Aika korkea on välilyönti-näppääin ja kirjaimet ovat jotenkin kapeammat kuin normaalissa täyskokoisessa näppäimistössä.

Ehkä pelikäytössä tämä voisi toimia paremmin, kun näppäimien välillä on enemmän tilaa eikä tule niin paljoa virhepainalluksia.

Näppäinten vaste on myös aika hyvä kirjoittamiseen ilman turhia naksumisia. Voi olla että korkeasta välilyönnistä tulee uusi lemppari näppäin pelien komentoihin, koska sitä on niin helppo painaa. Voi jopa tuplapainalluksetkin mennä perille Dota 2 Mobassa tällä väliöynnillä paremmin.

Ei kyllä ole vielä helppoa kirjoittaa ilman virheitä eli menee selkeästi enemmän aikaa totutella tähän ja pois Logitechin perinteisestä näppäinasetttelusta ja kirjaimien koosta.

Ehkä tälle pitää vain antaa aikaa enemmän kirjoittamiseen, jotta tähän tottuu myös toimistokäytössä. Vai käyttääkö kaikki eri näppäismistöjä kirjotitamiseen ja pelaamiseen?

Langattomilla näppäimistöillä voisi vaihtaminen onnistua nopeastikin. Päivän etätöiden vaihtuessa työpöytäkoneesta tulee taas pelitietokone illaksi.

The post Corsair Gaming K68 pikatesti first appeared on tekniikanihmelapsi.com.

Blackstorm Stealth on pelinäppäimistönä siinä mielessä outolintu, että se ei ole puhtaasti mekaaninen näppäimistö. Tuotekuvauksen mukaan se on niin sanottu hybridinäppäimistö. Hybridinäppäimistö eroaa mekaanisesta siten, että mekaanisessa näppäimistössä jokaisen näppäimen alla on fyysinen kytkin, joka välittää tiedon näppäimen painalluksesta, kun taas hybridinäppäimistössä on uudemman tyylinen näppäinpainalluksen tunnistus, mutta näppäin on samantyylinen kuin mekaanisessa näppäimistössä. Hybridissä on siis pyritty yhdistämään uudentyyppisen näppäimistön ominaisuudet mekaanisen näppäimistön tuntumaan. Mielestäni Blackstorm Stealth pelinäppäimistö onnistuu tässä tehtävässä hyvin.

Ominaisuudet pelikäytössä

Blackstrom Stealth arvostelua ei ole helppo löytää verkosta, joten en pysty ottamaan kantaa siihen, miten näppäimistö on otettu vastaan pelaajien keskuudessa, mutta omakohtaisen kokeilun perusteella voin sanoa, että näppäimistö soveltuu pelaamiseen. Layoutiltaan näppäimistö on 100% kooltaan, eli siinnä on kaikki perinteisen näppäimistön painikkeet. Jotkut valmistajat ovat julkaisseet ns. 60% näppäimistöjä, joista puuttuu numpad, nuolinäppäimet, sekä muut extranäppäimet. Näppäimistön johdon voi ujuttaa kulkemaan joko näppäimistön keskeltä, tai vaihtoehtoisesti molemmista takareunoista.

Tuntuma näppäimistössä on hyvin lähellä mekaanista näppäimistöä, mutta mekaanisen kytkimen naksahdus painalluksesta puuttuu, joten mekaanisen näppäimistön ystävä ei ole Blackstorm Stealthin kanssa kotonaan, ainakaan aluksi. Painalluksiin vaaditaan voimakas painallus, aivan kuten mekaanisessakin näppäimistössä. Näppäinten POM-pinnoitus tuntuu hyvältä ja nyt parin kuukauden koekäytön jälkeen, näppäimistö on edelleen puhdas, eikä rasvoittunut niin kuin tyypillisesti näppäimistöjen painikkeet rasvoittuvat. Näppäimistö poimii painallukset esimerkillisesti ja rekisteröi 30 yhtäaikaista painallusta, joten pelikäytössä ei tule ongelmia useiden toimintojen suorittamiseen samanaikaisesti.

Ominaisuudet kirjoituskäytössä

Testasimme näppäimistöä ensisijaisesti pelikäytössä, koska siihen se on tarkoitettu, mutta testasimme myös kirjoitustuntumaa. Esimerkiksi tämä artikkeli on kirjoitettu näppäimistöllä. Vaikka Stealth onkin ensisijaisesti pelinäppäimistö, niin soveltuu se silti myös kirjoittamiseen. Vaikka näppäinliikkeen pituus onkin 3,8mm, niin näppäimiä ei tarvitse painaa pohjaan asti, jotta painallus rekisteröityy. Testikirjoituksissa näppäimistö menestyi hyvin, eikä näppäimiä tarvinnut painella useita kertoja. Myöskään virhepainalluksia ei juuri tullut, koska näppäimet ovat sopivasti erillään toisistaan.

Blackstorm Stealth tiedot

• PBT pinnoitetut POM näppäimet
• Hybridikytkimet, 1000Hz polling
• Näppäinpainallukseen vaadittava voima 15-55 grammaa, näppäinliikkeen pituus 3,8mm.
• Näppäimistössä on tuki 30 yhtäaikaiselle painallukselle
• Mahdollisuus deaktivoida Windows-painike
• USB-liitin kullattu
• Ei vaadi ylimääräisiä ohjelmistoja
• Koko: 148 (pituus) x 448 (leveys) x 39 (korkeus) mm
• Paino: 1.2 kg
• Tuettu Windows XP, 7 ja 8
• Hinta verkkokaupassa 49,90€ (tarkistettu 4.11)

Yhteenveto näppäimistöstä

Blackstorm Stealth pelinäppäimistö on parin kuukauden testin perusteella hyvä näppäimistö, joka soveltuu erinomaisesti pelikäyttöön ja hyvin kirjoituskäyttöön. Näppäimistön saa nostettua takareunasta noin sentin ylös, joten näppäimistö sopii käyttäjille, jotka ovat tottuneet tasaiseen, sekä nousevaan näppäimistöön. Mekaanista näppäimistöä käyttäneet eivät ole heti kotonaan Blackstorm Stealthin kanssa, mutta näppäimistöön on mahdollista tottua. Hinta-laatu suhteelta näppäimistö on 49,90€ hinnallaan ehdottomasti huippuluokkaa. Tekniikanihmelapsi.com suosittelee Blackstorm Stealth pelinäppäimistöä pienellä varauksella niille, jotka ovat tottuneet mekaanisiin näppimistöihiin.

Teksti ja kuvat: Henry, verkkokauppa.com

The post Blackstorm Stealth pelinäppäimistön arvostelu first appeared on tekniikanihmelapsi.com.

Tässä muutamia kuvia ja omia kokemuksia vuoden 2013 DigiExpo messuilta.

Retro pläjäys

Aloitetaan messukuvat retro-osaston kuvilla, jotka aina lämmittävät 90-luvun alussa peliuraansa aloittanutta bloggaajaa. Peliala juhlii tänä vuonna 30-vuotis synttäreitä Suomessa, joten retro-kaappien pystyttäminen oli hieno teko messuille.

Sony PS4

Uusista tulevista konsoleista Sony oli tuonut mukavan monta PS4-konsolia pelattavaksi DigiExpoon. Myös eri lajityypin pelejä oli hienosti edustettavana ja näyttävimmät pelit löytyivät K18-huoneesta. Pelattavan oli Killzone: Shadow Fall, Knack, Assasin’s Creed IV: Black Flag, Resogun, DriveClub, Trine 2:Complete Edition, Lego Marvel Super Heroes, FIFA 14, Contrast, Hohkum, Octodad: Deadliest Catch ja Playroom.

Resogun pelin kehittäjät Housemarquelta olivat esittelemässä pelilavalla tätä uutuuspeliä PS4:lla. Peli on aika perinteinen sivusta kuvattu shooteri, kuten edeltäjä Super Stardust. Kehittäjät kertoivatkin testanneen pelillä PS4:n ominaisuuksia ja mahdollisuuksia. Hyvin kuulemma onnistuu pelien kehittäminen ja pitivät oikein paljon uudesta Sonyn konsolista ja sen tehoista pelikehityksessä.

Assasin Creed pelin laivat keinuivat todella aidon – vaikkakin yliampuvan suurien – näköisten aaltojen keskellä. Auringonvalo, savut ja heijastukset yhdessä tarkan grafiikan kanssa toivat hymyn huulille laivan ampuessa täyslaidallisen aallon harjan yli suoraan vihulaisen linnoitukseen. Tämä peli todisti hyvin, että uudet konsolit todella tuovat paljon lisää konsolipelaamiseen.

PS4 ohjain ja konsoli

Uusi ohjain huomattavasti parempi jo ensituntumalta kuin nykyinen PS3:n ohjain. Vähän pidemmät sarvet antavat paremman tuntuman ohjaimeen aikuisen käteen ja uudestaan muotoillut liipasimet eivät ole niin liukkaat kuin vanhassa ohjaimessa.

Ohjaimen etuosassa olevalla valolla ja kameralla voidaan tehdä move-tyylisiä lisäominaisuuksia peleihin. Mielenkiintoista nähdä miten tuota lisäohjainta tullaan hyödyntämään peleissä.

Uusi PS4-konsoli on selkeästi tehty vain pelikäyttöön, koska julkaisuvaiheessa siitää puuttuu tärkeitä viihdelaiteominaisuuksia, joita oli vielä PS3 konsolissa. DLNA- ja MP3- sekä USB-kovalevyn -tukien puuttuminen on iso miinus ominaisuuslistaan. Näiden lisäksi laitetta ei voi käyttää edes CD-soittimena, vaikka siitä löytyy Blu-ray-asema! DVD- ja Blu-ray-elokuvia laite sentään suostuu toistamaan.

Toivotaan, että näihin puutteisiin tulee muutoksia ja PS4:n ominaisuudet paranevat jatkossa vaikka firmware-päivityksillä. Nykyisillä ominaisuuksilla PS4-konsoli on todellakin jäämässä pelkästään pelikoneeksi ja jättää olohuoneen multimediakonsolin tittelin tulevalle Xbox One -konsolille.

PS3

Gran Turismo 6 pelistä oli ajettavana PS3:lla kehitysversio ja se ei kyllä toiminut ollenkaan. Grafiikka oli todella hienoa ja luulinkin pelin ensin pyörivän PS4-konsolilla. Ruudunpäivitys jäi kuitenkin kauas hyvästä ja pelituntuma Logitechin ratilla oli todella surkea. Force ominaisuudet olivat pois päältä ja auto leijaili radalla. Ratin kalibrointi oli myös pielessä, kun suoralla joutui ajamaan ratti vinossa. Toivotaan, että peliä saadaan hiottua vielä paljon julkaisuun.

Xbox One

Vaikka Xbox One -konsolilla ei ole vielä edes julkaisupäivämäärää Suomessa, oli messuilla pelattavana hyvä määrä näyttäviä pelejä. Pelattavana oli Forza Motorsport 5, Dead Rising 3, Ryse: Son of Rome, Killer Instinct ja FIFA 14 Microsoftin uudella konsolilla.

Itse testailin pidemmän aikaa Ryse: Son of Rome pelin gladiaattoritaistelua, joka oli todella mukaansa tempaava peli.

Uudesta Forza-pelistä oli ajettavana Laguna Seca -rata viidellä eri autolla. Vaikka konsoli ja peli on vielä kehitysvaiheessa, oli peli todella näyttävän näköinen ja pyöri täysin sulavasti 60 fps vauhdilla.

Xbox One konsoli ja ohjain

Uusi Xbox One haluaa olla Microsoftin mukaan kodin ykkös viihdelaite. Takaa löytyy myös harvinainen HDMI in -liitäntä, johon on mahdollisuus kytkeä esimerkiksi digiboksi ja tuoda digitelevision katsominen osaksi Xbox kokemusta. Pelien ja digitv:n välillä voi kuulemma vaihtaa muutamassa sekunnissa tai katsoa samalla televisiota kun käyttää Xbox-konsolia.

Nähtäväksi jää kuinka hyödyllinen ja käytettävä tällainen kahden laitteen yhdistäminen käytännössä on. Tässä vaiheessa ei vielä tiedetä konsolin muista multimedia ominaisuuksista, joten jää nähtäväksi tuleeko Xbox One -konsoliin juuri PS4-konsolista puuttuvat DLNA- ja USB-kovalevy-tuki.

Nyt kun tässäkin konsolissa on Blu-ray-soitin ja toivottavasti tarpeeksi hiljainen käyntiääni, niin sitä voisi harkita myös olohuoneteatterin ykkös Blu-ray-elokuvien soittimeksi.

Konsoli julkaistaan 13 maassa 22 marraskuuta, joten sen jälkeen varmasti tulee arvosteluita myös laitteen kotiteatteriominaisuuksista. Peli puolella konsoli näyttäisi olevan samalla viivalla PS4:n kanssa, kun katsoo esimerkiksi Battlefield 4 vertailuja kuvanlaadussa.

Itse en ole koskaan pitänyt tärkeänä kriteerinä sitä millä resoluutiolla peli teknisesti pyörii, jos se näyttää tarpeeksi hyvältä. Tärkein ominaisuus on kuitenkin pelattavuus ja 40-60 fps:n ruudun päivitys, joka tuo peleihin sulavuutta. Ihmisen silmä ei pysty nopeassa liikkeessä erottamaan 720p- ja 1080p-resoluutioiden eroja, joten resoluutioiden vertailu, varsinkin alle 55-tuuman kuvakoossa yli 3 metrin etäisyydeltä, on varsin turhaa.

Xbox One ohjain

Ohjaimeen ei ole tehtyä paljon ulkoisia muutoksia edelliseen verrattuna. Ohjain tuntui pelatessa heti tutulta ja napit löytyivät hyvin. Liipasimen tuntuma oli hyvä ja tarkka vaikkakin liipaisimen yläpuolella olevat bumberit eivät mielestäni olleet aivan ideaalisessa paikassa. Ensikokeilulla etusormia piti mielestäni koukistaa liikaa, jotta osui bumberiin kunnolla. Ehkä se on myös tottumiskysymys uuden ohjaimen kanssa, kun vanhaan ohjaimeen on tullut totuttua vuosien aikana.

Muita pelejä messuilta

Uusien konsoleiden pelejä oli messuilla mukavasti esillä ja mikä parasta, niitä pääsi testaamaan itse uusilla konsoleilla ja ohjaimilla. Pelit näyttivät hyviltä ja uudet konsolit tuovat konsolipelaamisen taas lähemmäksi PC-pelien tasoa. Pelinkehittäjät saavat varmasti paljon irti uusista konsoleista ajan myötä, kun miettii miten hyvännäköisiä pelejä on tullut vielä tänä vuonna vanhoille konsoleille.

Messuilla pyörittyä tuli kyllä taas mieleen, että missä oli Wii?

The post Digiexpo 2013: uudet konsolit PS4 ja Xbox One first appeared on tekniikanihmelapsi.com.

Lauantaina ohjelmaa messuilla on aamupäivän yhdestätoista eteenpäin aina iltapäivä kuuteen.

Lauantain 19.10 ohjelma digimessuilla

• 11:00 Lumia 1020, Risto Lahi, Nokia
• 12:00 Arman Alizad ja viimeinen ristirekti
• 13:00 Miten varautua maailmanloppuun, Pasi Karosto
• 14:00 Axl Smith – DJ-workshop
• 15:00 Kari Kuukka, Sporttikuvausta, Canon
• 16:00 Sony PlayStation 4 esittely
• 17:00 Phillips HUE

Sunnuntain 20.10 ohjelma digimessuilla

• 12:00 Miro Mantere esittelee Rolandin tuotteita
• 13:00 Miten varautua maailmanloppuun
• 14:00 Philips series 9000 laser partatrimmeri
• 15:00 Zyxel verkkokoulu wlan asentajille
• 16:00 Windows 8 senioreille
• 17:00 Microsoft ilta

Raportoimme ensi viikolla Digi-messujen esityksistä, joten jos et itse pääse käymään Jätkäsaaressa, niin ensi viikolla voit palaa linjoille ensi viikolla!

Digi-messujen virallinen sivu

The post Verkkokauppa.com Digi-messut 19.10.-20.10. first appeared on tekniikanihmelapsi.com.

Xbox 360 seuraaja Xbox ONE konsoli julkaistiin live lähetyksessä. Tässä tiedot sekä kuvat uudesta konsolista, sen ohjaimesta ja uudesta Kinect kamerasta.

Tiedot uudesta Xbox One konsolista

• Blu-ray asema
• HDMI in/out
• 8 core cpu
• 8 Gt muistia
• 500 Gt kovalevy
• Pilvitallennus
• Kinect liikekamera vakiona
• USB 3.0
• Wifi-direct

Xbox ONE julkaisuvideo

Uusi konsoli julkaistaan myöhemmin tänä vuonna. Mukana julkaisussa oli myös EA urheilupeleillä ja Infinity Ward uudella Call of Duty Ghosts pelillä, joka julkaistaan ensin yksinoikeudella uudelle Xbox ONE konsolille.

Voit katsoa julkaisuesityksen osoitteesta http://www.xbox.com/fi-FI/hub/reveal.

The post XBOX ONE on Microsoftin uusi konsoli first appeared on tekniikanihmelapsi.com.

Testiin saapui Verbatim USB 3.0 Desktop Hard Drive eli ulkoinen kovalevy, joka kytketään uuteen nopeampaan USB 3.0 porttiin. USB 3.0 -liitäntä on uusin versio USB-liitännästä ja sen tiedonsiirtonopeudet pitäisivät olla paljon nopeammat kuin edellisen USB 2.0 -version.

Katsotaan onko USB 3.0 nopeampi liitäntä kuin vanhempi USB 2.0 ja miten hyvin Verbatimin ulkoinen kovalevy pärjää kirjoitus- ja lukunopeuksissa.

Pakkaus ja sisältö

Pakkauksen mukana tuli kaikki tarpeellinen, jolla saa uuden nopeamman USB 3.0 liitännän myös vanhempaan koneeseen. Kovalevyn ja virtalähteen lisäksi tulee myös USB 3.0 -kaapeli, joka on siis erilainen kuin vanha USB 2.0 -kaapeli. USB 3.0 -kaapeli on erilainen laitteeseen liitettävästä päästä ja tietokoneeseen liitettävä pää on samanlainen eli se käy myös USB 2.0 porttiin jolloin laite toimii USB 2.0 nopeudella. USB 3.0 kaapelin ja liitännän tunnistaa sinisestä viivasta liittimen sisältä.

Jos oman tietokoneen emolevyssä ei ole vielä USB 3.0 -liitäntää tulee mukana PCIe-väylään liitettävä USB 3.0 -kortti, jossa oli kaksi ulkoista USB 3.0 liitäntää. Lisäkortti tarvitsee myös virtaa, joten siihen pitää kytkeä virtalähteestä piuha. Mukana tuli myös apadterikaapeli, jolla virran saa SATA-virtaliittimestä. Myös tietokoneen puolella USB 3.0 -liitännässä näkyy sininen väri liittimen sisällä.

Paketissa oli myös asennusohjeet, mutta ei mitään CD-levyä ajureille tai ohjelmille. Kaikki ohjelmat olivat valmiina kovalevyllä ja ne kannattaa kopioida talteen tietokoneen kovalevylle, koska en löytänyt kaikkia ohjelmia Verbatimin sivuilta. Mukana tuli ajurit USB 3.0 PCIe -kortille, Nero BackItUP & Burn Essentials -varmuuskopiointiohjelma sekä energiansäästö-ohjelma.

Verbatim kovalevyn takaseinässä on välttämättömimmät liitännät eikä mitään ylimääräistä. Kuvasta näkee hyvin minkälainen USB 3.0 liitäntä on laitteen puolella. Edelliseen versioon verrattuna liitäntä on kasvanut ylöspäin. Pakkauksessa mukana tullut USB 3.0 -kaapeli oli myös paljon paksumpi kuin yksikään USB 2.0 -kaapeli, jonka olen koskaan nähnyt. Virtalähteen liittimen vieressä on virtanappi, josta kovalevyn saa pois päältä. Kovalevy ei käynnisty koneen käynnistyessä, jos laitteen virta ei ole päällä.

Etupaneelissa on pistemäinen vihreä virtavalo, joka palaa aina kun laite on päällä. Kovalevy menee lepotilaan automaattisesti, jos kovalevyn tiedostoja ei käytä. Näin ollen laitteesta ei kuulu mitään ääntä, jos sen tiedostoja ei käytä. Kovalevyn rahinat kyllä kuuluvat, kun perinteinen pyörivä kovalevy käynnistyy, mutta ääni ei ole häiritsevän kuuluva. Siihen auttavat myös laitteen pohjasta löytyvät neljä kumitassua. Kovalevy on tarkoitettu asennettavaksi vaaka-asentoon, mutta kotelon voi myös asettaa pystyasentoon, vaikka sen sivuilla ei ole kumitassuja.

USB 2.0 vs. USB 3.0

Ennen kuin sain kovalevyn kiinni nopeampaan USB 3.0 väylään, piti koneeseen asentaa PCIe-kortti. Ajurit olivat ainoastaan Verbatimin USB-kovalevyllä ja se piti ensin kytkeä USB 2.0 porttiin, jotta ajurit PCIe-korttiin sai asennettua koneelle. Ihme kyllä Verbatimin sivuilta en löytänyt ajureita kortille ja mukana ei siis tullu mitään CD-levyä ohjelmille ja ajureille.

USB-kovalevy on myös oletuksena formatoitu FAT32-tiedostomuotoon eli se kannattaa formatoida NTFS-tiedostomuotoon Windowsissa, jotta siihen voi kopioida neljä gigatavua suurempia tiedostoja.

USB 2.0 nopeustestit

Ensin kytkin kovalevyn emolevystä löytyvään USB 2.0 -porttiin ja ajoin HD Tune sekä CrystalDiskMark testit selvittääkseni kuinka nopea kovalevy on USB 2.0 -väylässä.

Molemmat testiohjelmat antoivat samansuuntaisia tuloksia ja luku- sekä kirjoitusnopeus oli noin 30 MB/s. HD Tune testiohjelmassa kovalevyn lukunopeus oli koko levyn pinnan osalta sama eli USB 2.0 portissa kovalevyn nopeus ei tullut kertaakaan esteeksi lukunopeudessa. Yleensä kovalevyn siirtonopeudet tippuvat kun kovalevyä luetaan sisäpinnalta eikä ulkoreunasta, kuten näemme seuraavissa testikuvissa, jotka on tehty USB 3.0 -portissa.

USB 3.0 nopeustestit

Samat testit ajettiin myös USB 3.0 -portissa, jotta voitiin verrata nopeuseroa USB 2.0 -portin ja USB 3.0 -portin välillä.

Kun laite kytkettiin mukana tulleeseen USB 3.0 PCIe -korttiin, niin alkoi todella tapahtua tiedonsiirtonopeuksissa. USB 3.0 -liitännässä testitulokset olivat selvästi paremmat ja kovalvyltä pystyi lukemaan koko ajan nopeammin kuin USB 2.0 -liitännässä. Maksimi tiedonsiirtonopeudet olivat yli 100 MB/s ja minimissään lukunopeus tippui vain 50 MB/s tasolle. Se on melkein kaksi kertaa niin paljon kuin USB 2.0 -liitäntä pystyy maksimissaan siirtämään.

USB 3.0 -liitännässä perinteinen pyörivä SATA-kovalevy tuli selvästi pullonkaulaksi, kun tietoa luetaan kovalevyn kiekon sisemmiltä kierroksilta, kuten HD Tune testin kuvasta näkee. Testin lopussa tiedonsiirtonopeus tippuu 50 Mb/s tasolle, kun se alussa on jopa 100 MB/s.

USB 3.0 -liitäntä tarvitsee siis nopeampia kovalevyjä, jotta pystytään hyödyntämään liitännän koko kapasiteetti. Aikaisemmin USB 2.0 -liitäntään kytkettyjen kovalevyjen ei ole tarvinnut olla niin nopeita, koska tiedonsiirto ei ole koskaan ylittänyt 40 Mb/s nopeuksia.

Yhteenveto

USB 3.0 -liitäntä on siis todellakin paljon nopeampi kuin vanhempi USB 2.0 -liitäntä. Testiohjelmien lisäksi myös tiedostojen kopiointi on huomattavasti nopeampaa uuden USB-väylän kautta, joten nopeuseron todella huomaa käytännössä. Koska perinteisen kovalevyn siirtonopeudet tulevat vastaan tässä uudessa liitännässä, herää mielenkiinto nopeampia levyjä kuten SSD-levyjä kohtaan. Katsotaan saadaanko joskus testattua USB 3.0 -liitäntää SSD-levyllä, jotta tiedetään mihin asti USB 3.0 -liitäntä pystyy tiedonsiirtonopeuksissa.

Verbatimin USB 3.0 kovalevy ja pakkauksessa ollut USB 3.0 PCIe -kortti ovat hyvä paketti, jos haluaa vanhaan koneeseen nopeamman tavan kopioida tiedostoja talteen ulkoiselle kovalevylle. Asennus vaatii tietokoneen avaamisen ja vähän ruuvaamista sekä ajureiden asentelua, mutta asennuksen jälkeen omassa koneessa on kaksi uutta USB 3.0 porttia, johon varmasti alkaa ilmestymään liitettäviä laitteita nopeasti. Toivottavasti USB 3.0 -liittimestä tulee nopeasti se ainoa USB-liitäntä tietokoneissa, jotta päästään nauttimaan nopeasta tiedonsiirrosta kaikista oheislaitteista digikameroista ulkoisiin tallennusratkaisuihin.

Linkit

• Verbatim USB 3.0 Desktop Hard Drive kotisivut

The post Verbatim USB 3.0 ulkoinen kovalevy arvostelu first appeared on tekniikanihmelapsi.com.

Kaikki alkoi siitä, kun sain yhtenä päivänä päähäni rakentaa oman kotipalvelimen. Tarkoitukseni oli saada kaikki perheen valokuvat ja elokuva talteen yhteen paikkaan. Palvelimen ja tiedostojen viilailu vei oman aikansa eikä siitä sen enempää. Sanotaan vain, että eräänä päivänä huomasin tämän kellarissa sijaitsevan media-palvelimen olevan valmis. Hyvä niin.

Palvelimen rakentelun yhteydessä olin saanut vision olohuoneesta, missä viihde-elektroniikan määrä on mahdollisimman vähäinen. Tämän ajatuksen takana on saattanut oma vaimoni olla jo vuosia kertoessaan miten rumia kaikki metalliset vilkkuvat laatikot television alla on. Oikeassahan hän oli. Oli siis aika miettiä, miten media saadaan palvelimelta olohuoneeseen.

Mediatoistimet eivät ollet minulle uusi tuttavuus. Jo kolme vuotta sitten ystäväni esitteli minulle ostamansa Popcorn Hour A110:n. Jo silloin ajattelin, että tuossapa on oiva ratkaisu mediakirjaston esittelylle. Ainut ongelma Popcorneissa oli käyttöliittymä. Se ei liiemmin visuaalisia hermoratojani kutkutellut. Tämä sama ongelma on sittemmin tullut esiin etsiessäni muita vaihtoehtoja. Tuotteita on paljon, mutta tuotteita missä käyttöliittymä edes jossain määrin olisi selkeä ja samalla tyylikäs on melko vähän. Laajan etsinnän jälkeen päätin keskittää katseeni kahteen tuotteeseen. D-Linkin valmistamaan Boxee Boxiin ja Wester Digitalin Live Hubiin. Näistä kahdesta kilpailijasta Boxee Box vei pidemmän korren oudon vetovoimaisella muotoilullaan ja kaukosäätimellään mutta näistä myöhemmin lisää.

Jos mennään muutama vuosi taaksepäin, niin tietokoneen ensisijainen tarkoitus oli auttaa työn teossa. Nyt digitaalisen median, kuten valokuvien, elokuvien ja musiikin yleistyttyä tietokoneen käyttötarkoitus on radikaalisti muuttunut. Yhtä äkkiä huomasimme miten median tuottaminen ja käyttäminen räjähdysmäisesti lisääntyi tietokoneella. Aloimme ottaa muistikortit täytteen valokuvia digi-pokkareilla ja jakaa videoita hymyssä suin youtubessa. Jossain vaiheessa aloimme tehdä tilauksia podcasteistä ja suoltaa kannettavat mediasoittimet täyteen musiikkia. Ainut ongelma oli, että tämä kaikki tehtiin 20”:lta monitorilta vaikka materiaali sopi paremmin yli 40”:lle teräväpiirto televisiolle.

Kysynnän seurauksena syntyi Media Centerit. Ensin Media Centerit olivat televisioihin kytkettyjä tietokoneita. Kehityksen astuttua askeleitaan eteenpäin huomattiin että olisi kuitenkin fiksumpaa erottaa mediatiedostot ja laite toisistaan ja antaa median toistoon omistettujen laitteiden hoitaa tiedostojen siirto olohuoneeseen.  Syntyi tuotteita kuten Popcorn Hour, WD TV Live ja tietenkin Boxee Box. Kuitenkin ennen Boxee Boxia oli ohjelmisto jonka Boxee oli kehittänyt tietokoneille. Sen helppokäyttöinen ja yksinkertaistetun kaunis käyttöliittymä yhdistettynä sen helppous paikallisen- ja internetistä löytyvän median katsomiseen teki siitä suositun monen keskuudessa.

D-Link Boxee Box perustiedot

Perusteiltaan Boxee Box on siis D-Linkin valmistama, pieneen pakettiin sullottu PC, jossa on Boxeen suunnittelema ja kehittämä ohjelmisto käyttöjärjestelmänä. Jos kurkistetaan laitteen sisälle niin huomaamme siellä olevan suorituskykyinen Intel Atom CE4100 prosessori. Prosessori on ns. mediaprosessori, joka on nimenomaan suunniteltu Boxee Boxin kaltaisille laitteille. Normaali kuluttaja tuskin osaa edes yhdistää Boxee Boxia ja PC:tä toisiinsa. Niin hyvin suunniteltu tämä pieni laatikko on.

Tämän pöytään uppoavan kuution designin takana on ASTRO Studios (ASTRO on mm. suunnitellut alkupäisen XBox 360). Boxee Box on erittäin tyylikkään ja elegantin näköinen terävine kulmineen ja  kiiltävän etupaneelinsa ansiosta. Laatikon edessä hehkuva logo tuo siihen futuristista tunnelmaa laitteen ollessa päällä. Jopa virtanappi on taitavasti piilotettu muotoihin laatikon kanteen ja SD-korttipaikkaa tuskin edes huomaatkaan, ellet laita korttia sisään. Tällöin aukon vieressä oleva valo syttyy.

Muut liitännät sijaitsevat laitteen takana. Liitännöistä löytyy HDMI-liitäntä, jolla Boxee Box on tarkoitus liittää televisioon. Audio liitännöistä on tarjolla digitaalinen Toslink- tai analoginen RCA-liitäntä. Muitakin kuin A/V liitäntöjä on tarjolla. Näistä mainittakoon kaksi USB-liitäntää, johon voi liittää vaikka ulkoisen kovalevyn tai vaikkapa iR-vastaanottimen. Takaa löytyy myös  ethernet-portti kiinteää nettiyhteyttä haluaville. Boxee Boxissa on myös mahdollista liittää laite langattomasti  käyttäen sisään rakennettua 802.11b/g/n WI-Fi -sovitinta. Itse en ehtinyt testata laitetta langattomasti, mutta kollegani mukaan laite yhdistyi ilman minkäänlaisia ongelmia.

Boxee Box kaukosäädin

Boxee Boxissa tulee mukana tyylikkäästi muotoiltu, kevyt ja pieni QWERTY-kaukosäädin. Kaukosäädin tuntuu kädessä mukavalta ja napit reagoivat painalluksiin hyvin. Sen etupuolen pyhässä yksinkertaisuudessaan on vain viisi nappinen ristikko-ohjain, ristikko-ohjaimen yläpuolella play/pause-nappi ja alapuolella menu/back-nappi. Myös säätimen kääntöpuolella olevan näppäimistön tarpeellisuuden huomaa nopeasti. Yritäpäs etsiä tavallisella kaukosäätimellä youtubesta jokin tietty video tai satojen elokuvien joukosta lasten haluama piirretty. Voin sanoa, että tällä se onnistuu nopeasti. Vaikea uskoa, ettei kukaan muu ole keksinyt tällaista aikaisemmin.

Kun tavalliset kaukosäätimet käyttävät laitteiden ohjaamiseen infrapuna-sädettä (iR) niin D-Linkin kaukosäädin hoitaa ohjaamisen radioaaltoja (RF) hyödyntäen. Tästä on etunsa, kun ei tarvitse osoitella ohjainta boxia päin tai huolehtia ettei säätimen ja laitteen välissä ole esteitä. Sen kun napsautat elokuvan paussille samalla kun haet täydennystä popcorn-kulhoosi. Yleiskaukosäätimien omistajille tämä saattaa olla huonokin uutinen, sillä suurin osa tarvitsee juuri iR:ää toimiakseen. Ns. dealbreakeriä tästä ei pääse syntymään, sillä Boxee Boxin monipuolisen yhteensopivuuden ansiosta siihen on mahdollista hankkia USB-porttiin liitettävä iR-vastaanotin. Näin kaikki halukkaat pääsevät käyttämään universaaleja kaukosäätimiään. Ainoana miinuksena täytyy mainita, että näppäimet olisi saanut olla taustavalaistut. Kirjoittaminen pimeässä olisi helpottunut huomattavasti. Myös muutaman kerran huomasin pitäväni kaukosäädintä vaarinpäin kädessä, mistä tietenkin seurasi virhepainalluksia.

Boxeen asentaminen ja käyttöliittymä

Boxee Boxin käyttöönotto oli helppoa ja nopeaa. Kun kuutio oli saatu ulos laatikosta, virtajohto, ethernet- ja HDMI-piuha asennettua paikoilleen, niin olin valmis ensimmäiseen käynnistykseen. Laitettuani Boxeen päälle pääsin valitsemaan haluamani nettiyhteyden (ethernet/wlan). Tämän jälkeen boxi halusinkin hakea uusimmat ohjelmistopäivitykset. Muutaman minuutin odottelun jälkeen pääsin jo syöttämään omat Boxee-tunnukseni. (Tunnukset on muuten hyvä käydä tekemässä etukäteen Boxeen omilla sivuilla.) Alkuasetusten jälkeen avasin päävalikosta elokuvat. Tästä pääsinkin valitsemaan elokuvieni verkkopolun. Tämän jälkeen Boxee Box aloitti kansioissa olevia tiedostoja läpi käymisen ja vertaamaan näitä internetistä löytyviin tietokantoihin. Muutamien minuuttien jälkeen tiekannoista oli löydetty elokuvien kansikuvat, synopsit ja muut elokuvien tiedot. Kaikki kävi todella helposti ja ennen kaikkea täysin automaattisesti.

Boxeen alkuvalikko on jaettu kahteen riviin. Alempi rivi on käytännössä mainospalkki, Boxeen valitsemille videoille ja ohjelmille. Ylärivi sen sijaan pitää sisällään Boxee Boxin kaikki toiminnot, kuten Ystävät, Katso Myöhemmin, Sarjat, Elokuvat, Ohjelmat ja Tiedostot. Näistä Sarjoissa ja Elokuvissa pystyt määrittelemään etsitäänkö sisältö paikallisista tiedostoista vai verkkopalveluista.

Käyttöliittymä on myös uskomattoman hienosti suunniteltu toimimaan vähänappisella kaukosäätimellä. Jos esimerkiksi selailet puutyyppistä valikkorakennetta, niin säätimen keskellä olevalla valintanapilla kiipeät puuta ylöspäin ja taas vastaavasti menu-napilla laskeudut askel askeleelta alaspäin. Tarpeeksi pitkään peruutettuasi avautuu ruudulle Boxeen pikavalikot, jotka nopeuttavat laiteen käyttöä. Pääset suoraan hyppimään haluamaasi valikkoon tai toimintoon.

Yhteenveto

Boxee Box on kaikin puolin juuri sellainen laite mitä olin etsinyt. Sen käyttöliittymän ja kaukosäätimen toimivuus on vain yksinkertaisesti nerokasta. Boxeen käyttöönoton helppous ja paikallisten tiedostojen tunnistus, lajittelu ja nimeämisen automaattisuus oli häkellyttävä yksinkertainen kokemus. Laite on uskomattoman monipuolinen kokoonsa nähden. Voisi sanoa sen olevan visuaaliselle viihteelle omistettu HTPC. Verkon selaaminen ei ole kovin nautinnollinen kokemus johtuen hiiren puutteesta ja hieman ontuvasta selaimesta. Muuten uskoisin Boxee Boxin olevan oiva vaihtoehto HTPC:tä miettivälle.

– Jaakko

Linkit

• D-Link Boxee Box kotisivut
• Boxee.tv – ohjelmistokehittäjän kotisivut
• Boxee Forum

The post Boxee Box arvostelu – D-Linkin verkkomediatoistin first appeared on tekniikanihmelapsi.com.

Perinteiset Helsingin syksyiset hifimessut olivat siirtyneet messukeskukseen Digiexpon kanssa samaan aikaan ja ottanut nimekseen HifiExpo. Paikkana oli siis tällä kertaa messukeskuksen yhteydessä oleva Holiday Inn hotelli, joten edelleen puitteet ahtaista kuunteluhuoneista ainakin säilyi. Kaikki Digiexpon ja Skiexpon vierailijat pääsivät siis nyt ensimmäistä kertaa tutustumaan myös oikeaan hifiin samalla lipulla. Alla HifiExpo 2010 kuvat huoneista, jotka herättivät mielenkiintoni HifiExpo messuilla.

Highend Studiolla oli esillä Optoman FullHD DLP videotykit mallia Optoma HD20 ja huippumalli Optoma HD87. Demossa pystyi hyvin vertailemaan kuvanlaatua Pirates of the Caribian elokuvalla Grandview:n mattavalkoiselta kankaalta. Halvempi HD20, jonka hinta oli messuilla 999€ jäi selvästi kuvanlaadussa, tarkuudessa ja väreissä isommalle HD87 mallille, jonka hinta oli yli 3000 euroa. Molemmat tykit olivat tarjouksessa ja ainakin pienemmän mukana tuli 10m HDMI-kaapeli ja kattoteline.

Kyselin DLP-tykin sijoitettavuudesta ja isompaa HD87 mallia on saatavissa erilaisilla linsseillä, jos etäisyys kankaaseen on lyhyt tai erikoisen pitkä omassa kotiteatterihuoneessa. Pienemmästä HD20 mallista näki myös selvästi sateenkaari-efetin, joka on yleinen edullisimmissa DLP-tykeissä. Esittelijä kyllä väitti, että viikon katselun jälkeen tuota sateenkaari-ilmiötä ei enää näe, vaan aivot ovat sopeutuneet erilaiseen kuvalähteeseen. Sinänsä ihan uskottava teoria, kun osaa ihminen sopeutua muutamassa päivässä myös tilanteeseen, että koko maailma näkyy ylösalaisin erikoislaseilla. Isommassa tykissä ei mitenkään oma silmä nähnyt sateenkaari-ilmiötä, joten siinäkin suhteessa Optoma HD87 on loistotykki.

Vaikka toinen seinä oli valkoinen demo-tilassa, antoi tässä huoneessa oleva Optoma HD87 parasta teatterikuvaa mitä messuilla oli tarjota. Mitsubishillä oli pari alle parin tonnin DLP-tykkiä ja yksi LCD-tykki myös esittelyssä, mutta niissä värit olivat vähän turhan runsaat ja säädöt muutenkin suoraan laatikosta.

Mareksound oli taas tehnyt messujen parhaimman ja selvästi kalleimman huoneen Tannoyn lippulaiva mallilla. Tannoyn kaiuttimet maksoivat 42 000 € parilta ja elektroniikkaa oli suunnilleen samalla rahalla. 100 k€ setti soi kyllä hävyttömän hyvin ja kaiuttimien dynamiikka oli todella käsittämätön, kun mieslaulaja heitti vähän korkeammalta ja kovempaa kesken hiljaisen musiikkikohtauksen. Näillä kaiuttimilla pitää varmasti myös äänilevyn olla kohdillaan. Painoa yhdellä kyykyssä olevan miehen korkuisella kaiuttimella on vaivaiset 120 kg.

Tannoylta oli myös esillä kätevän näköiset seinäkaiuttimet Tannoy Mercuri VR. Muut kuvassa olevat kaiuttimet ovat uutta Tannoy Mercuri V -sarjaa, jotka ovat kuulemma hyvät edullisen hintaluokan kaiuttimet.

Mr Hifi yllätti hyvällä pienellä ja edullisella aktiivikaiutinparilla, jotka olivat kytketty tietokoneeseen erillisellä DAC:lla ja kuulokevahvistimella, jota käytettiin esivahvistimena. Todella pirteästi ja alhaaltakin soineet Elac AM 150 kaiuttimet maksavat vain 552 euroa parilta.

Aktiivikaiuttimet ovat kuulemma tulossa isosti markkinoille Elacin mukaan ja esillä ollut Elac AM 150 toimikin hyvin tietokoneen kanssa. Aktiivikaiuttimen sisällä on oma vahvistin, joten sen pystyy kytkemään suoraan kiinni tietokoneeseen tai muuhun äänilähteeseen, kuten MP3-soittimeen, Blu-ray-soittimeen tai vaikka taulutelevisioon. Edustajan mukaan tämä malli kuulemma pärjää äänenlaadullisesti astetta kalliimman Genelecin kanssa ja pesee samanhintaisen Genelecin mennen tullen. Mielenkiintoista nähdä tulevissa hifilehdissä tämän kaiuttimen puolueettomat arvostelut ja vertailut muihin valmistajiin.

Toinen kattaus Mr Hifin kuunteluhuoneessa olivat ympärisäteilevät Duevel-kaiuttimet. Näiden sijoituksessa ei ole niin väliä kuuntelupaikalla, mutta seinästä kannattaa ottaa etäisyyttä metri suuntaansa, jotta kaiku ei liikaa pilaa kuuntelua. Kaiuttimet kyllä täyttivät huoneen äänellä, mutta kovin erikoista potkua niistä ei lähtenyt. Sen huomasi, kun soittovuoroon tuli Elacin 247 lattiakaiuttimet, jotka Elacmaiseen tyyliin potkivat ihan mukavasti.

Aurelialla oli odotetusti esillä Aurelia Graphica kaiuttimet, joita oli edelleen todella helppo kuunnella. Näiden kanssa mikään osa musiikista ei hyökkää esiin ja musiikkia alkaa vain yksinkertaisesti kuuntelemaan. Storm Audion uutuusvahvistimilla Graphica-kaiuttimista lähti tällä kertaa oikein mukavasti potkua, kun ensimmäisen kerran niitä tuli kuunneltua pienellä putkivahvistimella. Korkeat kaiuttimet kuulostavat vähän paneelikaiuttimilta monien elementtien ansiosta ja paras kuuntelupaikkakin on yhdessä kohtaa, kuten paneeleillakin.

Uutuutena Aurelialla olivat kuuntelussa valkoiset Saphira kaiuttimet. Graphica-kaiuttimien jälkeen niiden sointi ei oikein aluksi innostanut niin paljon, mutta hyvältä ja helpolta nekin kuulostivat, kuten muutkin Aureliat. Näitä taas vahvistettiin putkivahvistimella, joten paras potku jäi puuttumaan Saphiroiden kuuntelusta. Valkoisena ne ainakin ovat todella tyylikkään näköiset ja kuuntelupaikka ei ole niin keskittynyt yhteen pisteeseen, kuten Graphica-kaiuttimilla.

Mareksound ja Amphion soittivat viereisessä huoneessa isoja Krypton3 kaiuttimia ja ne todellakin ovat isommat mitä kuva antaa ymmärtää. Melkein miehen korkuiset ja yllättävän syvät kaiuttimet toistivat todella alas ja vakuuttavasti ukkosenjyrähdyksiä sisältävän äänitteen bassot. Mukavaa, että soitetuista levyistä löytyi tarpeeksi matalia taajuuksia, jotta kaiuttimien ominaisuudet tulivat hyvin esille.

Genelesin osastolla oli esillä loistavat arvostelut Hifimaailmassakin saanut Genelec 8260A DSP aktiivikaiuttimet. Kaiutin on kuvassa keskellä television edessä ja se oli kyllä todella massiivinen kapistus. Ei todellakaan sovi jokapojan olohuoneteatteriin, vaikka niin salaa toivoisikin. Äänimateriaali ei omalla käyntikerralla ollut mitään erikoista, mutta kannattaa käydä kuuntelemassa tätä kaiutinta, jos vain on siihen mahdollisuus. Genelec 8260A maksaa noin 3600 euroa kappaleelta.

OR oli tuonut messuille ensikuunteluun OR 40Qi kaiuttimet, jotka pikaisella istumalla soivat mukavasti ja pakottomasti. Tyylikäs viimeistely kiiltävänvalkoisena tai -mustana viimeistelee kokonaisuuden.

Hotellihuoneissa ensimmäisenä tuli vastaan itselle uusi tuttavuus SES Audion Mistral kaiuttimet. Kotimaiset taaksepäin kenossa olevat lattiakaiuttimet soivat tyylikkään viimeistellyssä kotelossa erittäin mukavasti ja tunnelmallisesti, kuten 5000 euron kaiuttimien pitääkin soida. Tiettyä lämpöä soinnissa oli, joka ainakin itselleni sopii hyvin musiikkia kuunnellessa.

Audiopolilla oli kuultavana Aniversario-jalustakaiuttimet, jotka olivat varustettu uudella bassolisäosalla. Bassojalustankin pääsee rakentamaan omalle “Anni” kaiuttimelle Audiopolin ohjauksessa. Hienoa ja hyödyllistä harrastamista tältä kerholta, johon myös muutkin kuin teekkarit ovat kuulemma tervetulleita. 150 euron kapplehintainen kaiutin soi yllättävän isosti. Erillisen bassojalustan hintaa ei tullut kyseltyä.

Hifimaailman omassa kuunteluhuoneessa olivat isot rakennussarjakaiuttimet, jotka herkkyydellään ja suunnattavuudellaan oli sijoiteltu ristiin kuuntelupaikkaan nähden. Äänenlaatua ja potkua lähti näistä kaiuttimista kiitettävästi, vaikka tiettyä keskialueen rosoisuutta Herra Saurama haluaisin vielä hioa pois.

Forvoicen uudet 10.7 jalustakaiuttimet yllättivät myös isolla ja tuhdilla äänellä. Poikittain pienessä huoneessa sijoitetut kaiuttimet murisivat mukavasti alarekisterissä, vai oliko se huoneen ja sijoittelun auttamaa bassokorostusta? Joka tapauksessa omalle korvalle nämä kaiuttimet sopivat taas hyvin ja niitä oli mukava kuunnella. Takapaneelista kävin vakoilemassa, että kaikki kolme refleksiputken reikää oli tukittu, koska kaiuttimet sijaitsivat lähellä seinää.

Erikoisten näköisten kaiuttimien edessä oli vain yksi kuuntelutuoli, jossa luki “Sähkötuoli – kannattaa kokeilla”.

Tuolin alle oli laitettu 25 euron arvoinen Bass Pump 2 elementti, joka sai tuolin hauskasti värähtelemään bassojen tahdissa. Nämä ovat siis tarkoitettu kotiteatterissa omaan sohvaan tai tuoliin kiinnitettäväksi ja ne tuovat elokuvateatterista tutut jyrähdykset myös pienemmillä äänenvoimakkuuksilla omalle sohvalle. Hauska idea ja näitä on kuullut monen tekevän myös itse vanhoista subbarielementeistä. Elementti tarvitsee kuitenkin oman vahvistimen, joka kytketään AV-vahvistimessa subbariliitäntään.

Viimeisenä messuilta jäi mieleen Hifihuoneen Totem Arro kaiuttimet avoimella ja kuunneltavalla soinnillaan. Toteemin muotoinen ja siro kaiutin toi hotellihuoneeseen yllättävän ison äänen ja läsnäolon, jota oli mukava kuunnella pitkän päivän päätteeksi pari kappaletta.

HifiExpo mainosti myös DigiExpon puolelta löytyviä pisteitä, jotka kävin läpi aikasemmassa Digiexpo 2010 kotiteatteri artikkelissa. Yritin lauantaina vielä kerran käydä lopuksi piipahtamassa Digiexpon puolella, mutta järkyttävät ihmismassat estivät kyllä hyvin Digiexpon nopean kiertämisen. Pelkästään alueelle pääsemiseen ja sieltä poistumiseen kului aikaa puoli tuntia, kun edestakaisin vellovat ihmismassat eivät liikkuneet mihinkään. Nähtävästi kauppojen kiinnioleminen oli todella saanut kaikki tulemaan messuille lauantaina.

HifiExpon puolella ei ihmisiä sentään ollut liiaksi asti, vaan tunnelma oli rauhallinen, kuten aikaisimpinakin vuosina. Kyllä väkeä riitti pienissä hotellihuoneissa ihan hieksi asti, mutta aina pääsi suhteellisen nopeasti hyville kuuntelupaikoille, kun jaksoi hetken odottaa ovensuussa. Sisääntulokerroksen isoissa huoneissa ainakin aamupäivästä riitti tilaa jopa ruhtinaallisesti. Huoneet myös toimivat hyvin kuuntelussa, eikä kukaan esittelijäkään ei manannut kuunteluhuoneiden akustiikkaa.

Kaiken kaikkiaan nämä hifimessut olivat taas antoisat ja tarjosivat itselle paljon mukavia kuunteluhetkiä tiivistetyssä paketissa yhdelle päivälle. Kuvapuoli ei ollut niin vahvasti tällä kertaa esillä, mutta jäipähän enemmän aikaa tutustua uusiin kaiuttimiin ja aktiivikaiuttimiin. Ehkä ensi kerralla otan taas omaa musiikkia mukaan, jotta pääsee vertailemaan kaiuttimia aina samalla materiaalilla.

The post HifiExpo 2010 – Helsingin hifimessut first appeared on tekniikanihmelapsi.com.

Tulipahan käytyä Digiexpo 2010 ammattilaispäivillä taas katsomassa mitä siellä on tarjolla kotiteattereiden ja tietokoneiden osalta. Oikeastaan kuvat ja katsomiset jäivät hyvin pitkälti kotiteatteri puolelle, koska suurimmat valmistajat loistivat poissa olollaan ja mitään kovin mielenkiintoista ei osunut silmään. Tässä muutamia kuvia Digiexpon tarjonnasta tänä vuonna. Kaikkea ei tullut kuvattua, joten on siellä muutakin katsottavaa. Tarkemman esittelyn näytteilleasettajista löytää Digiexpon kotisivuilta messuopas kohdasta, josta voit katsastaa kaikki paikalla olevat esittelijät.

Digiexpo on avoinna perjantaista sunnuntaihin ja samaan aikaan on myös hifimessut, jotka ovat vaihtaneet nimensä HifiExpo messuiksi. Perinteinen Radisson Sas hotelli Kampissa on siis vaihtanut nyt Digiexpon yhteyteen. HifiExpo on auki vain lauantaina ja sunnuntaina eli sinne ei kannata heti perjantaina pyrkiä. Myös SkiExpo ja BoardExpo sekä uudet Lätkä- ja SäbäExpo messut hoituvat kaikki samalla kertaa. Kaikille näille messuille pääsee siis samalla sisäänpääsymaksulla.

Mareksoundin kotiteatterihuone

Heti ensimmäisenä tuli vastaan Mareksoundin koppi ja sen kotiteatterihuone, joka oli hyvin pimennetty videotykillä esitettävää elokuvaa varten. Huoneessa oli Monitor Audion BX 7.1 setti eli halvemman pään kaiuttimet, joten tuosta huoneesta saa hyvän kuvan minkälaista äänenpainetta ja laatua saa malliston edullisimmilla kaiuttimilla aikaan.

Mareksound oli tuonut kokolailla koko Monitor Audion kaiutin valikoiman Digiexpon puolelle esille. Lisää raskaampaa hifiä tulee esitteille lauantaina järjestettävissä HifiExpo messuilla, jotka pidetään messukeskuksen yhtyedessä olevassa Holiday Inn hotellissa.

HeaDSPeaker

Toinen tuttu tuote oli valmiiksi asti päässyt HeaDSpeaker, joka tarjoaa aidon monikanavaäänen tavallisista kuulokkeista. Muilla valmistajilla on vaikka mitä 5.1 monikanavatilaääni-virityksiä, mutta parhaimman lopputuloksen tarjoaa HeaDSPeaker, joka mittaa jatkuvasti pään liikettä ja laskee kaiuttimien oikean sijainnin riippuen siitä missä asennossa pää on. Olen testannut tuotetta aikaisemmin hifimessuilla ja edelleen se toimi yhtä vakuuttavasti Matrix-elokuvan demopätkällä. Kun päätä kääntää, niin kaiuttimet todellakin tuntuvat jäävän paikalleen kuvan viereen, eivätkä seuraa niin sanotusti kuulokkeiden mukana. Tämä kannattaa käydä kokeilemassa, jotta tietää miten se toimii.

Uusimmassa versiossa oli nyt täysi tuki Dolby Digital ja DTS äänille optisesta liitännästä. HeaDSPeakerin voi siis nyt kytkeä suoraan optisella kaapelilla kiinni Blu-ray-soittimeen, PS3:een tai Xbox 360 -konsoliin ja saat toimivan 5.1 kotiteatteriäänen omiin kuulokkeisiin. Tietokoneen kanssa HeaDSPeaker toimii USB-piuhan kanssa, joten äänikortista ei tarvitse löytyä optista-liitäntää. Mukana tulee nykyään myös pieni kaukosäädin, jolla voi säätää äänenvoimmakkuuden kätevästi sohvalta kuulokekuuntelussa. Kaukosäätimessä on myös nappi, jolla monikanavaäänet saa pois päältä, jota kannattaa kokeilla, jotta huomaa tilaäänen toimivuuden parhaiten.

Epsonin kotiteatteritila

Epsonilla oli myös hyvä esittelytila kahdelle uudelle kotiteatteritykilleen. Esillä oli samassa tilassa Epson EH-R2000 ja Epson EH-TW3600. Ne olivat samaan aikaan päällä, joten toisen kuvan valo tietenkin vähän häiritsee toista, kun tila on liian valoisa. Epson EH-TW3600 on FullHD videoprojektori ja sen hinta noin 1600 euroa. Epson EH-R2000 on järeämpi uutuusmalli, jonka hinta on noin 3600 euroa. Tämän kalliimman mallin uusi 3LCD heijastuspaneelitekniikka mahdollistaa paremman kontrastisuhteen ja siten syvemmät mustan sävyt. Nopean vasteajan pitäisi myös sulavoittaa liikkuvaa kuvaa ja vähentää liikeen epäterävyyttä.

Sonyn 3D televisiot

Sonyn osastolla pääsi ihmettelemään uutta 3D televisiotekniikkaa. Tarjolla oli pari televisiota ja niiden edessä, aika kaukana televisioista, 3D-laseja. Katseluetäisyyttä oli monta metriä, ehkä neljä tai viisi, mutta silti 3D kuva välittyi hyvin katselupaikalle. 3D kuvaan tottui aika nopeasti, mutta se välkkyi jonkun verran. Samaa oli huomattavasissa elokuvateatterissa, kun kävin katsomassa Avatar 3D:n Vantaan Flamingossa, mutta siellä välkyntä oli maltillisempaa.

Pidemmältä katseluetäisyydeltä television reunat tulivat aika nopeasti vastaan, eikä kuvassa olleet esineet tulleet koskaan kovinkaan lähelle, kun ne jo poistuivat kuvan reunojen ulkopuolelle. Ehkä 3D toimisi paremmin, jos olisi todella lähellä televisiota, jolloin kuvan reunat ovat kauempana katselualueen reunoilla. Teatterissa iso valkokangas toimii huomattavasti paremmin 3D elokuvien kanssa, mutta kyllä Sonyn 3D televisiot antoivat jo nyt hyvin tuntumaa miten hyvin 3D voisi toimia kotona.

Muita kotiteatteri osastoja

Muita edustajia messuilla olivat muun muassa Bose, Yamaha ja Genelec. Mukana oli myös jälleenmyyntiliikkeitä, kuten Hirvox ja Mustapörssi, joiden alueilla oli monia tuotemerkkejä mukana omilla ständeillään. Kauppojen ständeillä oli myös paljon hyviä messutarjouksia, kuten Hifi Studio 17:sta Genelec 6010A aktiivikaiutin 199 euroa. Hirvoxin osastolla oli myös paljon taulutelevisioita eri valmistajilta, kuten Sony ja Panasonic, messuhinnoin. Kannattaa siis varata paljon käyttövaraa, kun lähtee Digiexpo messuille kiertelemään.

Alla satunnaisia kuvia messuilta ja osastoilta.

Genelecin hyllyssä oli esillä pienet 6010 aktiivikaiuttimet. Erityisen hieno oli kiiltävä hopea malli.

Hirvoxin osastolla oli paljon taulutelevisioita esillä ja jokaisessa näytti olevan hintalaput isoilla messutarjous-teksteillä varustettuna. Ei tullut tarkemmin tehtyä hintavertailua, kun ei ole tullut päivitettyä vähään aikaan taulutelevisioiden malleja ja hintoja netistä muistiin.

Bosen osasto jonka vieressä oli myös rauhallisempi demohuone, jossa esiteltiin Bosen ratkaisuja.

Myös yksi autohifin edustaja oli eksynyt Digiexpoon. Näyttävä valkoinen Audi tarjosi kontillisen JBL:n autohifiä.

Digiexpo ei edelleenkään ole kotiteattereiden osalta niin mullistava näyttely, mutta viikonloppuna järjestettävä HifiExpo täydentää varmasti kotiteatteri tarjonnan riittävän hyvin. Digiexpossa pelit ovat yhä isommassa osassa tai voisiko sanoa samassa osassa kuin aikaisemmin, mutta muu messualue on valitettavasti pienentynyt. Aikaisimmilta vuosilta tutut isot pelurit, kuten Canon, HP ja Fujitsu loistivat poissaolollaan. Sääli että messualue pienenee vuosi vuodelta ja toivottavasti se ei enää kuihdu nykyisestä.

Toisaalta nyt samaan aikaan järjestettävä HifiExpo paikkaa Digiexpon puutteet juurikin kotiteatterin ja hifin puolelta. Pelit ovat edelleen isossa osassa Digiexpoa eikä siellä näkynyt määrä ja laatu kärsineen tänäkään vuonna. Tietokone juttuja ei tullut paljoa katsastettua tällä kertaa, mutta muutama mielenkiintoinen laite tuli messuilla nähtyä. Niistä lisää myöhemmin erillisessä kirjoituksessa.

Lue myös juttu HfiExpo 2010 messuista lauantailta!

The post Digiexpo 2010 – kotiteatterit first appeared on tekniikanihmelapsi.com.

Moni iPhonea harkinnut ei ole aiemmin ollut kiinnostunut kytkypohjaisista sitoumuksista. Kytkyn aikana ostat iPhonen ja sitoudut siis Soneran liittymään. Monelle tuo ei yksinkertaisesti kelvannut. Jos esimerkiksi taloudessa on kaikki liittymät Saunalahdella, ei Soneraan vaihto kannata yhden iPhonen takia. Tällaiset tilasivatkin puhelimensa kytkyvapaana ulkomailta tai jättivät jopa hankinnan kokonaan tekemättä.

Torstaina 30.9. on asiaan tullut ratkaiseva helpotus. Tästä päivästä alkaen Elisa alkoi tarjota halukkaille iPhonen ilman kytkyä. Saat siis iPhonen ilman liittymää, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että pääset käyttämään iPhonea nykyisen SIM-korttisi kanssa. Myös hintataso on Elisalla kilpailukykyinen, joten sitäkin vähempi tarve on tilata iPhone ulkomailta. Elisalla iPhone maksaa vähemmän kuin kilpailevalla Soneralla.

Elisalta tuli kaikin puolin hyvä tarjous ilmoille ja liittymiäkään ei tarvitse, jos omistaa jo yhden. Säästää kuluissakin. Itse käytän Soneran liittymää, mutta en koe iPhonea tarpeelliseksi. Minusta tuossa on enemmänkin viihde- tai yrityspuhelin. Itse tarvitsen puhelimen lähinnä siihen, mihin se on alunperin tarkoitettukin – puhumiseen ja viestittelyyn. Mitä mieltä sinä olet iPhone-hinnoittelusta tai puhelimesta yleensäkin?

Soneran kertamaksupohjainen hinta 32 gigatavun mallille on 12 kuukauden sopimuksella 720 euroa ja 24 kuukauden sopimuksella 696 euroa. Vastaavat hinnat 16 gigatavun mallille ovat 600 euroa ja 576 euroa. Elisa tarjoaa puolestaan kaikkien operaattorien asiakkaille mahdollisuuden ostaa iPhone 4 kertamaksulla ilman liittymää. Puhelimen hinta on silloin 589 euroa 16 gigatavun muistilla tai 689 euroa 32 gigatavun muistilla. Hintaero on siis oleellinen ja kannattaa miettiä, onko ulkomailta tilaamisessa enää mitään järkeä.

Jyri Väätäinen

Linkit

• Elisa iPhone 4 lehdistötiedote – elisa.fi

The post iPhone 4: Ostopäätös ei vaadi enää suuria harkintoja first appeared on tekniikanihmelapsi.com.