Like this infographic? Get more content marketing tips from Copyblogger.

Blogiartikkeli 'Mistä blogata, kun pää on tyhjä' julkaistiin ensimmäisenä blogissa Rollemaa.org.

Aiheeseen mahdollisesti liittyvää:

1. Tyhjän puhuminen
2. Suomessa kansa ei päätä mistään
3. Mistä ihmiset kirjoittavat?
4. Pelkkää tyhjää
5. Tyhjä ajatus numero 105017642796060672

Toinen huolenaihe oli pakettiauto. Haluttiin säästää muutossa ja tehdä suurin osa itse. Olemme joskus saaneet pakettiautoapua tädiltäni ja hänen mieheltään, joilla on isohko pakettiauto, johon mahtuu monta huonekalua kerralla.

Heräsin varhain aamulla ja vein tytön kahdeksaksi päiväkotiin. Sen jälkeen pakkailin Veeran kanssa loppuja tavaroita ja aloitettiin siivoaminen. Olin ilmoittanut tädilleni, että saamme avaimet viimeistään kahdeltatoista. Viisarit viilettivät kuitenkin puolenpäivän ohitse, eikä avaimista kuulunut vieläkään. Vuokrayhtiöstä soiteltiin ja kävi ilmi, ettei entinen asukas ollut hoitanut avaimia toimistolle ajoissa. Tilanne eteni siihen pisteeseen, että lukkosarjat vaihdettiin ja siivousryhmä tilattiin ja pääsimme asunnolle vasta kahden jälkeen. Täytyi vielä erikseen käydä hakemassa väliaikaiset avainkappaleet huoltoliikkeestä.

Uuden asunnon eteinen. Ihan oikea eteinen!

Muuttoavuksi pääsivät veljeni, Karo ja Tane, tätini mies pakettiautollaan ja äitini serkku. Noin viiden pakettiautollisen ja muutaman faramariautollisen jälkeen kello lähenteli puoltayötä. Päivä oli raskas ja meni yllättävän nopeasti, mutta olisimme päässeet illaksi kotiin, jos olisimme saaneet avaimet suunnitellusti ennen kahtatoista. No, onneksi selvittiin. Tajuttoman isot kiitokset Urholle, Pialle, Veijolle, Karolle ja Tanelle ja pianon kuskanneelle Jyväsmuutoille (voin suositella!) vielä kerran – ilman teitä emme varmasti olisi selvinneet!

Tilava kylppäri ja – ah! – sauna!

Vanhasta asunnosta emme päässeet ihan helpolla eroon. Kävin maalaamassa vielä veljeni kanssa Lotan vanhan huoneen seinät F157-värillä. Isännöitsijä ei oikein ollut syttynyt siihen pinkkiin. Onneksi sekin on nyt hoidettu. Parempaan en olisi pystynyt. Täytyy sanoa, että ikinä en enää maalaa mitään vuokra-asuntoon, ainakaan ilman kirjallista sopimusta.

Toinen ongelma oli Internet-yhteys. Vanhassa asunnossamme oli Saunalahden valokuitu, 100/10mb. Olin muuton aikana heittänyt vanhat modeemini pois, koska en ollut tarvinnut niitä muutenkaan vuosiin. Uuteen asuntoon tilaamani yhteys olikin ADSL, ei VDSL. Lisäksi sotkin kaapelimodeemin soppaan mukaan, enkä saanut nettiä pelittämään. Ärsyttää, että tarvitsin juuri silloin poisheittämiäni vermeitä, kun en aiemmin sitä hetkeä ennen ollut tarvinnut niitä vuosikausiin. Ei pitäisi heittää mitään sellaista pois, mitä uskoo joskus tarvitsevansa?

Olohuonetta. Pianon tuolina tällä hetkellä joku vanha tietokonetuoli…

Se oli lauantai, ja minun oli yksinkertaisesti päästävä nettiin. En halunnut serverini downtimen venyvän viikkoon. Soittelin Saunalahdelle ja sieltä sanottiin että kipaisepa Elisan liikkeeseen, ovat lauantaisinkin auki. Polkaisin Seppälään, joka oli mennyt viisi minuuttia aikaisemmin kiinni. Keskustan liike oli auki. Sieltä sanottiin, että Elisa Viihde on ainoa tähän taloon tuleva liittymä, jossa on modeemi mukana. Valitsemani vaihtoehto (Saunalahden tuplalaajakaista) ei sisällä modeemia, vaan sen sijaan mokkulan, jota en tarvitse.

Elisahan on käytännössä samaa kuin Saunalahti, mutta kyllä se silti hieman kirpaisi ”vaihtaa” operaattoria. Nettiyhteys on toiminut ihan hyvin, mutta digiboksista ei ole mihinkään. Modeemin saa nykyään siltaavaksi helposti, joten minun oli pakko päivittää vanha blogiartikkelini. Toimii kyllä palvelinkäytössä nykyään.

Digiboksissa en saanut tavallisia kanavia näkymään ja Elisa Viihde -puolikin krakaili koko ajan (kuva yllä). Tunnin väännön, resetoinnin ja boottailujen jälkeen kytkin Gigantista ostamani digiboksin kiinni. Kaksi minuuttia ja täydellinen toimivuus. En näe muutenkaan mitään hyötyä itselleni Elisa Viihde -boksista, joka on ylihinnoiteltua mainostuubaa. Katson leffani ihan muualta, kiitos.

Keittiötä olohuoneesta päin.

Otin kuvan Instagramiin päästyämme uuteen kotiin. Aikamoinen kaaos vallitsi. Loppuviikko menikin sitten järjestellessä tavaroita. Uuden viikon startattua koti alkoi näyttää jo kodilta. Eilen pesimme vielä sohvan.

Hankkiuduimme muuton aikana kaikesta turhasta eroon, mm. parista vanhasta huonekalusta, johon emme olleet tyytyväisiä. Tulevaisuudessa pitäisi ostaa vielä ainakin lamppuja, TV-taso ja pianon tuoli.

Tässä kämpässä on hyvä asua. Paljon plussia verrattuna vanhaan:

+ Rauhallinen, ”rikkaiden” asuinseutu. Lähiössä on enimmäkseen hulppeita omakotitaloja, joiden pihoilla on Porscheja ja niiden lisäksi pari hassua luhtitaloa. Me asumme samalla asuinalueella juuri kyseisellä Luhtitaloalueella. Aivan eri fiilis kuin Kangaslammen ghetossa, jossa täytyi tarkkailla selustaansa koko ajan.

+ Ensimmäinen kerros on oikeasti ensimmäinen kerros, maan tasalla. Oma etuovi, oma takaovi, oma takapiha. Tasainen maasto on täydellinen kuulonäkövammaiselle vaimolleni. Helppo liikkua.

+ Kattoon saa paljon lamppuja. Jälleen loistava näkövammaiselle vaimolleni, joka tarvitsee hämäräsokeutensa vuoksi etenkin talvella paljon valoa.

+ Oma sauna. Tätä olen odottanut.

+ Yhdistetty keittiö ja olohuone. Lisää kotoisuutta ja on jälleen paras mahdollinen vaimoni näkövammaa ajatellen – hän pysyy kokatessaan hyvin perillä siitä, missä Lotta on. Vanhan asunnon kaikki huoneet olivat hankalasti erillisiä yhdistetty käytävään ja vaimoni saattoi hukata tyttömme aika nopeasti omassa kodissaan.

+ Sijainti on loistava. Aika lähellä Kangaslampea, mutta silti niin sopivan kaukana. Noin viidensadan metrin päässä on Citymarket, josta saa kaiken tarvittavan, eli keskustaan asti ei tarvitse lähteä. Passeli meille kun meillä ei ole autoa. Lotan päiväkoti pysyy samana, sillä bussilla sinne pyyhältää vartissa. Aamurutiinit aikaistuu vain puolella tunnilla.

+ Oikea eteinen. Vanhassa huoneisto vain alkoi, ilman mitään naulakoita tai kenkätiloja. Kaikki piti mahduttaa kaappiin, mikä oli vaivalloista ja hiekka levisi kengistä nopeasti.

+ Hyvät varastotilat ja kaapit. Järkevästi omat tilat kaikelle. Sisävarastotila on todella tilava (pitäisi kyllä siistiä se, siellä on jotain muuttotavaraa vielä) ja sen lisäksi löytyy erillisestä rakennuksesta perinteiset kanaverkkovarastot. Pihalta löytyy tietysti ulkoiluvälinevarasto. Lääkekaappikin on erikseen.

Jos joitakin ”miinuksia” pitäisi lähteä etsimään… niitä on hyvin vähän:

- Naapurit aika lähellä. Takapihan oleskelutilaan mentäessä 20cm päässä on toinen naapuri ulkoilemassa. Toisaalta lisää sellaista naapurikeskeisyyttä, joka on meille suomalaisille vähän vieras käsite. En tiedä onko se sittenkään huono juttu. Ikkunaverhot kannattaa myös pitää kiinni, jos haluaa ettei naapuri näe ihan kaikkea tupakalla ollessaan. Nyt kun tosiaan ollaan maan tasalla, eikä kerrostalojen tapaan hieman maasta ylempänä, jonne ei helposti näe lenkkipolulta.

Blogiartikkeli 'Muuttokuulumisia' julkaistiin ensimmäisenä blogissa Rollemaa.org.

Aiheeseen mahdollisesti liittyvää:

1. Kuulumiset kuvin
2. Onnistunut viikko 45 – Hyviä livebändejä, elokuvia, koomailua
3. Tietokonenurkkausten päivittelyä
4. Kesän viimeiset viikot
5. Viikko 32 – työkiireitä ja saunaa

Melko usein tuppaa seuraamaan vähän turhankin heppoisin perustein. Tyypin yksi hyvä tweetti ei välttämättä tarkoita sitä, että jatkossa kaikki kaverin tweetit olisivat yhtä hyviä.

Monta kertaa homma on kostautunut, kun kymmenen sen-hyvän-tweetin-tweettaajaa on täyttänyt tauhkallaan streamia, eikä seasta meinaa löytää niitä hyödyllisiä paloja. Tosin kaikkia ei voi miellyttää, eikä pitäisi häiritä edes se, että seurattavan tweeteistä puolet on shaibaa – kunhan sieltä löytyy päivittäin sitä mitä itse hakee.

Tämä ei ole yet-another ”kuinka saada Twitter-seuraajia” -artikkeli, enkä liioin ole moisten tekstien fani. Hieman ärsyttää, että joillekin tahoille tai yrityksille seuraajien määrä on nykyään kaikki kaikessa ja merkitsee jopa niinkin paljon, että turhia seuraajia ostetaan rahalla. Sanonta ”ei se määrä, vaan laatu” pätee tässäkin asiassa suuntaan ja toiseen. Jos seuraajien saaminen on tärkeää, se kannattaa tehdä järkevästi. Mutta tämä artikkeli ei ole seuraajien saamisesta, vaan järkevästä Twitter-seuraamisesta.

Huomaa kyllä että en tiennyt ketä seurata silloin kun reilut viisi vuotta sitten Twitteriin liityin (9.1.2008, jos tarkkoja ollaan). Tuhansia seurattavia on aikaa vievää karsia, mutta se kannattaa tehdä, koska sen jälkeen on on paljon kivempi feedi. Aion jatkossakin pitää huolen seurattavistani ja niin kannattaa sinunkin.

Ketä siis ei kannata seurata? No minäpä kerron.

1. Julkisuuden henkilöt, jotka eivät ole Twitterissä

Siis häh? Heillä on Twitter-tunnus, mutta he eivät ole Twitterissä? Kyllä, se on mahdollista. Nämä kyseiset henkilöt nimittäin käyttävät Twitteriä pelkästään postaamalla sisältöä sivuiltaan tai Facebookistaan.

Miksi ei? Itse tykkäilen Facebookissa erikseen, enkä tarvitse tuplasisältöä Twitteriin. Jos pidän julkimosta tai hänen sivuistaan, tilaan hänen feediään RSS:llä Facebookista tai sivuiltaan, enkä tarvitse samaa tavaraa erikseen Twitter-feediäni täyttämään. Yksi hyvistä esimerkeistä lienee Jutta Urpilainen (en kyllä tiedä miksi häntä edes seurasin), joka ei ole yhtä ainoaa tweettiä lähettänyt omana itsenään Twitteriin, vaan kaikki tulee hänen Facebook-sivultaan. Twitter-tilit, joiden jokainen tweetti on fb.me-linkeillä varustettuja, ovat big no no!

2. Julkisuuden henkilöt, jotka eivät osallistu tai tuo lisäarvoa

Jälleen julkkikset. Twitterissä on paljon julkkiksia, jotka tweettailevat jopa päivittäin elämästään. Monet eivät kuitenkaan ole twitterissä läsnä, osallistu keskusteluihin tai edes yritä. Läpinäkyvimpiä oman napansa ympärillä eläviä Hollywood-sankareita ovat ne, jotka eivät seuraa ketään. Feedit täyttyvät oman materiaalin promoamisesta, turhista Twitter-kuvista tai jostain muusta vastaavasta turhakkeesta. Silloin sopii miettiä onko julkkis seurattavan arvoinen ja tarjoaako tämä ihminen sinulle yhtään sellaista tweettiä jota jaksat päivästä toiseen lukea.

Seuratako vain sen takia että ihminen on julkkis, vai keskittyäkö oikeasti laadukkaampaan tavaraan? Luulin tykkääväni Joseph Gordon-Levittin tweeteistä, mutta hänhän tweettaa enimmäkseen epäkiinnostavaa ripulia. Pidän Suomen oman Petri Nygårdin Twitter-asenteesta; vaikka hän seuraa vähän porukkaa verrattuna seuraajien määrään, hän vastailee ihmisille ja on Twitterissä aitona omana itsenään. On vastannut jopa minunkin tweettiini joskus. Hyvä Petriii!

3. Ihmiset, jotka eivät tweettaa mitään

Olen monesti alkanut seuraamaan tosielämän kavereitani Twitterissä. Kuitenkin myöhemmin olen huomannut, että monet eivät olekaan innostunut palvelun käyttämisestä ja Tweetit ovat jääneet muutamaan. Jotkut eivät ole jopa aloittaneet tweettaamista. Jos nämä käyttäjät eivät edes kannustuksen kautta pääse Twitteriin sisälle ja heidän Twitter-tilinsä ”kuolee”, ei seuraaminen luonnollisestikaan kannata.

4. Sivustot, sovellukset, joita voit seurata Twitterin ulkopuolellakin

Monet palvelut ja sivustot omaavat oman Twitter-tilin. Näistä monet toimivat pelkästään blogifeedin syötteenlukijana tai vastaavana tiedotuskanavana. Olen kuitenkin huomannut, että saan täysin saman informaation seuraamalla blogia suoraan RSS-syötteen kautta.

5. Käyttäjät, jotka seuraavat sinua, mutta joiden sisältö ei vastaa kiinnostuksenkohteitasi

Miksi seurata takaisin pelkästään kohteliaisuudesta, jos käyttäjän jutut eivät nappaa missään vaiheessa? Monet ostavat seuraajia tai käyttävät erilaisia seuraajienboostaajatapoja esimerkiksi seuraamalla aivan kaikkia. Fiksu seuraa takaisin niitä oikeita, laadukkaita tweettaajia.

Lopuksi

Olisin voinut listata vielä joitakin, mutta tässä lienee ydintyypit. Twitter on äärettömän kätevä palvelu, kun siitä ottaa täyden hyödyn irti. Jos sait tästä artikkelista vinkkejä Twitter-käyttäytymiseesi, seuraa minua Twitterissä, sillä vastaavia tekstejä tulen sinne postaamaan jatkossakin. Tosin jos pidät sosiaalisesta mediasta, mutta et tykkää metalli- ja rockmusiikista, nörttijutuista, web-kehityksestä, mustasta huumorista, elokuvista tai viittomakielestä, saattaa osa feedistäni olla sitä juuri sinulle turhaa kuraa. :-)

”Hyöty” voi muuten tarkoittaa montaa asiaa. Minulle hyödyllinen tweettaaja on sellainen, jolta saan tarvittavan annoksen jotain minua itseäni kiinnostavaa, joka on jollain tavalla päivääni muuttava, piristävä tai hauska tai jolla on muuten vain hyvät jutut ja kommentit. Hyödyllisyyden ei tarvitse olla absoluuttista, mutta kuitenkin sen verran jatkuvaa, että kiinnostavuus säilyy.

Blogiartikkeli 'Ketä ei kannata seurata Twitterissä' julkaistiin ensimmäisenä blogissa Rollemaa.org.

Aiheeseen mahdollisesti liittyvää:

1. Sosiaalinen media osa 3 – Twitter
2. Radio Rockiin soittanut ei tiennyt Twitteriä
3. Tweetdeck menetti tehonsa päivityksen myötä
4. Blogattua muualla
5. Ajankohtainen kakkonen: Miten sosiaalinen media muuttaa maailmaa?

Genren ehkä kuuluisimmasta bändistä, salaperäisestä Ghostista olenkin kirjoittanut jo pariin otteeseen. Nämä kolme bändiä, joita nyt aion esitellä, soittavat samankaltaisia säveliä. En silti vertaa bändejä keskenään, sillä ne ovat hyvin erilaisia.

Year of the Goat soittaa kevyehköä 70-luvun tyylistä rokkia Black Sabbathin jalanjäljissä – aivan kuten monet muut vastaavat bändit. Sanoitukset ovat hyvin synkkiä, satanismin ja pimeyden ympärillä ja musiikki on niin hyvää että luulisi poikien tehneen diilin itse pääpirun kanssa. Vaikka poppoon uusin lätty löytyykin kokonaisuudessaan Spotifysta, pidän ehkä eniten Lucem Ferren kappaleesta Of Darkness. Kuuntele alta.

Vaikka moni tällaisista bändeistä kulkevat hieman hard rockin, metallin ja kevyen rockin rajamailla, ruotsalainen Witchcraft lasketaan näköjään vielä metalliksi, se nimittäin löytyy metallimusiikin tietosanakirjasta. Omasta mielestäni bändi soittaa pirteää rokkia, oikein menevää ja mukavaa, perinteistä meininkiä. Bändin uusin hittibiisi on It’s not because of you ja vaikka pidän koko Legend -levystä, tykkään enemmän rauhallisesta Dystopiasta. Kuuntele biisi alta (koko levy tästä).

Teksasilainen Ancient VVisdom (kekseliäästi kaksi V-kirjainta yhden W:n sijaan) on uusin timanttinen löytöni. Bändin musiikki on suorastaan hypnoottisen rauhallista, kaunista, aivan mahtavaa kuunneltavaa. Sanoitukset ovat jälleen kerran perussynkkiä, eivätkä natsaa musiikin tyyliin mitenkään – mikä ei haittaa ollenkaan. Pidän erityisesti bändin kappaleesta The Opposition, mutta kun sitä ei löytynyt ihanan pitkän intron kanssa Youtubesta tai Spotifysta niin pistän sinulle katsottavaksi bändin uusimman musavideon. Uskomattoman upeaa settiä.

Kiitos kun kuuntelit, ensi kertaan!

Blogiartikkeli 'Maanantaimetallia 110-113 – Tällä viikolla ei kuulla metallia' julkaistiin ensimmäisenä blogissa Rollemaa.org.

Aiheeseen mahdollisesti liittyvää:

1. Maanantaimetallia 47 – Ghost
2. Maanantaimetallia 28 – Graveworm
3. Maanantaimetallia 27 – Anaal Nathrakh yhdistelee grindcorea ja black metallia
4. Maanantaimetallia 56-64 – Uutta ja vanhaa metallia laidasta laitaan
5. Maanantaimetallia 93-107 – Tummanpuhuvaa metallia kevääseen

Viime aikoina tämä kyseinen ajattelu on puuttunut, kun on ollut koko ajan tekemistä ja menemistä. Toisaalta ei ole päässyt syntymään minkäänlaista hukka-ajattelua, joka myös kaltaisillani yliajattelijoilla masennuksena tunnetaan. Ei ole ehtinyt vatvoa liikaa asioita, mikä on mielestäni hyvä asia. Olen päässyt keskittymään olelliseen. Mutta silti kaipaan sitä fiilistä, kun pystyy kirjoittamaan mistä tahansa. Nyt ei vain ole kerinnyt pistämään sitä ajatusmyllyä päälle.

Pitäisi ottaa useammin aikaa pelkkien omien ajatusten kanssa olemiseen. Tiedä mitä ideoita saisikaan aikaan… ehkä tämä tästä!

Blogiartikkeli 'Löysin vihdoin syyn kirjoittamattomuudelle' julkaistiin ensimmäisenä blogissa Rollemaa.org.

Aiheeseen mahdollisesti liittyvää:

1. Löysin hänestä kauniimman version itsestäni
2. Helmikuisia kuulumisia ja ajatuksia
3. Elämästä ja kuolemasta ja vähän muustakin
4. Kuulumisia pikaisesti – pysähtyneestä elämänvaiheesta huolimatta aika kulkee nopeasti
5. Jonkun lapsia me kaikki olemme

Vaikka pyrinkin tarkastelemaan aihetta kuin aihetta objektiivisesti, en voi olla aloittamatta omista tottumuksistani. Olen aina käyttänyt nettiä, IRCiä ja sosiaalista mediaa, silloinkin kun käsitettä ei vielä tunnettu. Selvästikin yhteydenpito ainakin omalta kannaltani on parantunut kun yhä useampi vanhempikin ihminen käyttää nykyään sosiaalista mediaa ja välineitä, joita itse olen käyttänyt paljon pidempään. Tavallaan siinä ongelmat saattavatkin piileä…

Hieman Rollen bloggaushistoriaa tähän väliin, liittyväthän blogitkin sosiaaliseen mediaan aika keskeisesti. Olen kirjoittanut päiväkirjaa 6-vuotiaasta lähes päivittäin, tai ainakin viikottain. Blogiksi päiväkirjani muuttui kun aloin jurnuttamaan modeemilla tekstejäni nettiin 90-luvulla, joskin nimellä ”Internet-päiväkirja”, kun käsitettä weblog ja siitä muuntunutta blogia ei vielä tunnettu. Ennen kuin keksin MysQL:n olemassaolon ja ennen WordPressiä julkaisin juttuja nettiin raakatekstinä.

Jossain vaiheessa siirryin tiedostopohjaiseen Cutenewsiin ja sieltä sain myöhemmin siirrettyä bloggaukset myös WordPressiin. Datana bloggauksia netissä oli yhteen aikaan yli 10 vuoden ajalta, siis ihan nassikka-aikoihin saakka. Jossain vaiheessa vartuttuani tajusin, että niitä lapsenmielisiä mummolabloggauksia ei ollut mitään järkeä pitää koko maailman näkyvillä Internetissä. Hävetti. Poistin sitten kaikki merkinnät vuoteen 2005 saakka. Vuonna 2005 olin 15-vuotias ja ne teinimerkinnätkin ovat siinä ja siinä, mutta menköön… löytyvät muuten vieläkin täältä Rollemaasta kun selaat arkistoa tarpeeksi pitkälle.

Joka tapauksessa, pointtini on, netissä pitää käyttäytyä ihan samalla tavalla kuin tuolla ulkona maailmassakin, in real life. Monet erottelevat netin ja arkielämän aika raa-asti toisistaan, mutta minulle ne ovat aika lailla samoja asioita. En sanoisi netissä sellaisia mitä en livenäkin möläyttäisi. Onneksi olen aina ollut sen verran pikkuvanha ja ajoissa sivistynyt, että mitään kamaluuksia en ole ilmoille netissäkään päästänyt. Tietääkseni. Poikkeuksia tietenkin on ja jos joku oikein haluaisi kiusaa tehdä ja kaivaa jotain noloa niin saattaisi aivan hyvin jotain sellaista löytyäkin…

Kuuluisa sanonta ”Internet muistaa”, pitää paikkaansa. Tuolla kadulla huudellessasi sanomasi kantautuu korkeintaan muutaman korviin, jotka muistavat jonkun aikaa riippuen tietysti asiasta. Internetissä kun möläytät, möläytyksesi jää satojen ja taas tuhansien ja taas miljoonien käyttäjien ja palvelinten logeihin pyörimään ikuisiksi ajoiksi.

Hyvänä esimerkkinä netin (tai enemmänkin käyttäjän ajattelemattomuuden) petollisuudesta toimii esimerkiksi brittien ”nuorten ääneksi” valittu Paris Brown, jonka teinitweeteistä löytyi aika rivoa ja noloa settiä, joka ei ihan ollut edukseen nuorelle edustajalle.

Palataakseni takaisin alkuperäiseen kysymykseen onko sosiaalinen media parantanut yhteydenpitoa vai huonontanut yksityisyyttä, vastaus kuulunee: sekä että. Internet on yhä monelle uusi asia, varsinkin yli nelikymppisille, mutta myös ”nettinoviiseille”, eli 2000-luvulla syntyneille nykylapsille, jotka luulevat että netissä voi sanoa mitä tahansa. Internet on nykyään arkipäivää, mutta netissä käyttäytyminen ei ole tarpeeksi monelle itsestäänselvä asia. Netissä on sääntönsä, etikettinsä, yksityiskeskusteluille ja julkisille keskusteluille tarkoitetut kanavat.

Tämä kirjoitus sivusi hieman aiempaa kirjoitustani samasta aiheesta, mutta tuntui kuin en olisi vielä sanonut aiheesta kaikkea. Enkä varmaan vieläkään saanut puettua kaikkea sanoiksi, mutta sehän tietää lisää yhtä järkevää ajatuksen virtaa jatkossakin. Lisää sosiaalisen median kirjoituksiani löydät avainsanan sosiaalinen media alta.

Blogiartikkeli 'Onko sosiaalinen media parantanut yhteydenpitoa vai huonontanut yksityisyyttä?' julkaistiin ensimmäisenä blogissa Rollemaa.org.

Aiheeseen mahdollisesti liittyvää:

1. Ajankohtainen kakkonen: Miten sosiaalinen media muuttaa maailmaa?
2. Sosiaalinen media osa 1 – Foursquare
3. Sosiaalinen media osa 3 – Twitter
4. Sosiaalinen media osa 2 – Last.fm
5. Sosiaalinen media osa 6 – GetGlue