T i e t o u k a n b l o g i

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 44/2009

2009-11-03T18:03:00.003Z

Havaintoja viime viikon (26.10.-1.11.) uutisista:

Kanada on suojellut nyt jo yli miljoona neliökilometriä eli melkein viidesosan boreaalisista metsistään. Viimeisin suojelu-uutinen kantautuu Manitoban provinssista, jossa sijaitseva yli neljänkymmenen tuhannen neliökilometrin metsäalue pyritään saamaan peräti Unescon maailmanperintökohteeksi. Kanadan metsänsuojelusta uutisoivat Yale Environment 360 ja The Guardian.

Arktisen alueen monivuotinen merijää on jokseenkin hävinnyt, raportoi Beaufortinmeren-tutkimusretkeltään palannut tiedemies David Barber. "En ole koskaan nähnyt mitään tällaista koko sen kolmenkymmenen vuoden aikana, jona olen tutkinut Arktista", hän toteaa Reutersin mukaan. Nykyinen jääpeite ei vaikuta vakavalta esteeltä laivaliikenteelle. Professori Barberin havaintoihin kiinnittivät huomiota myös Yale Environment 360, ABC ja Society of Environmental Journalists.

Luoteis-Atlantin kalakannat ovat siirtyneet perinteisiltä alueiltaan kohti viileämpiä vesiä. Viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana osa tutkituista kalalajeista on siirtynyt pohjoiseen, osa syvemmille vesille. Vaikuttaa siltä, että meriveden lämmetessä kaksi kolmasosaa lajeista on alkanut hakeutua sinne, missä veden lämpötila on niille sopivampi. Tarkastelun kohteena oli kolmekymmentäkuusi taloudellisesti tai ekologisesti tärkeää kalalajia. Yhdysvaltain NOAA:n tutkimus on julkaistu Marine Ecology Progress Series -lehdessä.

Merenpinta nousi Yhdysvaltain itärannikolla Pohjois-Carolinassa 1900-luvulla kolme kertaa niin nopeasti kuin sitä edeltäneiden viidensadan vuoden aikana. Viime vuosisadan mittaan merenpinta nousi siellä 3,0-3,3 millimetriä vuodessa. University of Pennsylvanian johtaman tutkimuksen mukaan nousunopeuden kiihtyminen tuolle tasolle tapahtui vuosien 1879 ja 1915 välillä. Tutkimus on julkaistu Geology-lehdessä.

Liikenteen vaikutus maapallon ilmaston lämpenemiseen voi moninkertaistua vuoteen 2050 mennessä. Liikenne on lämmittänyt ilmastoa pääasiassa hiilidioksidipäästöjen välityksellä, ja tieliikenne on ollut tärkein päästöjä synnyttävä liikenteen osa-alue. Vuonna 2000 yksitoista prosenttia ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta oli tieliikenteen aiheuttamaa. "Lisääntyvä matkailu ja kansainvälinen kauppa pitävät päästöt kasvussa", tutkimusjohtaja Jan Fuglestvedt tylyttää. Fuglestvedtin edustama CICERO (Center for International Climate and Environmental Research - Oslo) esittää nämä ja muita arvioita tutkimuksessa, joka on hyväksytty julkaistavaksi Atmospheric Environment -lehdessä.

Ekokaupungin maineessa oleva yhdysvaltalainen Portland aikoo vähentää hiilidioksidipäästöjään neljäkymmentä prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Kaupungin tuore ilmastosuunnitelma sisältää myös tavoitteen vähentää mainittuja päästöjä kahdeksankymmentä prosenttia vuoteen 2050 mennessä - ja monenlaisia ideoita siitä, kuinka tuo vähennys saadaan aikaan (ks. 70-sivuinen PDF-tiedosto, josta riittäisi luettavaa myös Suomen pääkaupunkiseudun suunnittelijoille). Näistä Portlandin kaupungin edistysaskeleista uutisoivat The Oregonian, The Oregonian vielä lisää ja New York Timesin Green Inc. -blogi.

* * *

Tämän kirjoituksen voi lukea myös Fifi-verkkolehdestä.

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 43/2009

2009-10-27T20:48:00.003Z

Havaintoja viime viikon (19.10.-25.10.) uutisista:

Jos maapallon keskilämpötila nousee neljä celsiusastetta, mitä seurauksia on odotettavissa? Ilmastoskenaariota havainnollistava kartta (alla) on laadittu Ison-Britannian Met Officessa, ja se julkistettiin viime viikolla osana sikäläisen hallituksen pyrkimystä saada aikaan kansainvälinen ilmastosopimus, joka estäisi kuvatunlaisen katastrofaalisen muutoksen.

Interaktiivinen maailmankartta näyttää muun muassa miten epätasaisesti keskilämpötila nousee. Maa-alueet ja napaseudut lämpenevät nopeimmin. Arktisella vyöhykkeellä keskilämpötila voi nousta paikoin jopa kuusitoista astetta. Suomen alueella keskilämpötilan arvellaan nousevan "vain" kuusi astetta. Met Officen mukaan tällaiseen ilmastoon joudutaan viimeistään vuosisadan vaihteessa, jos kasvihuonekaasuja päästetään ilmakehään jatkossakin nykyistä tahtia.

Euroopan osalta neljän asteen skenaario varoittaa myös seuraavasta: Metsäpalot uhkaavat Etelä-Eurooppaa. Välimeren alueelle on odotettavissa poikkeuksellista kuivuutta kaksi kertaa niin usein kuin nykyään. Koko Euroopassa vuoden kuumimmat päivät voivat olla jopa kahdeksan astetta nykyistä lämpimämpiä. Merenpinnan nousu aiheuttaa vahinkoja Alankomaissa ja Brittein saarilla. Maailmanlaajuisista ongelmista puhumattakaan.

"Tämä ei ole pelkkää spekulaatiota", varoittaa professori John Beddington julkistustilaisuudessa kuvatulla videolla. "Meidän on pysyttävä kahden lämpöasteen tavoitteessa. Se ei tule olemaan helppoa, mutta meidän on onnistuttava siinä."

Ilmastovaroituksesta kirjoittivat The Guardian, BBC News, Reuters, Ison-Britannian Greenpeace ja peräti "tuomiopäivän näyillä" otsikoiva COP15:n uutiset. Suomessa aiheeseen reagoivat Helsingin Sanomat ("Ilmastonmuutos voi lyhentää Etelä-Suomen talvea parilla kuukaudella") ja Yle Uutiset ("Brittihallitus ennakoi jo neljän asteen lämpenemistä").

Kuriositeettina mainittakoon, että kun osa tästä skenaariosta esiteltiin tunteisiin vetoavan iltasatuvideon muodossa muutama viikko sitten, osa brittiyleisöstä piti sitä "liian pelottavana lapsille" (BBC News, The Guardian).

Arktisella vyöhykkeellä jo tapahtuneista nopeista muutoksista kertoo Arctic Report Card, jonka Yhdysvaltain NOAA yhteistyökumppaneineen on juuri päivittänyt tämän vuoden osalta. Raportin lukemiselle ei ole asetettu ikärajaa.

* * *

Tämän kirjoituksen voi lukea myös Fifi-verkkolehdestä.

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 42/2009

2009-10-20T13:53:00.009+01:00

Havaintoja viime viikon (12.10.-18.10.) uutisista:

Tämän vuoden syyskuu oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian toiseksi lämpimin. Pelkkien maa-alueiden pintalämpötilan osalta syyskuu oli niinikään toiseksi lämpimin. Merialueiden pintalämpötilojen osalta tämä kuukausi oli vastaavasti viidenneksi lämpimin. Yhdysvaltain NOAA raportoi nämä alustavat säätiedot, ja niistä uutisoivat Climate Progress, Dr. Jeff Masters' WunderBlog ja The Oregonian.

Kartta: Maanpinnan lämpötilan poikkeama syyskuussa 2009 jakson 1961-1990 syyskuiden keskiarvosta. © NOAA/NCDC

Arktista merijäätä tänä vuonna paikan päällä tutkinut Catlin Arctic Survey on pitänyt lehdistötilaisuuden havainnoistaan (PDF), jotka on analysoitu Cambridgen yliopistossa professori Peter Wadhamsin johdolla (tieteellistä tutkimusta ei ole julkaistu vielä). Mittaustulokset antavat olettaa, että merijää oli koko retkikunnan kulkeman 435-kilometrisen reitin varrella Beaufortinmerellä melkein pelkästään yksivuotista jäätä. Sama seutu on ollut aiemmin luonteenomaisesti monivuotisen merijään kattamaa. Professori Wadhams arvelee nyt, että arktisen merialueen kesät muuttuvat jäättömiksi kahdenkymmenen vuoden kuluessa.

Catlin Arctic Surveyn havainnoista ja professori Wadhamsin kommenteista uutisoivat BBC News, Reuters, Yale Environment 360, COP15, Helsingin Sanomat ("Tutkijat: Pohjoinen Jäämeri sulaa arvioitua nopeammin"), CO₂-raportti ("Kesäinen Jäämeri lainehtii pian vapaana") ja Maaseudun Tulevaisuus ("Kesäinen Jäämeri lainehtii pian vapaana"), sekä kriittisemmin The Guardian ja Knight Science Journalism Tracker. Guardianissa mainittu Ison-Britannian Met Office on edelleen sillä kannalla, että jäättömien kesien aika koittanee kuitenkin vasta yli viidenkymmenen vuoden päästä.

Fossiilisten polttoaineiden tuotanto nousi uuteen ennätykseen viime vuonna. Öljyä, hiiltä ja maakaasua tuotettiin maailmanlaajuisesti päivää kohti peräti 27,4 miljoonaa öljyekvivalenttitonnia (Mtoe). Tuotannon kasvu jatkui vuonna 2008 kiivaimpana Aasian ja läntisen Tyynenmeren alueella. Siellä kasvuvauhti oli yli kuusi prosenttia, Worldwatch Institute analysoi.

Edellämainittujen fossiilisten polttoaineiden kanssa ollaan kohta helisemässä, varoittaa WWF:n uusi raportti Climate Solutions 2, jonka mukaan meillä on vain viisi vuotta aikaa saada alulle uusi, vähähiilinen teollinen vallankumous, tai muuten ilmastonmuutos uhkaa karata käsistä. Raportin mukaan kyseinen vallankumous on onneksi vielä mahdollinen. Aiheesta kirjoittivat Reuters ja The Guardian.

Loppukevennykseksi väliaikatietoja Kew'n kansainvälisestä, vuonna 2000 käynnistetystä Millennium Seed Bank -hankkeesta. Kew'n siemenpankkeihin on saatu kerättyä siemeniä kymmenestä prosentista maailman luonnonvaraisista kasvilajeista. Nämä kaksikymmentäneljä tuhatta lajia ovat nyt toivottavasti paremmassa turvassa vaikkapa ilmastonmuutoksen aiheuttamalta sukupuutolta. Hankkeen seuraava välitavoite on saada neljäsosa maailman kasvilajeista siemenpankkiin vuoteen 2020 mennessä.

Kew'n siemenpankkiprojektista kertoivat Yale Environment 360, The Guardian ja The University of Texas at Austin. Niille jotka haluavat tukea siemenhanketta rahallisesti on tarjolla "adoptoitavaksi" siemeniä ja kokonaisia kasvilajeja.

* * *

Tämän kirjoituksen voi lukea myös Fifi-verkkolehdestä.

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 41/2009

2009-10-13T17:16:00.003+01:00

Havaintoja viime viikon (5.10.-11.10.) uutisista:

Maapallon ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on nyt korkeampi kuin viiteentoista miljoonaan vuoteen. Tältä näyttää uuden tutkimuksen mukaan, jossa ilmakehän muinainen hiilidioksidipitoisuus arvioitiin valtamerisedimentteihin fossiloituneiden huokoseläinten (Foraminifera) kuoren kemiallisen koostumuksen avulla. Analyysi ulottui peräti aikaan kaksikymmentä miljoonaa vuotta sitten. Aiemmin oli jo selvitetty Etelämantereen jäässä olevia ilmakuplia tutkimalla, että nykyinen hiilidioksiditaso on korkein kahdeksaansataan tuhanteen vuoteen.

Keskimioseenikaudella, noin 14-20 miljoonaa vuotta sitten, ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli neljänsadan miljoonasosan luokkaa eli tasolla, jonka nykymaapallo saavuttaa ehkä kymmenen vuoden kuluessa. Pidemmällä aikavälillä pitoisuus voi nousta ihmiskunnan edesvastuuttomalla myötävaikutuksella tuhanteen miljoonasosaan (International Energy Agency, PDF). Ilmakehämme tämänhetkinen hiilidioksidipitoisuus on noin 387 miljoonasosaa. Teollisen vallankumouksen alkaessa 1800-luvun loppupuolella pitoisuus oli vielä vain noin 280 miljoonasosaa.

Mioseenikautisen hiilidioksiditason saavuttaminen on huolestuttavaa siksi, että maapallon jäätiköiden pinta-alan muutokset ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa. Etelämantereella ja Grönlannissa oli vain vähän jäätä keskimioseenilla, eikä arktisella merialueellakaan ollut tuolloin pysyvää jääpeitettä. Keskilämpötilat olivat 3-6 celsiusastetta korkeampia ja merenpinta 25-40 metriä ylempänä kuin nykyään.

Uudet tutkimustulokset eivät merkitse automaattisesti sitä, että merenpinta nousisi hiilidioksidin myötä nopeasti. Ei voida sanoa myöskään, että olisimme nyt saaneet selville muinaisten jääpeitteiden vakauden kriittiset kynnysarvot, huomauttaa tutkimusta johtanut Aradhna Tripati BBC:n mukaan. Nykypäivän ilmastonmuutokselle ei löydy täydellisiä analogioita maapallon menneisyydestä.

Mutta kuitenkin: "Tässä on taas yksi tutkimus, joka saa tulevaisuuden näyttämään pelottavammalta kuin moni on ajatellut. Jos joku vielä epäilee yhteyttä hiilidioksin ja ilmaston välillä, hänen olisi syytä lukea tämä tutkimus", kommentoi University of Arizonan ja IPCC:n ilmastoasiantuntija Jonathan Overpeck samaisessa BBC:n uutisjutussa.

Tutkimus ilmakehän hiilidioksidipitoisuudesta julkaistiin Science-lehdessä. Siitä uutisoivat maailmalla BBC ja Yale Environment 360 ja Suomessa Yleisradio.

Ison-Britannian Met Office ja kumppanit ovat tehneet laskelmia siitä, mitkä olisivat Grönlannin jääkilven kriittisiä kynnysarvoja (engl. tipping points). Ilmaston lämpeneminen voi sulattaa Grönlannin jääkilvestä niin suuren osan, että jääkilpi pystyisi kasvamaan takaisin vain osittain, vaikka lämpötilat tai ilmakehän hiilidioksidipitoisuus palaisivat teollista vallankumousta edeltäneelle tasolle.

Jos jääkilpi kutistuu yli viisitoista prosenttia - mikä voisi tapahtua kolmessasadassa vuodessa - kutistuminen jatkuisi edelleen, ja jääkilpi pystyisi palautumaan enää vain kahdeksaankymmeneen prosenttiin nykyisestä koostaan. Tämä nettomuutos nostaisi merenpintaa 1,3 metriä.

Jos jääkilpi kutistuu noin puoleen nykyisestä koostaan, kutistuminen jatkuisi niin rajuna, että jääkilpi pystyisi vakautumaan enää vain kokoon, joka olisi kaksikymmentä prosenttia nykyisestä. Tämä nettomuutos nostaisi merenpintaa viisi metriä.

Vain jääkausi voisi kumota edelläkuvatun kaltaisen Grönlannin sulamisen. Nykyennusteiden mukaan uutta jääkautta ei todennäköisesti ole tiedossa kymmeniin tuhansiin vuosiin. Koko Grönlannin jääkilpi voi sulaa muutamassa tuhannessa vuodessa, jos ilmaston lämpeneminen jatkuu hillitsemättömänä. Se nostaisi merenpintaa seitsemän metriä.

"Tämän päivän kasvihuonekaasupäästöt vaikuttavat vielä kaukana tulevaisuudessakin. Meidän on toimittava jo nyt estääksemme tämän vuosisadan lopulla tapahtuvan lämpenemisen", Met Officen ilmastotutkija Jeff Ridley vetoaa.

Jeff Ridleyn johtama tutkimus julkaistiin Climate Dynamics -lehdessä.

* * *

Tämän kirjoituksen voi lukea myös Fifi-verkkolehdestä.

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 40/2009

2009-10-06T20:26:00.003+01:00

Analyysiä viime viikon (28.9.-4.10.) uutisista:

Aasiaa kurittaneet taifuunit (ensin Ketsana, sitten Parma) imivät viime viikolla puoleensa hirmuisen osan valtamedian huomiosta. Tietoukan blogi tarjoaa tällä kertaa vastapainoksi valikoiman muita kuin tuhouutisia tai -ennusteita.

Tuhat yhdysvaltalaista pormestaria on allekirjoittanut sopimuksen, että heidän kaupunkinsa vähentävät kasvihuonekaasupäästöjään Kioton pöytäkirjan mukaisesti. He yrittävät myös saada liittovaltion ja osavaltiot vähentämään päästöjään seitsemän prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2012 mennessä. Tuhannen allekirjoituksen saavuttamisesta kertoivat Los Angeles Times, Society of Environmental Journalists ja Climate Progress.

Vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen osuus kasvoi Tukholmassa vuonna 2008 neljääntoista prosenttiin koko ajoneuvokannasta (PDF). Tämän katsotaan olevan osittain seurausta Tukholman ruuhkamaksukäytännöstä, josta vaihtoehtoajoneuvot ovat saaneet vapautuksen (vuoteen 2012 asti). Ruuhkamaksujen käyttöönoton (2005) jälkeen ruuhkamaksuvyöhykkeen kasvihuonekaasupäästöt ovat myös vähentyneet 14-18 prosenttia ja kaupungin keskustan liikenne kahdeksantoista prosenttia. Tukholman liikenteestä kirjoittivat Yale Environment 360 ja Green Inc.

Meillä on vielä viidenkymmenen prosentin mahdollisuus saada globaalin ilmaston lämpeneminen pysymään hieman yli kahden celsiusasteen puitteissa, Massachusetts Institute of Technology ja kumppanit arvioivat uudessa tutkimuksessaan. Peukaloita pyörittelemällä tämä ilmastonmuutoksen hillintä ei kuitenkaan onnistu, vaan maailman kasvihuonekaasupäästöt on saatava pienemään "lähes välittömästi". The Oregonian uutisoi MIT:n ilmastoanalyysistä.

Väestönkasvu jatkuu nopeana kehitysmaissa, mutta se ei ole olennaisin kasvihuonekaasupäästöjä lisäävä tekijä. International Institute for Environment and Development haluaa tutkimuksellaan särkeä sen myytin, että väestönkasvu olisi ilmastonmuutoksen pääaiheuttajia. Ihmisten kokonaismäärää merkittävämpi tekijä on suurkuluttajien määrä ja heidän kulutuksensa taso. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna valtaosa suurkuluttajista elää Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Väestönkasvun ja ilmastonmuutoksen suhteesta kirjoittivat Yale Environment 360 ja The Guardian.

Antarktisen vyöhykkeen jääpeitteen kutistuminen vapauttaa uusia elinpaikkoja. Niihin muodostuvat eliöyhteisöt voivat toimia hiilinieluina ja lieventää ilmastonmuutosta. Tämä uusi hiilensidonta on nykyisellään yhden megatonnin suuruusluokkaa vuodessa ja voi kasvaa jäätiköiden vetäytyessä vuosituhansien kuluessa viiteenkymmeneen megatonniin vuodessa. Etelämantereen uusista hiilensidonta-arvioista uutisoi Journal Watch Online.

Mountaineerin kivihiilivoimalassa Yhdysvaltojen West Virginiassa on alkanut kokeilu, jossa voimalan päästämää hiilidioksidia otetaan talteen ja pumpataan kallioon parin kilometrin syvyyteen. American Electric Power -voimayhtiö aikoo jatkaa kokeilua kahdesta viiteen vuotta, jona aikana insinöörit ja geologit tarkkailevat miten nesteytetty hiilidioksidi käyttäytyy maan alla. Hiilidioksidin talteenottoprosessista yritetään myös tehdä energiatehokkaampaa. Mountaineerista uutisoivat Green Inc. ja juuri ennen pumppauskokeilun alkua The New York Times.

* * *

Tämän kirjoituksen voi lukea myös Fifi-verkkolehdestä.

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 39/2009

2009-09-29T15:40:00.004+01:00

Analyysiä viime viikon (21.9.-27.9.) uutisista:

Ilmakehän metaanipitoisuus kohosi vuosina 2007 ja 2008 pysyttyään sitä ennen jokseenkin muuttumattomana kymmenisen vuotta. Yhdysvaltain NOAA on perehtynyt tähän huolestuttavaan ilmiöön, ja on löytänyt ainakin kolme todennäköistä syytä ilmakehän metaanipitoisuuden viimeaikaiseen nousuun:

Trooppisella vyöhykkeellä Indonesiassa ja Amazonin alueella satoi normaalia enemmän. Runsaat sateet laajensivat kosteikkoja, joissa metaanintuottajamikrobit ovat aktiivisia.

Tropiikissa paloi metsää sen verran laajalti, että vuonna 2007 noin viidesosa kaikesta ilmakehään vapautuneesta metaanista oli peräisin tuosta biomassan palamisesta.

Arktisella vyöhykkeellä oli hyvin lämmintä. Lämpeneminen voi vapauttaa metaania ikiroutaisesta maaperästä ja metaanihydraateista. Onneksi näistä kahdesta ei ainakaan vielä näytä tulleen jatkuvien metaanipäästöjen lähteitä.

NOAA:n tutkimus julkaistiin Geophysical Research Letters -lehdessä.

Grönlannin ja Etelämantereen jääpeitteestä on tehty uusi, aiempia kattavampi ja tarkempi kartoitus NASA:n ICESat-satelliitin avulla. Satelliitti laukaistiin kiertoradalle vuonna 2003. ICESatin tekemissä lasermittauksissa on nyt paljastunut muun muassa, että jäämassat kutistuvat Grönlannissa jo kaikilla leveysasteilla. Jääpeitteen oheneminen on kiihtynyt myös jäätaseen kannalta keskeisillä Etelämantereen rannikkoalueilla, ja oheneminen valtaa alaa myös jääkilven sisemmissä osissa jopa satojen kilometrien päässä rannikosta.

Jään hävikki on suurinta siellä missä jäätiköt virtaavat mereen aiempaa nopeammin. Länsi-Antarktiksen Pine Island-, Smith- ja Thwaites-jäätikkö ovat ohentuneet jopa yhdeksän metrin vuosivauhtia.

British Antarctic Survey osallistui tähän NASA:n dataan perustuvaan jäätutkimukseen, joka julkaistiin Nature-lehdessä. Aiheesta uutisoivat BBC News, The Guardian, Reuters , Mongabay.com, Yale Environment 360, The Great Beyond, Climate Feedback ja Knight Science Journalism Tracker.

Kartat: Vasemmalla Grönlanti, oikealla Etelämanner. Värisävyt kellanvihreästä oranssin kautta tummanpunaiseen (erityisesti rannikoiden tuntumassa) ilmentävät jääpeitteen ohenemista. Värisävyt sinivihreästä turkoosin kautta tummansiniseen ilmentävät jääpeitteen paksuuntumista. © British Antarctic Survey/NASA

Maapallon keskilämpötila voi nousta yli neljä celsiusastetta vuoteen 2100 mennessä, ehkä jopa jo vuoteen 2060 mennessä, jos kasvihuonekaasupäästöjen annetaan jatkua nykyiseen tapaan, Ison-Britannian Met Office varoitti 4 degrees & beyond -konferenssissa Oxfordin yliopistolla.

Laskelmat perustuvat muun muassa siihen oletukseen, että fossiilisten polttoaineiden käyttö lisääntyy samaa tahtia kuin parin viime vuosikymmenen ajan. Silloin arktisten alueiden ilmasto voisi lämmetä pahimmassa tapauksessa jopa runsaat viisitoista astetta. Sademäärät pienenisivät joka tapauksessa läntisessä ja eteläisessä Afrikassa, Keski-Amerikassa, Välimeren alueella ja osissa Australian rannikkoseutuja.

Jos kasvihuonekaasupäästöjen määrän kasvu pysäytetään kymmenen vuoden sisällä ja sen jälkeen päästöjä vähennetään nopeasti, on ehkä mahdollista rajoittaa globaalin keskilämpötilan nousu kahteen asteeseen, Met Officen Richard Betts kommentoi.

Aiheesta kirjoittivat BBC News, The Guardian, Reuters, EurActiv.com, Climate Feedback (mainiten Suomen maatalouden), COP15, WWF ja Climate Progress.

* * *

Tämän kirjoituksen voi lukea myös Fifi-verkkolehdestä.

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 38/2009

2009-09-22T15:39:00.004+01:00

Analyysiä viime viikon (14.9.-20.9.) uutisista:

Maailman valtamerten pinnan elokuun keskilämpötila oli tänä vuonna korkeampi kuin koskaan aikaisemmin vuoden 1880 jälkeen. Myös kesä-elokuun vastaava keskilämpötila oli ennätyksellisen korkea.

Valtamerten ja maa-alueiden yhdistetty elokuun keskilämpötila oli toiseksi korkein vuoden 1880 jälkeen. Kesä-elokuun keskilämpötila oli saman historian kolmanneksi korkein.

Kartta: Elokuun 2009 keskilämpötilan poikkeama pitkän aikavälin keskiarvosta. Siniset värisävyt (esimerkiksi osassa Pohjois-Amerikkaa ja pohjoista Atlanttia) ilmentävät keskimääräistä matalampia lämpötiloja. Punaiset värisävyt (kartalla vallitsevina, erityisen korostuneesti Australiassa) ilmentävät keskimääräistä korkeampia lämpötiloja. © NOAA. Australian elokuusta myös Tietoukan blogissa 1.9.2009.

Elokuun keskilämpötiloista raportoi Yhdysvaltain National Oceanic and Atmospheric Administration, ja aiheesta uutisoivat The Guardian, Dot Earth, Yale Environment 360, Knight Science Journalism Tracker ja Climate Progress.

Entä mitä tämä jälkeen? Maapallon ilmaston lämpeneminen jatkuu, ja 2010-2015 tullaan kokemaan ennätyksellisen lämpimiä vuosia, Ison-Britannian Met Office ennustaa.

Arktisen merijään tämänvuotinen minimi oli kolmanneksi pienin satelliiteilla koskaan (eli vuoden 1979 jälkeen) mitattu. Alustavien tietojen mukaan tämä minimi saavutettiin syyskuun 12:ntena päivänä, jolloin jään pinta-ala oli noin 5,1 miljoonaa neliökilometriä.

Uutta pienuusennätystä ei siis syntynyt, mutta tutkijat eivät pidä tätä merkkinä siitä, että arktinen merijää olisi alkanut toipua ja palautua entiseen laajuuteensa. Tämänvuotinen minimipinta-ala oli 20 prosenttia suppeampi kuin vuosien 1979-2008 keskimääräinen minimi. Lisäksi arktisilla merialueilla vallitsevana jäätyyppinä on edelleenkin nuori ja ohut jää, joka sulaa helposti. Merijään kutistumistrendin odotetaan jatkuvan tulevina vuosina.

Jäätilanteesta raportoi Yhdysvaltain National Snow and Ice Data Center, ja siitä kirjoittivat BBC News, Reuters, Dot Earth, NASA Earth Observatory, WWF ja Greenpeace.

Hyvien uutisten osasto lohduttaa meitä tiedolla siitä, että Yhdistyneiden kansakuntien Miljardin puun kampanja on saavuttanut korotetun tavoitteensa eli seitsemän miljardia istutettua puuta. Kampanja aloitettiin vuonna 2006, ja siihen on osallistuttu 167 maassa. Yksin Kiinassa tehdyt istutukset - 2,6 miljardia puuta - ylittävät kampanjan alkuperäisen tavoitteen nyt moninkertaisesti.

Maailman toistaiseksi suurin merellä sijaitseva tuulipuisto, Horns Rev 2, on vihitty käyttöön Tanskan Pohjanmerellä. Laskelmien mukaan sen 91 turbiinia tuottavat 2,2 prosenttia Tanskan sähköstä, mikä riittää siellä kahdensadan tuhannen kotitalouden tarpeisiin. Tuulipuiston käyttöönotosta uutisoivat ulkomailla The Guardian, Reuters, Green Inc. ja COP15:n uutiset. Suomessa siitä kirjoitti Helsingin Sanomat ("Tanska avaa maailman suurimman merelle rakennetun tuulipuiston").

* * *

Tämän kirjoituksen voi lukea myös Fifi-verkkolehdestä.

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 37/2009

2009-09-15T14:04:00.003+01:00

Analyysiä viime viikon (7.9.-13.9.) uutisista:

Rankkasateiden aiheuttamat tulvat ovat niitä sääilmiöitä, joita ilmastonmuutoksen ennustetaan pahentavan entisestään. Viime aikoina tästä ongelmasta on kärsitty erityisesti kahdella alueella itäisellä pallonpuoliskolla:

Kuusisataa tuhatta ihmistä on joutunut vaikeuksiin Länsi-Afrikassa tämänkesäisissä tulvissa. Kesäkuussa alkanut sadekausi äityi rankaksi, ja kuolonuhreja on kertynyt jo 159. Vesimassat ovat tuhonneet viljelyksiä, karjaa, koteja ja infrastruktuuria etenkin Sierra Leonessa, Senegalissa, Burkina Fasossa, Ghanassa ja Nigerissä. Sadat tuhannet ihmiset ovat joko saaneet tai saamassa hätäapua Yhdistyneiltä kansakunnilta. Länsi-Afrikan tulvakriisistä uutisoi Reuters.

Istanbulissa koettiin tämän kuun alkupuolella (7.9.-9.9.) pahimmat rankkasateet kahdeksaankymmeneen vuoteen. Viikon sademäärä ylsi paikoin jopa kahteensataan millimetriin, kun koko syyskuun keskimääräinen sademäärä on Istanbulissa vain hieman yli 25 millimetriä. Ainakin 32 ihmistä menehtyi sateiden aikaansaamissa äkillisissä tulvissa. Turkin sateista ja tulvista raportoivat BBC News, Reuters, New York Times, NASA Earth Observatory, NatGeo News Watch ja WWF, sekä Al Jazeera (allaoleva video). Suomessa aiheesta kirjoitti Helsingin Sanomat ("Turkin tulvauhrien määrä nousee").

Australialaisten hiilijalanjälki on nyt maailman suurin henkeä kohti laskettuna (20,58 tonnia hiilidioksidia vuodessa), raportoi riskinarviointiin erikoistunut yritys Maplecroft. Tämä kyseenalainen johtoasema oli aiemmin yhdysvaltalaisilla, jotka ovat nyt toisella sijalla (19,78 tonnia per henkilövuosi). Päästöluvut heijastelevat Australian runsasta hiilivoiman käyttöä ja liikenteen suurta energiankulutusta. Maplecroftin mukaan kärkiviisikossa ovat mukana myös Kanada, Alankomaat ja Saudi-Arabia. Päästöluvuista kertoivat COP15 ja ABC.

Pahaksi hiilipäästelijäksi yllä luokiteltu Kanada osaa toisaalta myös näyttää esimerkkiä muille. Ontarion provinssissa toimiva, valtion omistava voimayhtiö Ontario Power Generation (OPG) aikoo luopua kokonaan hiilivoimasta vuoteen 2014 mennessä. OPG:n suunnitelmien kaivatusta etenemisestä kirjoitti Edie.net.

Maplecroftin mukaan kiinalaisten hiilidioksidipäästöt ovat vain 4,5 tonnia henkeä kohti vuodessa. Valitettavasti Kiina on samaan aikaan maakohtaisesti laskettuna suurin päästöjen tuottaja. Harvard Universityn uutisia lukiessa tilanne ei kuitenkaan vaikuta toivottomalta. Harvardilaisten tutkijoiden mukaan Kiina voisi tuottaa tuulivoimalla puolet siitä sähköstä mitä se tarvinnee vuonna 2030. Tutkimus julkaistiin Science-lehdessä, ja siihen kiinnittivät huomiota COP15, The Guardian ja SciDev.net.

Vihertävä valonpilkahdus nähtiin myös Pohjois-Euroopassa, kun Ruotsi ja Norja allekirjoittivat sopimuksen yhteisestä ekosähkösertifikaatista. Tämä uusiutuvan energian käyttöä edistävä järjestely aiotaan ottaa käyttöön vuonna 2012. Aiheesta uutisoi EurActiv.com.

* * *

Tämän kirjoituksen voi lukea myös Fifi-verkkolehdestä.

Aikaa ajatuksille

2009-09-09T23:35:00.005+01:00

David M. Levy erittelee tässä viimevuotisessa puheenvuorossaan ajattelemisen eri muotoja sekä niiden edellytyksiä ja seurauksia.

Levyn mainitsemia ajattelijoita, tekstejä ja käsitteitä:

Barbara McClintock (Evelyn Fox Keller: "A Feeling for the Organism")
Vannevar Bush ("As We May Think")
Josef Pieper ("Leisure: The Basis of Culture")
Hartmut Rosa ("Social Acceleration")
Thomas Hylland Eriksen ("The Tyranny of the Moment", kirja jonka suomentamiseen jollakulla on onneksi ollut aikaa...)
David Levy itse: "Information and Contemplation" (kurssin kuvaus, PDF)
Douglas Engelbart
Herbert George Wells ("World Brain")
Gross National Happiness
Creativity

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 36/2009

2009-09-09T02:19:00.004+01:00

Analyysiä viime viikon (31.8.-6.9.) uutisista:

"Arktiksen ilmasto on nyt lämpimämpi kuin ainakaan kahteentuhanteen vuoteen" oli viime viikon puhutuimpia ilmastontutkimustuloksia. Uusi kansainvälinen tutkimus rekonstruoi arktisen vyöhykkeen kesälämpötiloja vuosikymmenten tarkkuudella ja päätyi vahvistamaan aiemman käsityksen, että alueella vallitsi hidas viilenemistrendi (keskimäärin 0,2 celsiusastetta tuhannessa vuodessa) ennen 1900-luvun myötä alkanutta nopeaa lämpenemistä, joka kiihtyi edelleen 1900-luvun puolivälissä. Koko kaksituhatvuotisen jakson viisi lämpimintä vuosikymmentä koettiin yhtä lukuunottamatta välillä 1950-2000.

Kaavio: Vaaka-akseli = vuosia ajanlaskumme alusta. Pystyakseli = lämpötilan poikkeama odotusarvosta. Sininen käyrä = järvisedimentteihin, vuosirenkaisiin ja jäätikköjäähän perustuva arvio kesän keskilämpötilasta arktisella vyöhykkeellä. Vihreä viiva = pitkän aikavälin viilenemistrendi. Punainen käyrä (oikealla) = suorat mittaushavainnot arktisten kesien keskilämpötiloista. © Science/UCAR.

Tutkimuksen tärkeimpänä aineistona olivat järvien pohjasedimentit. Niistä saatuun tietoon yhdistettiin aikaisempi data, joka oli peräisin puiden vuosirenkaista ja jäätiköiden jäästä. Kenttäaineisto oli peräisin kahdestakymmenestäkolmesta paikasta Grönlannissa, Kanadassa, Alaskassa, Siperiassa ja Fennoskandiassa. Myös tietokonesimulaatioita käytettiin apuna.

Arktisen alueen viilentymisen katsotaan johtuneen niistä syklisistä muutoksista, jotka kuuluvat maapallon kiertoliikkeeseen auringon ympäri, ja jotka aiheuttavat säännöllistä vaihtelua maapalloon osuvan auringonsäteilyn voimakkuudessa eri alueilla eri vuodenaikoina. Sellaisenaan nuo muutokset olisivat pitäneet Arktiksen viilenemistä käynnissä koko 1900-luvun ajan ja vielä seuraavat neljä tuhatta vuotta.

Arktiseen vyöhykkeeseen osuva auringonsäteily on heikentynyt jo kahdeksan tuhannen vuoden ajan, mikä kuuluu osana yli kahdenkymmenen tuhannen vuoden mittaiseen sykliin. Vuoteen 2000 mennessä kesälämpötilat olivat kuitenkin nousseet noin 1,4 celsiusastetta odotettua korkeammiksi. Arktiksen kesäilmasto on nyt 1,2 celsiusastetta lämpimämpi kuin vuonna 1900. Ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuksien nousua pidetään syynä tähän viime vuosisadalla alkaneeseen lämpenemiseen.

Kaavio: Maapallon etäisyys auringosta kesäpäivänseisauksen aikaan. © U.S. National Science Foundation.

Tutkimukseen osallistuivat muun muassa Northern Arizona University, Yhdysvaltain National Center for Atmospheric Research, University of Arizona, University of Colorado, Københavns Universitet ja päärahoittajana Yhdysvaltain National Science Foundation (jonka sivulla on tätä ilmastotutkimusta johtaneen Darrell Kaufmanin haastatteluvideoita). Varsinainen tutkimus julkaistiin Science-lehdessä.

Maailmalla aiheesta uutisoivat BBC News, The Guardian, Reuters, New York Times (painottaen sitä että nyt käynnissä oleva ilmastonmuutos voi estää seuraavan jääkauden), Dot Earth, Anchorage Daily News, Los Angeles Times, The Great Beyond, Yale Environment 360, COP15, Knight Science Journalism Tracker (kommentoiden jääkausikeskustelua hieman laajemminkin) ja Climate Progress.

Suomessa tästä ilmastotutkimuksesta kirjoittivat lukuisilla epätarkkuuksilla ja asiavirheillä höystäen Yle Radio 1:n Tiedeuutiset ("Pohjoiset alueet lämpimämpiä kuin 2000 vuoteen") ja Yle Uutiset ("Pohjoisnavan lämpötila pomppaa ylöspäin"). Suosittelen perehtymään aiheeseen lukemalla tekstejä mahdollisimman läheltä alkuperäistä lähdettä, jos englannin kielen taito vain suinkin riittää siihen.

Yllämainitun tutkimuksen mediavarjoon jäivät muun muassa:

WWF:n raportti, joka myös käsittelee arktisen vyöhykkeen lämpenemistä ja sen maailmanlaajuisia haittavaikutuksia (Reuters, Toronto Star).

Australialaisten katsaus Ison valliriutan tilaan, joka on hälyttävän huono (Reuters, The Guardian, Helsingin Sanomat).

Hyvät uutiset Brasiliasta, missä Amazonin sademetsän tuhoaminen on nyt ehkä hitaimmillaan pariinkymmeneen vuoteen ja missä ainakin viidesosalla aiemmista metsätuhoalueista kasvaa nyt uutta metsää.

* * *

Tämän kirjoituksen voi lukea myös Fifi-verkkolehdestä.

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 35/2009

2009-09-01T15:24:00.004+01:00

Analyysiä viime viikon (24.8.-30.8.) uutisista:

Tämän vuoden elokuu oli monin paikoin Australian mittaushistorian lämpimin elokuu ja käytännöllisesti katsoen koko mantereella keskimääräistä lämpimämpi. "Australian talvesta tuli kesä", COP15:n uutisten Rie Jerichow otsikoi dramaattisesti, minkä kyllä ymmärtää, kun lukee Australian ilmatieteen laitoksen (Bureau of Meteorology) julkistamaa yksityiskohtaista erityistiedotetta (pdf): Sen mukaan elokuun lämpöennätyksiä rikottiin paikoin jopa viidellä celsiusasteella. Lisäksi vuoden tähän asti kuumin päivä sattui monin paikoin todellakin sikäläiseen talveen, elokuuhun.

Kartta: Jakson 1.-25.8.2009 korkeimman lämpötilan poikkeama vuosien 1971-2000 elokuun keskilämpötilasta Australiassa. Värisävyt keltaisesta punaisen kautta ruskeaan ilmentävät keskimääräistä korkeampia lämpötiloja. Värisävyt vaaleanvihreästä (joillakin suppeilla alueilla rannikolla) tummanvihreän kautta siniseen (ei esiintymiä tällä kartalla) ilmentävät keskimääräistä matalampia lämpötiloja. Kuva on lainattu yllämainitusta tiedotteesta (Figure 2.), © Commonwealth of Australia 2009, Australian Bureau of Meteorology.

Venetsiaan ennustetaan tulvatiheyttä, joka ylittää sietokyvyn rajat. Kaupunki sijaitsee nykyisin keskimäärin yhdeksänkymmenen senttimetrin korkeudella merenpinnasta. Uuden ennusteen mukaan merenpinta tulee nousemaan suhteessa kaupunkiin 17-53 senttimetriä vuoteen 2100 mennessä. Yli 110 senttimetrin korkuiset tulvavuokset yleistyvät sen myötä. Tällaisia nousuvesiä on Venetsiassa nykyin noin neljä kertaa vuodessa, mutta tulevaisuudessa 20, ehkä jopa 250 kertaa vuodessa. Tutkimuksesta uutisoivat COP15 ja New Scientist.

Ihmisen aiheuttamia typpioksiduulipäästöjä olisi syytä pienentää sekä otsonikerroksen varjelemiseksi että kasvihuoneilmiön lieventämiseksi, Yhdysvaltain NOAA:n tutkijat esittävät. Noin kolmasosa maapallon typpioksiduulipäästöistä syntyy ihmistoiminnan seurauksena, ja tämä yhdiste toimii ilmakehässä myös kasvihuonekaasuna.

Typpioksiduuli (N₂O) puuttuu Montrealin pöytäkirjasta, jossa on sovittu monien muiden otsonikerrosta ohentavien yhdisteiden vähentämisestä. Pöytäkirjan myötä on muun muassa CFC-yhdisteiden käyttöä saatu rajoitettua niin paljon, että typpioksiduuli on ottanut niiden aseman merkittävimpänä otsonikerrosta tuhoavana yhdisteenä.

NOAA:n typpioksiduulitutkimus julkaistiin Science-lehdessä. Siitä uutisoivat maailmalla Reuters , The New York Times ja The Guardian, sekä Suomessa Yle Radio 1:n Tiedeuutiset ("Dityppioksidista on tullut yläilmakehän otsonin pahin tuholainen") ja Tiede-lehti ("Pahin otsonin tuholainen onkin ilokaasu").

Euroopan unionin kasvihuonekaasupäästöjen arvioidaan vähentyneen entisestään viime vuonna, Euroopan ympäristökeskus tiedottaa. Vuosi 2008 olisi näin jo neljäs peräkkäinen vuosi, jona päästömme ovat pienentyneet. Kyseessä on tosin vasta alustava arvio, eivätkä esimerkiksi maankäytön päästövaikutukset ole lainkaan mukana siinä. Viralliset tilastot valmistuvat vasta kesäkuussa 2010.

Euroopan ympäristökeskuksen alustavaa arviota juhlivat Suomessa Helsingin Sanomat ("Taantuma vähensi EU-maiden kasvihuonekaasuja") ja CO₂-raportti (kappas vaan, "Taantuma vähensi EU-maiden kasvihuonekaasuja").

* * *

Tämän kirjoituksen voi lukea myös Fifi-verkkolehdestä.

Jättietana (Limax maximus) Hietaniemen hautausmaalla

2009-08-29T00:05:00.005+01:00

Elokuun puolivälissä eli pari viikkoa sitten allekirjoittanut sai mukavan eliksen ollessaan adjutanttinsa kanssa iltakävelyllä Hietaniemen hautausmaalla Helsingissä. Taiteilijanmäen länsirinteessä, siis jokseenkin Z. Topeliuksen haudasta hieman alamäkeen, sattui silmään kaksi hautojen reunakivillä kuljeksivaa isokokoista etanaa.

Lähes välittömästi syntyi oivallus, että nämä nilviäiset ovat jotakin muuta lajia kuin ukkoetanoita (Limax cinereoniger). Siinä missä ukkoetana on tyypillisesti hillityn pitkittäisjuovainen, nämä nyt kohtaamamme jötkäleet olivat raisun täplikkäitä. Mukanamme ei valitettavasti ollut valokuvausvälineitä, mutta jo kohta samana iltana vertailimme muistikuviamme Webistä löytyvään kuva-aineistoon. Vaikutti ilmeiseltä, että havaitsemamme eliöt olivat jättietanoita (Limax maximus, ruots. pantersnigel).

Jättietanaa ei löytynyt Suomen alueelle merkittynä Helsingin yliopiston luonnontieteellisen keskusmuseon ylläpitämästä levinneisyyskarttahausta, mikä herätti meissä kysymyksiä kuten "onko kartta epäluotettava", "onko vain luonnonvaraiset lajit merkitty karttaan" ja "olemmeko tehneet merkittävän havainnon".

Vuonna 1987 julkaistussa kirjassa Suomen eläimet, osa 5 jättietana mainitaan kohdassa "Kasvihuoneiden kotilolajit" (s. 150):

"Viidentoista senttimetrin pituiseksi kasvava jättietana (Limax maximus) on katsottava meillä vanhaksi kulttuurisidonnaiseksi kasvihuonelajiksi, vaikka se jo Etelä-Ruotsissa elää yleisesti puutarhoissa. Lajista on maassamme tietoja jo 1880-luvulta. Sen sijaan 1950-luvun jälkeen se on tavattu perin harvoin. Harvinaistumiseen on ollut syynä paitsi lajin suuri koko, kasvihuoneiden muuttuminen steriileiksi kotiloille, jotka eivät pysty kaivautumaan multaan."

Kirja ei kerro millä mekanismilla isokokoisuus olisi aiheuttanut lajin harvinaistumisen Suomessa. Ovatko olosuhteet muuttuneet kirjan kirjoittamisen jälkeen? Entä 2000-luvun kasvihuoneet - voisivatko hautausmaan jättietanat olla tulleet tähän paikkaan eksoottisten koristekasvien mukana? Pystyvätkö nämä etanat Hietaniemen puistoluontoon päästyään talvehtimaan Helsingin nykyisessä ilmastossa?

Jättietana on esitelty lyhyesti Ruotsin Naturhistoriska riksmuseetin ja Göteborgs Naturhistoriska Museumin nettisivuilla. Lajin ekologiasta nämä sivut eivät valitettavasti kerro paljonkaan. Suomalaista tietoa on tarjolla vielä vähemmän. En löytänyt jättietanasta mainintaa Hatikka-havaintotietokannasta, mutta on vaikea arvioida tämän merkitystä, koska en pystynyt tallentamaan omaakaan havaintoani sinne, vaikka yritin. Googlen hakukoneella voi löytää monenlaista aineistoa "jättietanoista", mutta lyhyen silmäilyn perusteella ihmiset käyttävät tuota nimitystä mistä tahansa isokokoisista etanoista, esimerkiksi ukkoetanoista.

Olen käynyt hautausmaalla uudestaan kameran kanssa jättietanoita etsimässä, ja eilen 28.8.2009 onnisti:

Lopuksi vielä vertailukohteeksi valokuva ukkoetanasta:

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 34/2009

2009-08-25T22:22:00.006+01:00

Analyysiä viime viikon (17.8.-23.8.) uutisista:

Arktisen merijään hupeneminen mahdollistaa sellaisten luonnonvarojen hyödyntämisen, jotka ovat aiemmin olleet saavuttamattomissa. Arktisten merialueiden kalakannat kuuluvat näihin luonnonvarohin. Yhdysvallat on nyt päättänyt kieltää kaupallisen kalastuksen niillä liittovaltion arktisilla merialueilla, jotka ovat sulaneet potentiaalisesti hyödynnettäviksi. Liittovaltion hoitosuunnitelma ei koske aivan kaikkia kalastettavia eläinlajeja, mutta moratorio jatkuu kunnes arktisesta meriympäristöstä saadaan riittävästi tutkimustietoa kestävän kalatalouden tarpeisiin. Aiheesta uutisoivat Greenspace ja Yale Environment 360.

Lontoossa on päätetty asentaa energiaa säästävät LED-liikennevalot kolmeensataan risteykseen. Lampputyypin vaihtaminen vähentää vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä kuusisataa tonnia, ja vähentynyt energiankulutus tuo kaupungille noin kahdensadan tuhannen punnan säästöt. Vaihto-operaatio on osa pääkaupungin pyrkimystä vähentää hiilidioksidipäästöjään kuusikymmentä prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Lontoon edesottamuksista kertoi Edie.net.

Australian parlamentti on hyväksynyt lain, jonka mukaan uusiutuvan energian osuus maan energiantuotannosta nostetaan kahteenkymmeneen prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tällä hetkellä uusiutuvan energian osuus sikäläisestä sähköntuotannosta on alle puolet tuosta tavoitteesta. Parlamentin päätöksestä uutisoivat The Guardian, Reuters ja Yale Environment 360 sekä Suomessa Yle Uutiset ("Australia nelinkertaistaa uudistuvan energiansa määrän").

Kuluva vuosi on ollut Meksikossa kuivin lähes seitsemäänkymmeneen vuoteen. Yli tuhat nautaa on kuollut janoon ja yli kolme miljoonaa pienviljelijää on vaarassa menettää satonsa. Myös etelänpuoleisessa naapurivaltiossa Guatemalassa kärsitään tavallista vakavammasta kuivuudesta. Kummassakin maassa viranomaiset ovat joutuneet jakamaan hätäapua pahiten kärsineiden alueiden asukkaille. Kuivuus voi johtua sekä ilmastonmuutoksesta että sääilmiö El Niñosta, jonka voimistuminen on hidastunut, mutta jonka ennustetaan jatkuvan ensi vuoden alkupuolelle asti. Meksikon hädästä kertoivat Planet Ark ja Society of Environmental Journalists sekä Suomessa Helsingin Sanomat ("Meksikossa kuivinta liki 70 vuoteen").

Poikkeuksellinen kuivuus rasittaa maataloutta myös Teksasissa Yhdysvalloissa, missä tämänhetkinen kuivuus on yhdeksässä piirikunnassa niiden historian ankarin. Teksasissa karja ei kuole janoon kuten Meksikossa, mutta sitä on teurastettu, koska kuivuus on nostanut karjan ylläpitokustannuksia liikaa. Myös hyötykasvien satoja on menetetty. Viime vuoden marraskuusta alkaen tämä kuivuus on aiheuttanut osavaltiossa yhteensä jo 3,6 miljardin dollarin menetykset. Teksasin tilanteesta kirjoittivat Reuters ja U.S. Drought Monitor.

Loppukevennykseksi sopinee valtamerten lämpenemisen vaikutus maapallon asentoon, koska se kuulostaa hätkähdyttävältä, mutta ei näin vähäisenä kuitenkaan aiheuttane järkyttäviä muutoksia Maan ilmastossa.

Maapallon pyörimisakselin suunta poikkeaa noin 23 astetta ratatason normaalista. Kallistuskulma ei ole vakio, vaan planeettamme massan epätasainen jakautuminen aiheuttaa siinä vaihtelua. Muun muassa jääkautisten mannerjäätiköiden sulaminen on vaikuttanut ja vaikuttaa edelleen massan jakaumaan ja akselikallistumaan. Tutkijat arvioivat, että myös Grönlannin nykyisen jääkilven sulaminen muuttaa akselin kulmaa jo 2,6 senttimetriä vuodessa.

Tutkijoiden uusien laskelmien mukaan myös valtamerten lämpeneminen voi kallistaa maapalloa, jos ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kaksinkertaistuu vuodesta 2000 vuoteen 2100 mennessä. Kun valtameret lämpenevät, niiden sisältämä vesimassa laajenee, ja enemmän vettä työntyy mannerjalustojen päällä oleville matalille merialueille. Seuraavan sadan vuoden aikana tämä muutos massan jakaumassa tulee siirtämään Maan akselin pohjoisnapaa noin 1,5 senttimetriä vuodessa Alaskan ja Havaijin suuntaan.

Tutkimus Maan akselikallistuman muutoksesta on hyväksytty julkaistavaksi Geophysical Research Letters -lehdessä (doi:10.1029/2009GL039692), ja siitä uutisoi New Scientist.

* * *

Tämän kirjoituksen voi lukea myös Fifi-verkkolehdestä.

Julkaisuaikataulun muutos

2009-08-24T19:33:00.001+01:00

Tietoukan blogin viikottaisen uutiskatsauksen julkaisuajankohta siirtyy toistaiseksi maanantai-illasta tiistai-iltaan.

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 33/2009

2009-08-17T21:29:00.003+01:00

Analyysiä viime viikon (10.8.-16.8.) uutisista:

Läntisellä Etelämantereella sijaitseva Pine Islandin jäätikkö sulaa kiihtyvällä vauhdilla. Viisitoista vuotta sitten havaitun sulamisvauhdin perusteella jäätikön sulaminen kestäisi kuusisataa vuotta. Uudet havainnot viittaavat kuitenkin siihen, että Pine Islandin jäätikkö saattaa olla pääosiltaan mennyttä jo vain sadassa vuodessa.

Tämän jäätikön sulamista ja hajoamista pelätään muun muassa siksi, että ei tiedetä miten se vaikuttaisi naapurijäätiköiden dynamiikkaan - alkaisivatko nekin sulaa ennustettua nopeammin? Pelkästään Pine Islandin jäätikön sulaminen nostaisi merenpintaa kolmisen senttimetriä.

Pine Islandin jäätikköä koskevaan tutkimukseen osallistuivat University College London ja University of Leeds, ja se on hyväksytty julkaistavaksi Geophysical Research Letters -lehdessä (doi:10.1029/2009GL039126). Tutkimuksesta uutisoivat BBC ja Climate Progress ja jopa suomalainen Helsingin Sanomat.

Tämän vuoden heinäkuu oli maailmanlaajuisesti viidenneksi lämpimin heinäkuu vuoden 1880 jälkeen. Valtamerten pintalämpötilan osalta tämä oli peräti kaikkein lämpimin heinäkuu. Nämä tiedot ilmoitti Yhdysvaltain National Oceanic and Atmospheric Administration (NOAA).

Huippuvuorten tuntumassa Pohjoisella jäämerellä metaanikaasua vapautuu merenpohjan metaanihydraateista entistä syvemmältä. Kolmekymmentä vuotta sitten metaanihydraatit olivat vielä vakaita 360 metrin syvyydestä alaspäin, mutta nykyään, sikäläisen merivirran lämmettyä yhden asteen verran, hydraatit ovat vakaita enää vain yli neljänsadan metrin syvyydessä. University of Southamptonin tutkimus julkaistiin Geophysical Research Letters -lehdessä.

Tieto ilmaston lämpenemisen vaikutuksesta puurajan korkeuteen on tarkentunut. Kesän lämpötilat eivät olekaan keskeinen puurajaan vaikuttava osatekijä, vaan ratkaiseva merkitys onkin talven lämpötiloilla. Eri puolilta maailmaa tarkastelluissa kohteissa puuraja nousi yleisimmin siellä, missä talvet olivat lämmenneet. Tutkimus julkaistiin Ecology Letters -lehdessä, ja siitä kertoi Journal Watch Online.

Maailman hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2008 melkein kaksi prosenttia suuremmat kuin vuonna 2007. Vuosittaiset päästöt kasvoivat 30,9 miljardista tonnista 31,5 miljardiin tonniin. Saksalaisen IWR:n (Internationales Wirtschaftsforum Regenerative Energien) raportoimasta ennätyslukemasta uutisoivat Reuters ja Yale Environment 360.

* * *

Tämän kirjoituksen voi lukea myös Fifi-verkkolehdestä.

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 32/2009

2009-08-10T22:40:00.007+01:00

Analyysiä viime viikon (3.8.-9.8.) uutisista:

Hypothenemus hampei on maailmanlaajuisesti merkittävin kahvintuholainen. Tämä kovakuoriainen pilaa kahvisadon munimalla kahvipensaiden marjoihin, missä uusi tuholaissukupolvi sitten kehittyy. ICIPE:n (International Center of Insect Physiology and Ecology) ja kumppaneiden tutkimuksessa havaittiin lämpötilan nousun suosivan hampeita. Esimerkiksi Jimman seudulla Etiopiassa on käynyt niin, että 1980-luvun puolivälin jälkeen tämä kovakuoriainen on pystynyt tuottamaan yhdestä kahteen sukupolvea vuodessa. Aiemmin siellä oli sen verran viileämpää, että yksi vuosi ei riittänyt edes yhden tuholaissukupolven täyteen kehittymiseen.

Tutkijat ennustavat, että hampei tulee runsastumaan kahviviljelmillä siellä, missä päivän keskilämpötila ei vielä toistaiseksi yllä 26,7 celsiusasteeseen. He varoittavat myös, että tämä kahvintuholainen voi laajentaa levinneisyyttään etenkin siellä missä kahvipensaat tuottavat satoa ympäri vuoden, kuten esimerkiksi Kolumbiassa.

Tästä ei kuitenkaan seuraa suoraan, että "ilmastonmuutos vie aamukahvin kädestäsi", vaikka Vihreä Lanka näin sensaatiohakuisesti otsikoikin. Heidän tiedonlähteensä Reuters sentään rohkeni uutisoida aiheesta asiallisemmin.

Lämpötila ja sen vaihtelu vaikuttaa myös esimerkiksi malarialoision elinkiertoon. Sitä on tutkittu nyt Pennsylvania State Universityssä, ja tulosten mukaan pelkkä kuukausikeskilämpötila ei riitä malariaennusteiden perustaksi. Lämpötilan yleisestä tasosta riippuen päivittäiset lämpötilavaihtelut voivat joko edistää tai haitata malarialoisioiden kehittymistä isäntähyönteisissä.

Sitten taas rypäs uutisia kohonneiden lämpötilojen sulattavasta vaikutuksesta:

Arktinen merijää on sulanut tämän vuoden heinäkuussa kolmanneksi pienimpään heinäkuiseen satelliiteilla mitattuun pinta-alaansa. Jäätä oli erityisen niukasti Baffininlahdella, Karanmerellä ja Venäjän rannikolla.

Boliviassa sijaitseva (tai kohta sijainnut) Chacaltayan jäätikkö on sulanut käytännössä olemattomiin, vain "tenniskentän kokoiseksi". Sulaminen tapahtui kuusi vuotta nopeammin kuin ennustettiin. Siinä meni maan pääkaupungilta La Pazilta paitsi talviurheilukohde myös tärkeä juomaveden ja vesivoiman lähde.

Pohjois-Amerikan tuhansista jäätiköistä yli 99 prosenttia menettää massaansa. Viime viikon uutisissa nousivat esiin kolme muutosindikaattorina pidettyä, viisikymmenvuotisen seurannan kohteena ollutta jäätikköä, joita ilmastonmuutos on kutistanut "dramaattisesti": Washingtonin osavaltiossa sijaitseva South Cascade Glacier sekä Alaskan Wolverine ja Gulkana -jäätiköt. U.S. Geological Surveyn julkistama yhteenveto kertoo jäätiköiden massan hupenemisen kiihtyneen viidentoista viime vuoden aikana. Seurannan tuloksista kirjoittivat Anchorage Daily News, The Oregonian, Los Angeles Times, Climate Progress, Reuters, The Great Beyond ja The Guardian.

Samankaltainen jäätase on havaittu myös "Ranskan suurimmalla jäätiköllä", joka sijaitsee Kerguelensaarilla eteläisellä Intian valtamerellä. Pääsaarta peittävä Cookin jäätikkö sulaa, ja se sulaa kiihtyvällä vauhdilla. Tutkijoilla ei ole epäilystäkään, etteikö tällä sulamisen kiihtymisellä olisi yhteys niihin kohonneisiin lämpötiloihin ja matalaan sademäärään, jotka ovat vallinneet kyseisillä saarilla 1980-luvun alusta lähtien. Tutkimus julkaistiin Journal of Geophysical Research - Earth Surface -lehdessä.

Lopuksi potentiaalisesti hyvä uutinen. Eräs kiinalainen yritys on käynyt vapaaehtoista päästökauppaa ja on nyt sen ansiosta kaikkien aikojen ensimmäinen hiilineutraali kiinalaisfirma. Lämpimät terveiset Tianping Autolle Shanghaihin!

* * *

Tämän kirjoituksen voi lukea myös Fifi-verkkolehdestä.

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 31/2009

2009-08-03T23:39:00.007+01:00

Analyysiä viime viikon (27.7.-2.8.) uutisista:

Arktisen merialueen sulamisessa on tultu siihen pisteeseen, että tänä kesänä aiotaan toteuttaa ensimmäinen kaupallinen laivakuljetus Aasiasta Eurooppaan Koillisväylän kautta. Saksalaisen Beluga Groupin alus Beluga Fraternity saapui Vladivostokiin heinäkuun 25:ntenä päivänä, mistä sen on tarkoitus kulkea aina Antwerpeniin tai Rotterdamiin saakka. Kaksi muutakin saman yhtiön alusta on saamassa vastaavan tehtävän, Dot Earth -blogin Andrew Revkin kirjoittaa.

Pohjoisten alueiden lämpenemiseen liittyy myös huolestuttavia tuloksia Ruotsissa tehdystä turvetutkimuksesta. Kahdeksan vuotta jatkuneiden, maastossa tehtyjen mittausten mukaan ilmaston lämpeneminen lisää turvemaiden hiilipäästöjä paljon enemmän kuin aiemmin on arvioitu. Tutkijat ovat laskeneet nyt, että ilmaston lämpeneminen yhdellä asteella seuraavan kymmenen vuoden aikana voi irrottaa pohjoisista turvemaista yhtä suuret hiilipäästöt kuin ne päästövähennykset, joihin Euroopan unioni on sitoutunut Kioton sopimuksessa.

Turvetutkimus julkaistiin Nature-lehdessä. Suomessa siitä kirjoittivat Yle Uutiset ("Lämpenevät suot ovat ilmastopommi") ja Yle Radio 1:n Tiedeuutiset ("Pohjoisten turvealueiden hiilidioksidipäästöt tulevat nousemaan ilmaston lämmetessä"). Maailmalla aiheesta uutisoivat Climate Feedback ja Yale Environment 360.

Lisää rinnastuksia: Greenpeacen tuoreen raportin mukaan Kiinan kolme suurinta voimayhtiötä - Huaneng, Datang ja Guodian - tuottivat viime vuonna yhdessä enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin koko Iso-Britannian valtio. Päästöt olivat seurausta hiilivoiman laaja-alaisesta ja usein heikkotehoisesta hyödyntämisestä.

Kiinan hiiliongelmasta kirjoittivat tällä kertaa Yle Uutiset ("Kiinan hiilivoimaloilla hirmuiset päästöt") sekä The Guardian, Reuters ja COP 15:n uutiset.

Kuva metsäpalosta Kaliforniassa:

http://www.flickr.com/photos/jcookfisher/ / CC BY 2.0

Metsäpalojen pinta-alan arvioidaan kasvavan Yhdysvalloissa yli puolella vuoteen 2050 mennessä. Ennuste perustuu konservatiiviseen oletukseen, että ilmasto lämpenee seuraavan neljänkymmenen vuoden aikana 1,6 celsiusasteen verran. Suurimpia palovahinkoja tullevat kärsimään Yhdysvaltain luoteisosat ja Kalliovuorten seutu, minne ennustetaan 78 ja 175 prosentin lisäystä paloalaan. Välittömien palovahinkojen lisäksi on tiedossa ilmanlaadun heikentymistä ja sen aiheuttamia haittoja ihmisten terveydelle.

Tutkimusta johti Harvard University (ks. myös American Geophysical Union, University of Leeds ja L. J. Mickleyn teemasivu). Siitä kertoivat Mongabay.com, The Oregonian ja Climate Progress.

Suomi on suhteellisen viileänkostea kolkka, eikä täällä pääse helposti keräämään omakohtaista kokemusta maasto- tai metsäpaloista. Etelärannikon asukkaat voivat muistaa vielä, millaista oli hengittää Venäjän metsäpaloista tänne virrannutta tukahduttavaa savua päivästä toiseen kesällä 2006. Suomen oloja ankarampaan tulihelvettiin kannattaa tutustua turvallisemmin The Big Picture -valokuvablogin välityksellä. Siellä on nähtävissä kuvamateriaalia niin Kalifornian, Australian kuin Välimerenkin seudun maasto- ja metsäpaloista.

* * *

Tämän kirjoituksen voi lukea myös Fifi-verkkolehdestä.

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 30/2009

2009-07-27T23:22:00.004+01:00

Analyysiä viime viikon (20.7.-26.7.) uutisista:

Ilmatieteellinen yhdistys American Meteorological Society otti kantaa ilmaston keinotekoiseen säätelyyn (engl. geoengineering) viime viikon maanantaina. Yhdistys suosittaa, että ilmastonmanipulointikeinoja ja niiden ympäristö- ja yhteiskunnallisia vaikutuksia tutkittaisiin lisää.

Kannanotossa korostetaan, että ilmaston tahallinen manipulointi ei riitä korvaamaan ponnisteluja ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi eikä siihen sopeutumiseksi. Ilmaston tarkoituksellista säätelyä voidaan kuitenkin tarvita vielä jossain vaiheessa, kenties kipeästikin. Tällaisen tarpeen varalle olisi syytä selvittää, minkälaisia hyödyllisiä ja haitallisia vaikutuksia erilaisilla manipulointimenetelmillä voi olla, jos niitä sovelletaan suuressa mittakaavassa.

Mahdollisia ilmastonmanipulointikeinoja ovat muun muassa valtamerten lannoittaminen ja maa-alueiden metsittäminen vieraslajeilla. Näin voidaan yrittää sitoa hiilidioksidia pois ilmakehästä. Toinen keskeinen menetelmätyyppi on auringonvalon heijastaminen takaisin avaruuteen. Sitä voidaan yrittää esimerkiksi avaruuteen sijoitettavien peilien tai ilmakehään lisättävien hiukkasten avulla taikka muuttamalla ilmakehän pilvisyyttä.

Manipulointimenetelmiä ei tunneta vielä hyvin, eikä niiden uskota olevan ongelmattomia. American Meteorological Society (AMS) perääkin myös kansainvälistä yhteistyötä ja kontrollia hätiköityjen, ennalta-arvaamattomia haittoja aiheuttavien toimenpiteiden estämiseksi.

AMS:n linjanvedosta uutisoivat geoengineering-myönteisin otsikoin Yale Environment 360, COP15:n uutiset ja Climate Progress sekä varovaisemmin sanamuodoin The Oregonian.

Tähän väliin terveisiä Suomen ympäristökeskukselle ja Ilmatieteen laitokselle: Termi geoengineering puuttuu laatimastanne ympäristö- ja ilmastoalan EnDic/MetDic-sanakirjasta. Toivottavasti ei enää pitkään!

Pilvipeitteen merkitys ilmastolle nousi esiin myös University of Miamin ja Scripps Institution of Oceanographyn yhteistutkimuksessa, jossa käytiin läpi muun muassa pilvihavaintoaineistoa Tyyneltä valtamereltä viimeisen viidenkymmenen vuoden ajalta. Tutkimuksen kohteena olivat alapilvet, joiden tiedetään heijastavan auringonvaloa ja siten viilentävän ilmastoa.

Tämän Science-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan koillisen Tyynenmeren lämpeneminen näyttää ohentavan pilvipeitettä, mikä puolestaan altistaa ilmaston lisälämpenemiselle, kun entistä suurempi osuus auringon säteilystä läpäisee ilmakehän heijastumatta pilvistä takaisin avaruuteen. Tämä voi johtaa noidankehään, jossa ilmaston lämpeneminen ohentaa pilvipeitettä yhä lisää.

Toisin kuin monissa ilmastomalleissa on oletettu, meren lämpeneminen ei näin lisäisikään alapilvien muodostumista vaan vähentäisi sitä. Pilvipeitteen paksuuteen vaikuttavat kuitenkin myös muut tekijät kuin vain meren lämpötila, ja tarvitaan vielä lisätutkimuksia, jotta pilvien ja ilmaston vuorovaikutus saadaan mallinnettua perusteellisemmin.

Pilvitutkimuksesta kirjoittivat BBC News, Yale Environment 360, COP15:n uutiset, Climate Feedback ja Climate Progress.

* * *

Tämän kirjoituksen voi lukea myös Fifi-verkkolehdestä.

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 29/2009

2009-07-21T01:32:00.004+01:00

Analyysiä viime viikon (13.7.-19.7.) uutisista:

Kesälomat tuntuvat haittaavan uutisten kulkua ulkomailta Suomeen. Paikataanpa hieman sitä aukkoa:

Tämän vuoden kesäkuu oli alustavien tietojen mukaan mittaushistorian toiseksi lämpimin kesäkuu globaalisti vertailtuna. Mittaustuloksesta raportoi Yhdysvaltojen National Climatic Data Center, ja siitä uutisoivat Climate Progress ja Dr. Jeff Masters' WunderBlog.

Tuulivoiman markkinat kasvoivat viime vuonna Yhdysvalloissa nopeammin kuin missään muualla maailmassa. Yhdysvallat oli tällä tavoin mitaten tuulivoiman kärkimaa jo neljäntenä vuonna peräkkäin. Melkein kaksi prosenttia maan sähköntuotannosta on nyt tuulivoiman varassa. Tuulivoimaraportin laati Lawrence Berkeley National Laboratory.

Biodieselin tuotannon kasvu on hidastunut Euroopan unionissa. Vuoden 2008 tuotanto oli 7,7 miljoonaa tonnia, mikä oli vain 36 prosenttia enemmän kuin vuonna 2007. Nämä tiedot ilmoitti European Biodiesel Board, jonka mielestä kansainvälisen kaupan epäreiluus jarruttaa eurooppalaista tuotantoa. Aiheesta uutisoivat Reuters ja COP15.

David Tilman ja kymmenen muuta tutkijaa ovat pohtineet biopolttoaineiden ekologista kestävyyttä ja päätyneet suosittelemaan raaka-aineeksi muun muassa sadonkorjuutähteitä, kestävästi hakattua puuta, hakkuutähteitä, yhdyskunta- ja teollisuusjätettä sekä monivuotisia kasveja, joita voidaan kasvattaa köyhtyneessä maaperässä. Mongabay.com uutisoi tästä University of Minnesotan ja neljän muun yliopiston yhteisjulkaisusta.

Uusi arvio metsien hiilensidontakyvystä esittää, että kostean temperaattisen vyöhykkeen metsät ovat pinta-alayksikköä kohti tehokkaampia hiilensitojia kuin trooppiset tai boreaaliset metsät. Temperaattiset metsät ovat näiden laskelmien mukaan parempia hiilinieluja kuin mitä hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) laskelmissa on oletettu. Tästäkin tutkimuksesta uutisoi Mongabay.com.

Tyynessä valtameressä sijaitseva pieni saarivaltio Tuvalu on ottanut tavoitteekseen siirtyä pelkän uusiutuvan energian käyttöön vuoteen 2020 mennessä, Reuters kertoo. Merenpinnan nousu aiheuttaa jo nyt ongelmia maanviljelylle Tuvalun atolleilla.

* * *

Tämän kirjoituksen voi lukea myös Fifi-verkkolehdestä.

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 28/2009

2009-07-14T00:31:00.004+01:00

Analyysiä viime viikon (6.7.-12.7.) uutisista:

Arktisen vyöhykkeen lämpeneminen ei hellitä. NASA:n ICESat-satelliitilla ("Ice, Cloud and land Elevation Satellite") tehtyjen tutkimusten mukaan arktinen merijää on ohentunut merkittävästi vuodesta 2004 alkaen.

ICESat on ilmastonmuutostiedon kannalta merkittävä satelliitti, joka kykenee mittaamaan jään paksuutta koko Pohjoisella jäämerellä. Tänä keväänä päättynyt, useita vuosia jatkunut tutkimusprojekti oli ensimmäinen laatuaan. Tutkimuksessa havaittiin, että vuonna 2003 suurin osa - 62 prosenttia - arktisen merijään tilavuudesta oli vielä monivuotista jäätä. Vuonna 2008 sitä oli enää 32 prosenttia. Monivuotisen, siis yhden tai useamman kesän yli säilyneen merijään pinta-ala oli supistunut 42 prosenttia ja sen paksuus oli ohentunut keskimäärin 0,6 metriä. Monivuotisen jään keskipaksuus on ollut 2,7 metrin luokkaa.

Arktisen merijään yleisluonne on näin muuttunut vastakkaiseksi kuin mitä se oli vielä vain viisi vuotta sitten. Nykytilanteessa Pohjoisella jäämerellä vallitsee yksivuotinen merijää, mikä altistaa napa-alueen jääpeitteen entistäkin dramaattisemmalle kesäaikaiselle sulamiselle. Monivuotinen jää ei ole uusiutunut juuri lainkaan kesien 2005 ja 2007 jälkeen.

Kuvat yllä ja alla: Arktisen merijään paksuus talvella 2003 ja talvella 2008 (klikkaamalla pääset näkemään samat kuvat suuremmassa koossa). Kaikkein ohuin, alle metrin paksuinen jää on merkitty tummimmalla sinisellä. Nämä NASA:n kuvat selityksineen ja enemmänkin samaan tutkimukseen liittyviä kuvia on nähtävissä NASA:n nettisivuilla.

ICESat-tutkimus julkaistiin Journal of Geophysical Research - Oceans -lehdessä, ja NASA kertoi siitä lehdistötiedotteessaan.

Tutkimustulos herätti ansaittua huomiota maailmalla. Siitä kirjoittivat The Guardian, Reuters, Mongabay.com, The Great Beyond, Yale Environment 360, Knight Science Journalism Tracker, Dot Earth, ja Dot Earth vielä lisää jutussa, jossa NASA:n tutkijat Ron Kwok ja Jay Zwally vastaavat Andrew Revkinin kysymyksiin.

Entä suomalainen uutisointi - oliko sitä vai onko sille käymässä samoin kuin arktiselle merijäälle? ICESat-tutkimuksesta kirjoittivat Suomessa Tähdet ja avaruus, ("Pohjoisnavan jääpeite on ohentunut dramaattisesti"), CO₂-rapotti ("Napajäätiköt nuorentuvat kohtalokkain seurauksin") ja Maaseudun Tulevaisuus ("Uusia havaintoja napajäätikön sulamisesta"). Asian tärkeyteen nähden sitä käsiteltiin täällä kovin suppeasti ja ohuesti.

Muita uutisia viime viikolta: Oxfam varoittaa raportissaan, että ilmastonmuutos uhkaa kumota viidenkymmenen vuoden työn taistelussa köyhyyden poistamiseksi. Yhdysvaltalainen Oregon State University on tutkinut sikäläisten metsien hiilitasetta ja tullut siihen tulokseen, että metsäpalojen tuhoisuutta estävät toimet myös vähentävät näiden metsien tehokkuutta hiilinieluina. Australialaisen James Cook Universityn katsauksessa todetaan, että trooppisen ilmastovyöhykkeen laajeneminen on alkanut ja saman suuntauksen myötä osa kosteista temperaattisista alueista on muuttumassa subtrooppisen kuiviksi. Ghanassa, maassa jonka trooppisista sademetsistä suurin osa on hakattu, on alkanut kunnianhimoinen jälleenmetsityshanke - ensimmäiset miljoona puuntaimea on istutettu tämän hiilinielun ennallistamiseksi.

* * *

Tämän kirjoituksen voi lukea myös Fifi-verkkolehdestä.

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 27/2009

2009-07-06T23:36:00.005+01:00

Analyysiä viime viikon (29.6.-5.7.) uutisista:

Arktisen merijään hupenemisesta on saatu taas uutta tietoa. Kööpenhaminan yliopisto rekonstruoi Grönlannin ja Huippuvuorten välisen merialueen jäähistorian 1200-luvulta alkaen yhdistämällä tietoja, jotka saatiin jääkairauksista, vuosirengasnäytteistä ja muun muassa satoja vuosia vanhoista lokikirjoista. Tutkimuksen mukaan merijäätä ei ole ollut näiden yli kahdeksansadan vuoden aikana koskaan niin vähän kuin nykyään.

Jäätutkimus julkaistiin Climate Dynamics -lehdessä. Suomessa siitä uutisoi Helsingin Sanomat ("Meren jääpeite pohjoisessa pienempi kuin koskaan 800 vuoteen"), ja maailmalla siihen kiinnitti huomiota CEJournal.

Arktisen vyöhykkeen lämpeneminen vapauttaa kasvihuonekaasuja - hiilidioksidia ja metaania - ikiroudasta ilmakehään. Arviot routaiseen maahan varastoituneiden hiiliyhdisteiden määrästä vaihtelevat, ja nyt julkaistu kansainvälinen tutkimus esittää niiden määräksi noin 1,5 triljoonaa tonnia hiiltä, mikä on yli kaksinkertainen verrattuna aikaisempiin arvioihin ja kaksinkertainen myös suhteessa siihen hiilimäärään, joka on ilmakehässä paraikaa.

Ikiroutaan varastoitunut hiili on ilmastonmuutoksen kannalta merkittävä uhkatekijä, joka tunnetaan vielä hieman puutteellisesti. Varmaa kuitenkin on, että sulaessaan ikirouta muuttuu helposti hiilenlähteeksi. Radiohiiliajoitusten perusteella tiedetään nimittäin, että suurin osa siitä hiilidioksidista, jota tänä päivänä vapautuu Alaskassa sulavasta maaperästä, on muodostunut jo tuhansia vuosia sitten.

Ikiroutatutkimus julkaistiin Global Biogeochemical Cycles -lehdessä. Suomalaisella mediarintamalla kunnostautui tällä kertaa CO₂-raportti; ulkomailla aiheesta uutisoivat Reuters ja ABC.

Eikä siinä vielä kaikki viime viikon huolestuttavat uutiset. Ilmastonmuutokseen liittyvät kuivuus ja ilman korkea hiilidioksidipitoisuus voivat yhdessä heikentää kasvien ravintoarvoa. Australialaisessa tutkimuksessa havaittiin, että ravintokasvien proteiinipitoisuus laski ja myrkyllisten syanogeenisten glykosidien pitoisuus nousi. Tulevaisuuden globaali ruokaturva edellyttää toisenlaisia kasvilajikkeita kuin joiden varassa olemme nyt. Aiheesta kirjoittivat maailmalla Reuters ja ABC.

Green Inc. -blogin James Kanter näkee merkkejä hiilimarkkinoiden tulevasta kasvusta. Niin kauan kuin hiilivoiman päästöongelmat ovat käytännössä ratkaisematta, yksittäisten suurkaupunkien energiavalinnat eivät pelasta tilannetta, mutta... lähetämme silti tämän viikon sympatiapisteet Kaliforniaan, missä Antonio Villaraigosa on luvannut johtamansa kaupungin Los Angelesin luopuvan hiilivoimalla tuotetusta sähköstä vuoteen 2020 mennessä.

* * *

Tämän kirjoituksen voi lukea myös Fifi-verkkolehdestä.

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 26/2009

2009-06-29T18:28:00.005+01:00

Analyysiä viime viikon (22.6.-28.6.) uutisista:

Elintarviketuotanto synnyttää neljäsosan Ruotsin kasvihuonekaasupäästöistä ja aiheuttaa muitakin ympäristöhaittoja. Maan viranomaiset ovat nyt laatineet ympäristöystävällisen ruoan suositusehdotuksen. Siinä kehotetaan muun muassa vähentämään naudan-, lampaan-, sian- ja kananlihan syömistä. Myös palmuöljyn käytön vähentämistä suositellaan. Ruotsalaisten uraauurtava ehdotus odottaa nyt kannanottoja muilta Euroopan unionin mailta. Siitä kertoi EurActiv.com.

Norwegian University of Science and Technology (NTNU) on perustanut nettisivuston Carbon Footprint of Nations, josta löytyy vertailevaa tietoa eri maiden hiilijalanjäljestä ja yleisempää taustatietoa samasta aiheesta. Suomi on maailman ranking-listalla jaetulla neljännellä sijalla. Me aiheutamme vuosittain kahdeksantoista CO₂-ekvivalenttitonnin verran kasvihuonekaasupäästöjä henkeä kohti, kun muissa vertailussa mukana olevissa maissa päästömäärä vaihtelee välillä 0,7-29 tonnia (luvut ovat vuodelta 2001). Ulkomaankauppaan liittyvät päästöt on laskettu osaksi tuojamaan päästöjä. Maakohtainen hiilitase havainnollistaa tarkemmin, miten kaukana kestävän kulutuksen tasosta Suomi on, ja panee miettimään miten vastuuta tulisi jakaa tilanteessa, jossa pitkälti yli kahdeksankymmentä prosenttia päästöistämme syntyy muulla tavoin kuin välittömästi kotitalouksissa.

Päästöistä puheen ollen Skotlannin parlamentti on hyväksynyt maailman tiukimman päästövähennyslain. Skotlanti aikoo vähentää kasvihuonekaasupäästöjään 42 % jo vuoteen 2020 mennessä ja 80 % vuoteen 2050 mennessä. Aiheesta uutisoivat Scottish National Party, BBC, The Guardian, Reuters, The Great Beyond, WWF International ja Friends of the Earth International.

Huomattavasti heikompi esitys on Venäjän aie "vähentää" kasvihuonekaasupäästöjään 10-15 % vuoteen 2020 mennessä - se kun merkitsee tosiasiallisesti päästöjen kasvua tämänhetkiseen verrattuna! Tämä laskennallinen silmänkääntötemppu on mahdollinen siksi, että päästövähennysten lähtötasovuonna 1990 Venäjän päästöt olivat huomattavasti suuremmat kuin nykyään. Kohua herättäneestä päästötavoitteesta kirjoittivat muun muassa Reuters, Mongabay.com ja WWF International. "Venäjä on ilmastoneuvottelujen heikoin lenkki", WWF:n Kim Carstensen täräyttää.

Kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamisessa on ilman Venäjääkin vielä paljon tekemistä. Sen sijaan että koko maailman vuosittaiset hiilidioksidipäästöt vähenisivät, toistaiseksi vain päästöjen kasvunopeus on laskenut. Vuoden 2008 päästöt olivat 1,7 % suuremmat kuin vuoden 2007 päästöt, ja yli puolet niistä syntyi kehitysmaissa. Tästä päästöuutisesta kirjoitti The Guardian.

* * *

Tämän kirjoituksen voi lukea myös Fifi-verkkolehdestä.

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 25/2009

2009-06-22T15:51:00.006+01:00

Analyysiä viime viikon (15.6.-21.6.) uutisista:

Viime viikolla julkistettiin kolme kuumaa dokumenttia ilmastonmuutokseen liittyen:

Kööpenhaminan yliopisto luovutti Tanskan pääministeri Lars Løkke Rasmussenille lopullisen yhteenvedon ilmastonmuutostutkijoiden kansainvälisestä tiedekokouksesta, joka pidettiin Kööpenhaminassa tämän vuoden maaliskuussa. Rasmussen tulee isännöimään Yhdistyneiden kansakuntien ilmastokokousta (COP15) joulukuussa - kokousta jonka lopputulokseen tällä asiakirjalla halutaan vaikuttaa.

Maaliskuussa tutkijat esittelivät uusinta tietoa, jota on kertynyt sen jälkeen kun hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkisti neljännen arviointiraporttinsa vuonna 2007. Kehityssuunta ei todellakaan näytä hyvältä, mikä kiteytettiin jo kokouksen lopputiedotteessa (ks. myös Fifin silloinen sähkeuutinen samasta aiheesta).

Uusi, yksityiskohtaisempi yhteenveto tekee parhaansa vääntääkseen päättäjille rautalangasta, että poliittista tahtoa on nyt kerta kaikkiaan löydyttävä riittävän jämerään kansainväliseen ilmastosopimukseen ja käytännön toimintaan. Ilmaston katastrofaalinen lämpeneminen voidaan vielä estää, kunhan maltetaan luopua tekosyiden pyörittelystä. Päästörajoitusten lisäksi samanlaista asennemuutosta tarvitaan yleisemminkin, esimerkiksi maankäyttötavoissa ja maataloustuotteiden maailmankaupassa. Jos "kakku" jaettaisiin toisin, sitä kyllä riittäisi kaikille, vaikka ihmisiä olisi viisi miljardia enemmän kuin tällä hetkellä.

Yhteenvedosta kirjoittivat muun muassa COP15:n uutiset ja Real Climate.

Ison-Britannian ilmaston muuttumisesta julkistettiin rypäs ennusteita vuosille 2020, 2050 ja 2080 (UK Climate Projections 2009). Ennusteet ovat suurimmaksi osaksi Met Officen tuottamaa tutkimustietoa.

Yleisesti ottaen maahan ennustetaan kuumempia ja kuivempia kesiä sekä lämpimämpiä ja sateisempia talvia. Ennusteiden maantieteellinen pikkutarkkuus ja sen luotettavuus sai osakseen paljon huomiota muutoinkin runsaassa kirjoittelussa: Climate Feedback, Nature News, BBC News (Richard Black), BBC News (Pallab Ghosh), BBC News (Richard Black), The Guardian (David Adam), The Guardian (David Adam toistamiseen), The Guardian (David Adam vielä kerran), The Guardian (David King), The Guardian (Helen Phillips), The Guardian (George Monbiot), The Guardian (Helen Phillips), The Observer, Edie.net, Reuters.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksista Yhdysvaltoihin julkistettiin myös perusteellinen, kolmentoista viraston ja tutkimuslaitoksen yhteistyönä tehty raportti Global Climate Change Impacts in the United States. Siinä eritellään miten ilmastonmuutos tuntuu jo nyt Yhdysvalloissa ja millaisia vaikutuksia siellä on odotettavissa eri maantieteellisillä alueilla ja yhteiskunnan perustoiminnoissa. Haittoja aiheutuu jo nyt muun muassa vesitaloudelle, maataloudelle ja ihmisten terveydelle.

Raportista uutisoivat ja keskustelivat ScienceInsider, Pew Center on Global Climate Change, UNEP, The Great Beyond, COP15:n uutiset, Reuters, Inter Press Service, Mongabay.com, Yale Environment 360, The New York Times, Green Inc., The Guardian, WWF, Climate Progress, Climate Progress vielä lisää, Knight Science Journalism Tracker ja Society of Environmental Journalists.

* * *

Tämän kirjoituksen voi lukea myös Fifi-verkkolehdestä.

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 24/2009

2009-06-15T23:25:00.007+01:00

Analyysiä viime viikon (8.6.-14.6.) uutisista:

Yhdistyneiden kansakuntien ilmastokokoukseen on enää vajaat kuusi kuukautta. Kokousta on valmisteltu monilla tahoilla jo pitkään, ja se nousi viime viikolla taas otsikoihin, kun kansalaisjärjestöjen kansainvälinen ryhmittymä julkaisi oman luonnoksensa tulevasta Kööpenhaminan ilmastosopimuksesta.

Luonnos on kunnianhimoinen - se sisältää vaatimuksen, että maapallon keskilämpötilan nousu on pidettävä alle kahdessa celsiusasteessa. Ne jotka muistavat vielä MIT:n toukokuisen lämpötila-analyysin lienevät samaa mieltä, että maailma todellakin tarvitsee tämän sopimuksen, vaikka aivan kahden asteen rajoissa ei onnistuttaisikaan pysymään.

Suomessa kansalaisjärjestöjen sopimusluonnoksesta kirjoittivat tarkemmin Vihreä Lanka ("Järjestöt rustasivat oman ilmastosopimuksen") sekä luonnoksen laatijoita edustavat WWF ja Greenpeace. Maailmalla siitä kirjoittivat WWF:n ja Greenpeacen itsensä lisäksi Kööpenhaminan-kokouksen uutiset, Reuters ja New York Timesin Green Inc.-blogi.

Koralliriutoista kuuluu taas huolestuttavia uutisia. University of East Anglian mukaan kolme neljäsosaa heidän Karibianmerellä tutkimistaan koralliriutoista on menettänyt suurimman osan rakenteellisesta monimuotoisuudestaan. Meren pintalämpötilan nousua pidetään tuhon yhtenä aiheuttajana. Tutkimus julkaistiin Proceedings of the Royal Society B -lehdessä. Suomessa siitä uutisoi Helsingin Sanomat ("Karibian korallit katoamassa kokonaan") ja maailmalla Reuters ja Knight Science Journalism Tracker.

Ulkomailta kantautui sentään hyviäkin uutisia. Viherkaulustyöpaikat ovat runsastuneet Yhdysvalloissa suhteellisen vauhdikkaasti (Los Angeles Times, The Guardian). Hiilidioksidipäästöjen toinen kärkimaa Kiina tähtää Euroopan haastajaksi uusiutuvan energian tuotannossa. Tämä onkin enemmän kuin toivottava suuntaus maalta, jossa valitettavasti myös hiilivoiman käyttö on yhä reippaassa kasvussa.

* * *

Tämän kirjoituksen voi lukea myös Fifi-verkkolehdestä.

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 23/2009

2009-06-08T20:53:00.004+01:00

Analyysiä viime viikon (1.6.-7.6.) uutisista:

Viikon näkyvimpiä uutisia oli Greenpeacen raportti Slaughtering the Amazon (USA:n Greenpeacen lehdistötiedote), joka käsittelee Brasilian karjatalouden suhdetta Amazonin metsien tuhoamiseen. Raportti paljastaa mitä tuotemerkkejä, yrityksiä ja muita tahoja on suoraan tai välillisesti osallisena tässä katastrofissa.

Suomessa raportista kirjoittivat Suomen Greenpeacen ja sen blogin lisäksi Yleisradio ja Vihreä lanka. Muualla keskusteluun osallistuivat The Guardian, Reuters, Mongabay.com ja Yale Environment 360.

Yhdysvalloissa sijaitseva National Snow and Ice Data Center seuraa ja analysoi muun muassa arktisessa merijäässä tapahtuvia muutoksia. NSIDC:n viimeisin analyysi näyttää innoittaneen Yleisradion toimitusta tähän ja tähän ponnistukseen. "Talvella jääpeitteen laajuus oli lähes normaali, mutta nyt se lähentelee taas uutta pienuusennätystä", Yle tarinoi mitä sylki suuhun tuo. Arktisen merijään viimetalvinen maksimilaajuus oli nimittäin viidenneksi pienin mitä satelliittien avulla on koskaan mitattu. NSIDC:n analyysissä ei myöskään puhuta mitään uudesta ennätyksellisestä minimistä, vaan ennustetaan että tämänvuotinen minimi tulee olemaan alle keskiarvon.

Yleisradio jatkaa samalla fiktiolinjalla uutisjutussaan joka on otsikoitu "Ilmastonmuutoksen avaintekijä: lehmien röyhtäykset". Onhan se hienoa, että toimittajat ovat vihdoinkin oppineet kummasta päästä nautaa metaani yleensä purkautuu, mutta karjan metaaniröyhtäysten aiheuttama säteilypakote (engl. radiative forcing; käsite suomeksi selitettynä) on silti huomattavasti vähäisempää kuin mitä ihmistoiminnan hiilidioksidipäästöistä aiheutuu (ks. IPCC ja NOAA).

Lisää paljastuksia! Satelliittien avulla on saatu tarkennusta keisaripingviinien (Aptenodytes forsteri) määrään. Satelliittikuvien perusteella näyttää siltä, että kuusi keisaripingviiniyhdyskuntaa on kadonnut. Ne sijaitsivat kaikki pohjoisempana kuin 70 astetta eteläistä leveyttä. Uhkaako ilmastonmuutos keisaripingviiniä koko sen esiintymisalueella, ympäri Etelämannerta? Lue lisää British Antarctic Surveyn nettisivuilta (ks. myös BAS:n lehdistötiedote ja alkuperäisen artikkelin julkaissut Global Ecology and Biogeography). Havainnolla ja havaintomenetelmällä mässäilivät myös BBC, Science, NatGeo News Watch ja NASA.

Paljastuksella tarkoitin tuossa edellä itse asiassa sitä, miten pingviiniuutisesta kirjoitettiin Suomessa: "Pingviinin kakka näkyy avaruudesta" (Helsingin Sanomat), "Satelliitti pongaa pingviininkakan" (Tiede.fi)... jopa arvostamani Tähdet ja avaruus horjuu linjassaan.

Mutta ehkä idioluutio ei sittenkään olekaan totta! Maailmalla on tapahtunut taas muutakin kuin mistä Suomessa kirjoitettiin:

Yhdysvalloissa on kehitetty uudenlainen taipuisa aurinkopaneeli - näin aurinkokennojen kehitys täydentää keskittävän aurinkovoiman viimeaikaista edistymistä. Saksassa on kehitetty laite, jolla saadaan tiivistettyä juomavettä ilmankosteudesta. Hyviä uutisia kantautuu myös autojen yhteiskäytöstä - nykyään jo noin tuhannessa kaupungissa!

Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous julkisti päätöslauselman (A/RES/63/281), jonka aiheena on ilmastonmuutoksen vaikutus turvallisuuteen. Reutersin mukaan tämä oli ensimmäinen kerta, kun ilmastonmuutosta käsiteltiin tällä foorumilla eksplisiittisesti turvallisuuskymyksenä. Päätöslauselmalla on lähinnä vain symbolista arvoa, mutta jos hyvin käy, se voi lisätä ilmastoasioiden merkitystä Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvostossa.