<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" media="screen" href="/~d/styles/rss2full.xsl"?><?xml-stylesheet type="text/css" media="screen" href="http://feeds.feedburner.com/~d/styles/itemcontent.css"?><rss xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/" xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/" xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/" xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom" xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/" xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/" xmlns:feedburner="http://rssnamespace.org/feedburner/ext/1.0" version="2.0">

<channel>
	<title>tarmo.fi » Philosophy</title>
	
	<link>http://tarmo.fi/blog</link>
	<description>Tarmo's blog on education, technology, psychology, and life</description>
	<lastBuildDate>Wed, 08 Sep 2010 06:41:01 +0000</lastBuildDate>
	<generator>http://wordpress.org/?v=2.8.4</generator>
	<language>en</language>
	<sy:updatePeriod>hourly</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>1</sy:updateFrequency>
			<atom10:link xmlns:atom10="http://www.w3.org/2005/Atom" rel="self" type="application/rss+xml" href="http://feeds.feedburner.com/tarmo-fi_philosophy" /><feedburner:info uri="tarmo-fi_philosophy" /><atom10:link xmlns:atom10="http://www.w3.org/2005/Atom" rel="hub" href="http://pubsubhubbub.appspot.com/" /><feedburner:browserFriendly></feedburner:browserFriendly><item>
		<title>Tuomas Akvinolaisen jumala</title>
		<link>http://tarmo.fi/blog/2003/10/02/tuomas-akvinolaisen-jumala/</link>
		<comments>http://tarmo.fi/blog/2003/10/02/tuomas-akvinolaisen-jumala/#comments</comments>
		<pubDate>Thu, 02 Oct 2003 12:24:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Tarmo Toikkanen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Philosophy]]></category>
		<category><![CDATA[Suomeksi]]></category>

		<guid isPermaLink="false" />
		<description><![CDATA[
Tuomas Akvinolainen eli vuosina 1225-1274 ja on yksi harvoista pimeän keskiajan valopilkuista. Hän kirjoitti valtavat määrät kirjoja, joissa hän järjestelmällisesti ja rationaalisesti yrittää sovittaa Jumalan ja järjellä ymmärrettävän maailmankuvan. Elinaikanaan hänen ajatuksiaan pidettiin kiistanalaisina ja vasta kolmen sadan vuoden kuluttua uskonpuhdistuksessa hänen ajatuksensa nostettiin osaksi katolisen kirkon virallisesta filosofiaa, Augustinuksen, Ambrosiuksen, Hieronymuksen ja Gregorius Suuren [...]]]></description>
		<wfw:commentRss>http://tarmo.fi/blog/2003/10/02/tuomas-akvinolaisen-jumala/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>1</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Locke, jalat maassa</title>
		<link>http://tarmo.fi/blog/2003/09/24/locke-jalat-maassa/</link>
		<comments>http://tarmo.fi/blog/2003/09/24/locke-jalat-maassa/#comments</comments>
		<pubDate>Wed, 24 Sep 2003 16:41:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Tarmo Toikkanen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Philosophy]]></category>
		<category><![CDATA[Suomeksi]]></category>

		<guid isPermaLink="false" />
		<description><![CDATA[
Locke tekee selvän pesäeron metafyysisiä rakennelmia kehitteleviin
aikalaisiinsa ja keskittyy ihmisen kokemuksien ja varman tiedon tärkeyteen.

Ei pilvilinnoja

Toisin kuin Manner-Eurooppalaiset filosofit, britti John Locke (1632-1704)
ei jaksa kiinnostua kaiken tietämisestä, vaan ihmisiä kiinnostavan tiedon
tietämisestä. Hänelle riittää, jos löydetään keinot, joilla ihminen voi
tietyssä tilanteessa hallita mielipiteitään ja tekojaan. Muulla ei ole
väliä. Locke ei vakuutu aikalaistensa metafyysisistä pilvilinnoista.


Locke pyrkii määrittämään [...]]]></description>
		<wfw:commentRss>http://tarmo.fi/blog/2003/09/24/locke-jalat-maassa/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Aristoteles, tiedemies</title>
		<link>http://tarmo.fi/blog/2003/09/24/aristoteles-tiedemies/</link>
		<comments>http://tarmo.fi/blog/2003/09/24/aristoteles-tiedemies/#comments</comments>
		<pubDate>Wed, 24 Sep 2003 16:40:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Tarmo Toikkanen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Philosophy]]></category>
		<category><![CDATA[Suomeksi]]></category>

		<guid isPermaLink="false" />
		<description><![CDATA[
Aristoteles oli Platon oppilas ja eräs Platonin ideaopin
	voimakkaimmista kritisoijista. Hän uskoi, että fyysisen maailman
	tutkiminen on arvokkaampaa ja hän tutkikin luontoa ja maailmaa monilla
	eri tieteenaloilla.

Ideaopin kritiikki
Aristoteleeen ajatuksissa on yhteneväisyyksiä Platonin ideaoppiin,
	mutta hän tekee kuitenkin pesäeron &#8211; hänen mukaansa ei ole olemassa
	erikseen fyysistä ja ideamaailmaa. Fyysinen maailma on todellinen,
	ideoita voidaan käyttää vain ajatuksien tukena, mutta ne eivät [...]]]></description>
		<wfw:commentRss>http://tarmo.fi/blog/2003/09/24/aristoteles-tiedemies/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Descartes jakaa ihmisen</title>
		<link>http://tarmo.fi/blog/2003/09/24/descartes-jakaa-ihmisen/</link>
		<comments>http://tarmo.fi/blog/2003/09/24/descartes-jakaa-ihmisen/#comments</comments>
		<pubDate>Wed, 24 Sep 2003 16:40:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Tarmo Toikkanen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Philosophy]]></category>
		<category><![CDATA[Suomeksi]]></category>

		<guid isPermaLink="false" />
		<description><![CDATA[
René Descartes (1596-1650) teki nuoruudessaan sen, mikä monelta jää
tekemättä &#8211; kerran hän totesi kaiken hänelle opetetun olevan väärää, tai
ainakin väärin muotoiltua, ja aloitti kokonaan uudelleen perustuksista
rakentamaan omaa ymmärrystään nimenomaan sen suhteen, mitä tästä maailmasta
voi varmasti tietää.

Epäily ja tieto

Ohimennen Descartes kehitti analyyttisen geometrian, mutta
nyt eniten kiinnostaa hänen &#8220;Metodin esityksensä&#8221; (1637) ja sen esittelemät
kolme suurempaa teosta, &#8220;Metafyysisiä [...]]]></description>
		<wfw:commentRss>http://tarmo.fi/blog/2003/09/24/descartes-jakaa-ihmisen/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Augustinuksen 4D-Jumala</title>
		<link>http://tarmo.fi/blog/2003/09/24/augustinuksen-4d-jumala/</link>
		<comments>http://tarmo.fi/blog/2003/09/24/augustinuksen-4d-jumala/#comments</comments>
		<pubDate>Wed, 24 Sep 2003 10:40:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Tarmo Toikkanen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Philosophy]]></category>
		<category><![CDATA[Suomeksi]]></category>

		<guid isPermaLink="false" />
		<description><![CDATA[
Augustinus eli vuosina 354-430 ja pohti moniosaisessa elämänkertamaisessa kirjasarjassaan suhdettaan Jumalaan ja uskoon. Hän itse kääntyi uskoon 32-vuotiaana ja hänen kirjoissaan käsitellään paljon syntiä, henkilökohtaisesta näkökulmasta. Enemmän minua kuitenkin kiinnostaa hänen pohdintansa Jumalan olemuksesta hänen omaksumans Platonisen dualismin puitteissa. Hän on nykyisin katolisen kirkon pyhimys, mutta hänen vaikutuksensa myös luterilaiseen kirkkohistoriaan on merkittävä.

Maailman luominen
Augustinus yritti [...]]]></description>
		<wfw:commentRss>http://tarmo.fi/blog/2003/09/24/augustinuksen-4d-jumala/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Leibniz, metafysiikkaa kaksin käsin</title>
		<link>http://tarmo.fi/blog/2003/09/24/leibniz-metafysiikkaa-kaksin-kasin/</link>
		<comments>http://tarmo.fi/blog/2003/09/24/leibniz-metafysiikkaa-kaksin-kasin/#comments</comments>
		<pubDate>Wed, 24 Sep 2003 10:40:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Tarmo Toikkanen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Philosophy]]></category>
		<category><![CDATA[Suomeksi]]></category>
		<category><![CDATA[monadi]]></category>

		<guid isPermaLink="false" />
		<description><![CDATA[
    Leibniz oli monialainen osaaja ja kehitti tiedettä monella suunnalla.
Loogisen yleiskielen lisäksi erityisen kiinnostava on hänen metafyysinen
rakennelmansa, joka hakee vertaistaan ja taas pistää aikaan sidotut
ihmisaivot koville.

Lusikka monessa sopassa

Gottfried Wilhelm von Leibniz (1646-1716) on eräs historian suurimmista yleisneroista. Hän väitteli oikeustieteen tohtoriksi 20-vuotiaana, kehitti deifferentiaali- ja integraalilaskennan, hallitsi latinan, käytöstavat ja vaikka mitä [...]]]></description>
		<wfw:commentRss>http://tarmo.fi/blog/2003/09/24/leibniz-metafysiikkaa-kaksin-kasin/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Platonin oliot</title>
		<link>http://tarmo.fi/blog/2003/09/24/platonin-oliot/</link>
		<comments>http://tarmo.fi/blog/2003/09/24/platonin-oliot/#comments</comments>
		<pubDate>Wed, 24 Sep 2003 10:39:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Tarmo Toikkanen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Philosophy]]></category>
		<category><![CDATA[Psychology]]></category>
		<category><![CDATA[Suomeksi]]></category>
		<category><![CDATA[ajattelu]]></category>
		<category><![CDATA[kognitio]]></category>
		<category><![CDATA[oliot]]></category>
		<category><![CDATA[työmuisti]]></category>

		<guid isPermaLink="false" />
		<description><![CDATA[Antiikin filosofeista Platon on ehdottomasti merkittävin länsimaisen filosofian kehitykselle. Monet hänen ajatuksistaan ovat toimineet pohjana jatkokehitykselle, mutta eivät itsessään ole käytännöllisiä, kuten vaikkapa Platonin utopistinen valtio-oppi. Platonin ideaoppi sen sijaan on suoraan sovellettavissa nykyaikaiseen oliosuunnitteluun ja -ohjelmointiin sekä aivojen toiminnan mallintamiseen.
Ideaoppi lyhyesti
Platonin mukaan maailma jakautuu kahteen: aistein havaittavaan muuttuvaan osaan ja ajatuksin ja päättelemällä tavoitettavaan, [...]]]></description>
		<wfw:commentRss>http://tarmo.fi/blog/2003/09/24/platonin-oliot/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Sokrates ja Hulluus</title>
		<link>http://tarmo.fi/blog/2003/09/24/sokrates-ja-hulluus/</link>
		<comments>http://tarmo.fi/blog/2003/09/24/sokrates-ja-hulluus/#comments</comments>
		<pubDate>Wed, 24 Sep 2003 10:39:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Tarmo Toikkanen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Philosophy]]></category>
		<category><![CDATA[Suomeksi]]></category>
		<category><![CDATA[hulluus]]></category>
		<category><![CDATA[opetus]]></category>
		<category><![CDATA[pedagogia]]></category>

		<guid isPermaLink="false" />
		<description><![CDATA[
Sokratesta pidetään länsimaisen filosofian synnyttäjänä, joskin hänen ja
Platonin osuudet ovat hämärän peitossa. Sokrates oli kuitenkin elämänfilosofi, joka innoitti Platonia suunnattomasti. Kukaan historian filosofeista ei ole ollut yhtä &#8220;elävä&#8221; kuin Sokrates, mutta nykyaikana Sokrateen ajatukset ovat löytyneet uudelleen.

Hullujen maailma
Sokrates oli monille aikalaisilleen hankala naapuri &#8211; hän kysyi kysymyksiä, joita he eivät mieluummin olisi pohtineet, ja hän [...]]]></description>
		<wfw:commentRss>http://tarmo.fi/blog/2003/09/24/sokrates-ja-hulluus/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Elämän tarkoitus</title>
		<link>http://tarmo.fi/blog/2003/09/24/elaman-tarkoitus/</link>
		<comments>http://tarmo.fi/blog/2003/09/24/elaman-tarkoitus/#comments</comments>
		<pubDate>Wed, 24 Sep 2003 10:38:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Tarmo Toikkanen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Philosophy]]></category>
		<category><![CDATA[Suomeksi]]></category>
		<category><![CDATA[elämä]]></category>
		<category><![CDATA[evoluutio]]></category>
		<category><![CDATA[tulevaisuus]]></category>

		<guid isPermaLink="false" />
		<description><![CDATA[
Elämän tarkoitus on kiusannut filosofeja koko tunnetun historian ajan: Miksi
me olemme täällä? Mikä on meidän tarkoituksemme? Mikä on minun merkitykseni?
Näihin kysymyksiin ei ole helppoja vastauksia, joten niitä on turha etsiä
tästäkään kirjoitelmasta. Minä vain kerron ajatuksia, jotka itse olen saanut
elämäni varrella kerättyä aiheesta ja sen vierestä. Toivottavasti niiden
lukeminen herättää lukijassa lisää ajatuksia.

Elämä, maailmankaikkeus ja kaikki

 Ensin [...]]]></description>
		<wfw:commentRss>http://tarmo.fi/blog/2003/09/24/elaman-tarkoitus/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Spinozan determinismi</title>
		<link>http://tarmo.fi/blog/2003/09/24/spinozan-determinismi/</link>
		<comments>http://tarmo.fi/blog/2003/09/24/spinozan-determinismi/#comments</comments>
		<pubDate>Wed, 24 Sep 2003 09:40:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Tarmo Toikkanen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Philosophy]]></category>
		<category><![CDATA[Suomeksi]]></category>

		<guid isPermaLink="false" />
		<description><![CDATA[
Spinoza on filosofian historiassa varsin yksin. Kovin moni ei ole
voinut hyväksyä hänen ehdotonta determinismiään, saati sitten kehitellä sitä
pidemmälle.

Vain maailmankaikkeus on

Askeettinen Benedict de Spinoza (1634-1677) eli tuottavan kautensa
vapaamielisessä Hollannissa, sillä hänen julkaisunsa olisivat monissa muissa
maissa johtaneet hyvinkin vakaviin seurauksiin. &#8220;Tractatus
theologico-politicus&#8221; (1670) oli Spinozan yritys osoittaa, että
ajatuksenvapaus sopii kristillisen uskonnon periaatteisiin, kunhan uskonto
ymmärretään oikein. Spinoza analysoi raamattua [...]]]></description>
		<wfw:commentRss>http://tarmo.fi/blog/2003/09/24/spinozan-determinismi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Filosofiasta</title>
		<link>http://tarmo.fi/blog/2002/01/21/filosofiasta/</link>
		<comments>http://tarmo.fi/blog/2002/01/21/filosofiasta/#comments</comments>
		<pubDate>Mon, 21 Jan 2002 08:43:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Tarmo Toikkanen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Philosophy]]></category>
		<category><![CDATA[Suomeksi]]></category>
		<category><![CDATA[filosofia]]></category>

		<guid isPermaLink="false" />
		<description><![CDATA[
Nämä kirjoitelmat sisältävät omia ajatuksiani, kommenttejani ja tulkintojani eri filosofien ajatusmalleista. Filosofian merkkihenkilöiden tuntemukseni on varsin pintapuolista, joten mitään syvällistä analyysiä ei kannata odottaa.

Tämä kirjoitelmasarja syntyy samaan tahtiin kun ehdin tutustua Esa Saarisen kirjaan &#8220;Länsimaisen filosofian historia huipulta huipulle Sokrateesta Marxiin&#8221;. Olen siinä mielessä ainutlaatuisessa asemassa, että antiikin historia ja filosofia jäivät minulla peruskoulussa kokonaan [...]]]></description>
		<wfw:commentRss>http://tarmo.fi/blog/2002/01/21/filosofiasta/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
	</channel>
</rss>
