntion tilanne

Siuntiossa Maakunta-uudistus ja uusi Sote siirtää noin 60 % kunnan budjetista Maakunnan päätettäväksi. Siuntio on hoitanut Sote-palveluita kustannustehokkaasti ja tämä lisää kuntalaisten tulevaa talouskuormaa. Siuntion kunnan nykyisestä henkilökunnasta poistuu noin 80 henkilöä Sote-palveluiden myötä pois kunnan henkilöstöstä. Sote-kiinteistöt ilmeisesti siirtyvät Maakunnan omistukseen ja niihin liittyvät kunnan velat ja omaisuustase ovat ongelma. Miten nämä siirtyvät kiinteistöt vaikuttavat poistoihin kuntataloudessa. Ehkä valtio takaa velkoja tai sitten tulee uusi veromaksu. Eläkeläiset maksavat kunnallisveron jo nyt täysimääräisesti ja verokuormaa ei voi enää kasvattaa. Eläkeläisillä ei ole myöskään työssäkäyvien veronvähennysoikeuksia.  

Kaikki kunnat ovat uuden tilanteen ja suurien muutoksien edessä. Toiminnan luonne tulee muuttumaan, rahoituksen volyymi ja budjettivalta vähenee rajusti ja kuntien riippuvuus valtionosuuksista voi kasvaa merkittävästi. Onko vielä lisää parannettava kilpailukykyä ja lisättävä ulkoistuksia. Miten huolehditaan siitä, että palvelut ovat laadukkaat ja samalla kustannustehokkaat. Kerralla toteutettuna Sote-muutos on kunnille valtava ja sen hallitsemiseen ja johtamiseen liittyy monenlaista riskitekijöitä. Sama Maakunta- ja Sote-malli ei ehkä voi toimia kaikkialla Suomessa. Pääkaupunkiseutu on hyvin erilainen kuin muu Suomi. Yksittäiset kunnat ovat myös hyvin erilaisia ja niillä on aivan omanlaisensa mahdollisuudet toimeenpanna uudistuksia. Tällä hetkellä useat kunnat ovat arvioimassa tulevaisuutta ja ovat käynnistäneet keskustelun tulevista strategisista tavoitteista. Varautuminen kuntien roolin muutokseen on nyt vuoden 2017 aikana tehtävä.

Sote-palvelut ongelmissa jo nyt

Sote-palveluiden työntekijät jo nykyisessä järjestelmässä ovat usein uupuneita ja kokevat, ettei heillä ole mahdollisuutta tehdä työtään niin hyvin kuin haluaisivat. Henkilökunta hoitopalveluissa on huolissaan hoidon laadusta ja asiakasturvallisuudesta sekä omasta jaksamisestaan. Ikääntyneiden hoito on ollut ainakin joissakin tapauksissa epäinhimillisellä tasolla ja yksi ongelma on ollut, että yhtä asiakasta kohden jäävä aika on aivan liian lyhyt. Laitoshoitoa on viime vuosina vähennetty ja kodinomainen hoito on lisääntynyt. Kotihoito on kuitenkin jäänyt kehittämättä ennen laitoshoidon osittaista purkamista.

Uutisissa on kerrottu uupuneista kotihoidon ja laitoshoidon työntekijöistä ja tilanne on niin huonossa jamassa, että moni ei pistäisi omia vanhempiaan kunnan palvelujen piiriin. Uutisoinnin mukaan yhteydenotot ongelmista hoitopuolella työskenteleviltä ovat lisääntyneet huomattavasti viime vuosina. Ne koskevat pääsääntöisesti huolta hoidon laadusta ja asiakkaiden turvallisuudesta sekä työn kuormittavuutta. Työkuorma kasvaa jatkuvasti ja henkilökunta voi uupua ja onko hoitotyössä ja avustavissa toimissa jo nyt liian vähän työntekijöitä. On myös kyse hoitohenkilökunnan hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Koti- ja laitoshoidon asiakkaat voivat jäädä vaille heille myönnettyjä palveluja ja asiakkaiden koetaan jäävän jopa heitteille, sillä hoitohenkilökuntaa ei ole riittävästi. Yksinäisyys on lisääntymässä ja ovatko ikääntyneet tulevaisuudessa enemmän kotona ilman sosiaalisia kontakteja.

Perusterveydenhuollossa kansalaisten täytyy päästä tarvittaessa nopeasti lääkäriin, mutta miten se käy uudessa mallissa ilman lisäkustannuksia? Jotain tehdään tulevaisuudessa vähemmän tai tuottavuutta sekä tehokkuutta lisätään. Miten määritellään hoitoisuus ja sen vaikutus terveyspalvelujen mitoitukseen eri tehtävissä. Onko palveluvajausta tai ylitarjontaa ja jopa ylituotantoa tällä hetkellä jossakin. Tietojärjestelmät on saatava toimimaan paremmin ja keskustelemaan keskenään ja tällä ehkä tehokkuutta ja tuottavuutta saataisiin lisättyä.

Uudellamaalla kuntalaisten yhdenvertaisuus ja palvelujen laatu on nyt pystyttävä turvaamaan isoissa ja myös pienissä kunnissa. Miten suuren asukastiheyden Uudellamaalla muuta maata nopeammasta väestön ikääntymisestä aiheutuva lisäpalvelujen tarve vaikuttaa ja miten valtionosuudet muuttuvat koko maan alueella. Onko Sote-puolella toimiva henkilöstö mukana suunnittelussa, koska päättäjät eivät usein tiedä kovin paljoa käytännön toiminnasta. Uudellamaalla on myös nopeaa väestönkasvua kaikissa ikäluokissa ja maahanmuuttajakysymykset ovat isossa roolissa.  Suurien kaupunkien puristuksessa Uudellamaalla eriarvoistuminen uhkaa pieniä alueen kuntia ja karkaavatko lähipalvelut liian kauaksi. Erityisvastuualuetta ei sitten tullut pääkaupunkiseudulle ja koko maahan yritetään käyttää samaa sapluunaa. Tämä Maakunta- ja Sote-uudistus on tulossa jo 2 vuoden kuluttua, jos hallitus pitää päänsä ja tässä tulee jo kiire.

Tuohon alussa esitettyyn kysymykseen en osannut suoraan antaa mitään vastausta, mutta esille tuli erittäin tärkeitä asioita sekä huolia, joihin kuntapäättäjien on jo lähitulevaisuudessa otettava kantaa.

Kari Vierinen, Siuntio

Kotisivut:

http://www.karivierinen.fi

Junaliikenteen totaalinen alasajo Siuntiossa oli tämän hallituksen yksi erikoisimpia ja ensimmäisiä hankkeita. Onneksi neuvotteluilla ja yhteistyöllä sekä virheellisiä tilastoja korjaamalla päästiin junaliikenteen osalta edes tälle nykyiselle tasolle.  Tästä kiitokset kuuluu neuvottelijoillemme ja kunnan johtaville virkamiehille. Työmatkaliikenteen kannalta tarvitaan vielä muutama vuoro aamulla ja illalla lisää.

Liikennöintiä oli myös 70- ja 80-luvuilla

Junaliikennettä tuli omalta osalta käytettyä  Siuntiossa 70- ja 80-luvuilla. Silloin oli käytössä ns. siniset lättähatut, jotka olivat aina toimintakunnossa ja aika vaatimattomat olivat puitteet nykyiseen junaliikenteeseen verrattuna. Kolinaa sekä melua  kuului sisällä kun ei ollut pehmeää jousitusta eikä myöskään äänieristystä. Toisaalta tunnelma oli huipussa ja ihmiset keskustelivat ystävällisesti keskenään. Kirkkonummella oli junan vaihto ja lättähatuilla pääsi aina Hankoon asti.  Muutama vuosi sitten tapasin eläkkeellä olevan ja Karjaalla asuvan konduktöörin. Muistin hänet ja jostain syystä hän muisti minutkin vaikka itselläni ei ole enää pitkää tukkaa eikä farkkuvaatteita.

 Bussiliikenne kulki Evitskogin kautta ja matka Helsinkiin kesti noin 1,5 h suuntaansa. Usein pitkän työpäivän jälkeen oli käytössä vain linja-autoyhteys ja kirkonkylällä piti hypätä pois kyydistä ja kävellä sitten sieltä pilkkopimeällä tien vierustaa pitkin asemalle.  Muutama bussivuoro kulki myös Siuntion asemalle kirkonkylältä.

HSL-jäsenyys tulossa v. 2018 

Siuntio on nyt hakemassa HSL:n (Helsingin Seudun Liikenne) jäseneksi ja tämä tarkoittaa Siuntion kunnalle noin 500 000 - 700 000 euron vuosittaisia kustannuksia. Kunnan nettokulujen kasvu on ehkä suuruusluokkaa 100 000 euroa. Tämän myötä meillä olisi mahdollisuus lisätä junavuoroja ja saada junaliikenne toimimaan myös viikonloppuisin.  Siuntion asemalle suuntautuvaa yhteysliikennettä linja-autoilla olisi lisättävä. Liityntäliikennettä Lohjan ja Inkoon suunnalta voitaisiin kasvattaa ja näin saataisiin lisää junavuoroja.  Oman auton käyttö tulee vähenemään, jos junaliikenteen palveluja saadaan kohotettua. Oman auton käytöstä tehtävät verovähennykset osalla työmatkalaisia poistuvat ja tämä lisää kunnallisverotuloja. Erilaisten vertailujen mukaan jopa 30 % kasvu olisi mahdollista nykyiseen tasoon ja oltaisiin sillä tasolla, jossa jo joskus oltiin. Liityntäpysäköintitila Siuntion asemalla taitaa loppua ja tarvitaan lisää pysäköintitilaa. Kirkkonummella on rakennettu kokonainen pysäköintitalo.

Moottoritie tulossa kantatie 51:lle

Uusi liikennevirtoja erityisen voimakkaasti muokkaava tekjiä tulee olemaan moottoritien valmistuminen kantatie 51:llä Kirkkonummelta Siuntiontien risteykseen asti. Moottoritien suunnitelmat ovat jo loppusuoralla ja Kirkkonummella annetaan lautakunnissa nimiä jo uusille eritasoristeyksille sekä kaavoituksia risteysalueilla pistetään uusiin kuosiin. Eteläisen Siuntion kohdalla tarvitaan liityntäliikennettä Kirkkonummen asemalle ja jo 5-6 vuoden kuluttua Kivenlahteen valmistuvalle metroasemalle. Eritasoristeyksiä Siuntioon on tulossa kaksi, joista ensimmäinen tulee Båtvikin/Pikkalan kohdalla olemassa olevan sillan kohdalle. Toinen eritasoristeys tulisi kantatie 51:n ja Siuntiontien risteykseen. Störsvikin tien kohdalle on tulossa alikulku kevytliikenteelle ja ylikulku autoille. Siuntiossa pitäisi nyt kiireellä saada kaavatiet eritasoristeyksien alueelle. Muuten voi käydä niin, että meillä on eritasoristeys mistä ei pääse mihinkään! 

Pistoraide Lohjalta Siuntioon ja rantaradalle

Tämä on kiinnostava ajatus ja nyt sitä on tuotu esille myös lohjalaisten toimesta. ELSA-ratahanke on jättihanke ja vaatisi jopa noin 3000 miljoonan euron rahoituksen. Pistoraide ja kiskoliikenne Lohjalta Siuntioon ja rantaradalle olisi erittäin edullinen ratkaisu ja puhutaan suuruusluokasta noin 10 miljoonaa euroa. Tätä hanketta pitäisi kokemusperäisesti tutkia tehostamalla liityntäliikennettä linja-autoilla Siuntion asemalle. Kirkkonummen ja Siuntion välille tarvitaan joka tapauksessa lisäraide tulevaisuudessa ja tämä tuo rantaradalle lisäkustannuksia. Valtiolla ei ole varaa ylläpitää edes nykyistä liikenneverkkoa ja sitäkin taustaa vasten tuo ELSA-hanke kuulostaa aika etäiseltä kun vieressä menee ihan uusi miljardeja euroja maksanut moottoritie Turkuun ja Helsinkiin.

Kotisivut:

http://www.karivierinen.fi

On tilastollisesti 99 % varmuudella osoitettu, että keskisen Euroopan kylmät talvijaksot liittyvät auringonpilkkujen minimiaikaan. 

Maapallon ilmaston keskilämpötila nousee, mutta uusi tilastollinen analyysi osoittaa keski-Euroopaan alueiden jäähtyvän, kun auringon aktiivisuus on alhaalla.

”Reinin alueen tutkimista helpottaa se, että kyse on selkeästä määrityksestä. Jäätyminen tapahtuu tai ei tapahdu Reinin joella Saksassa”, professori Frank Sirocko Johannes Gutenberg -yliopistosta Mainzista kertoo artikkelissaan.

Sirockon tutkimusryhmä on historiatetojen perusteella selvittänyt Reinin joen jäätyneen 14 kertaa vuosien 1780 ja 1963 välillä. 

Reinin joen jäätymistilastoja vertailtaessa auringon 11-vuotiseen aktiivisuussykliin, Sirockon ryhmä tunnisti lähes kaikki 14:sta jäätalvesta vähäisten auringonpilkkujen ajanjaksoilla. Tilastollisilla menetelmillä lämpötilatietokannasta Reinin alueella ja auringon aktiivisuussjaksoista löytyi 99 % todennäköisyydellä korrelaatio.

”Ensimmäistä kertaa voimme vankalla tilastopohjalla osoittaa, että viimeisen 230 vuoden aikana koetuilla kylmillä jaksoilla on yhteinen selitys”, Sirocko kertoo artikkelissaan.

http://iceagenow.info/2012/08/cold-european-winters-linked-solar-activity/

Tästä aiheesta kirjoittelin Uuden Suomen blogiin noin 2 vuotta sitten:

Auringonpilkkuminimi on nyt ollut normaalia pidempi. Tällainen ilmiö on viimeksi esiintynyt vuosina 1650 - 1700 ja toisen kerran v. 1800 luvun alussa. Molempina kertoina maapallon ilmasto jäähtyi noin 2-3 Celsius- astetta. Tuona aikana oli myös tulivuoren purkauksia aivan kuten nytkin on esiintynyt. Tuota 1600 luvun loppua on aikakirjoissa kutsuttu myös pieneksi jääkaudeksi. Jälkimmäisenä kertana 1800 luvun alussa aikakirjoissa on tuota jaksoa kuvattu normaalia viileämmäksi Euroopassa. Ilmatieteen laitoksen ensimmäiset ennusteet lupaavat vain noin 0,1 - 0,2 Celsius- asteen viilennystä maapallon ilmastoon. Ilmastollista tilannetta seurataan ja ennustetta tarkennetaan  varmaan jatkossa.

Auringosta tuleva kosmisen säteilyn voimakkuus on myös kasvanut verrattuna edelliseen auringonpilkkuminimiin v. 1996 , mutta maapallon magneettikenttä suojaa meitä tältä ihmisille haitalliselta kosmiselta säteilyltä. Auringonpurkaukset kuitenkin usein häiritsevät ja heikentävät maapallon magneettista suojakilpeä.  Osa Nasan tutkijoista ennustaa jatkossa hyvin voimakasta auringonpilkkumaksimia noin 5 -10  vuoden kuluttua sekä auringon lämmittävän säteilyn voimakkuuden kasvua jopa 0,2 - 0,3 % ! Toinen osa tutkijaporukasta on sillä kannalla, että nyt ollaan ns. suuren aikajakson minimissä kuten oltiin 1600 luvun lopussa ja 1800 luvun lopulla. Silloin seuraavaan auringonpilkkumaksimiin voi olla vaikkapa 10 vuotta!

Auringonpilkkujen 11 vuoden jaksoista on hyväksytty tiede- ja tutkijayhteisöillä. Mutta nämä pitkän aikavälin auringonpilkkuminimien jaksot ovat vielä täydellinen mysteeri. Uusin teknologia ei myöskään ole tarjonnut ratkaisuja eikä ennustusmalleja. 

terveisin Kari Vierinen

^^^^^^^^^^^^^^^