Vaasan ylioppilaslehti

VYY:n hallitusblogi

2012-02-02T10:28:15Z

VYY palkitsi ansioituneita opettajia

2012-01-27T13:54:25Z

VYY on jakoi tänään huomionosoituksia ansioituneille opettajille. Hyvä opettaja -kunniakirjan sai yliopistonlehtori Petri Kuosmanen, joka opettaa kauppatieteellisessä tiedekunnassa.

Huomionosoituksen perusteena ovat opiskelijalähtöiset opetusmetodit, innostava asenne opetettavaan aiheeseen sekä opiskelijoiden huomioiminen.

Best International Teacher -kunniakirja myönnettiin Adam Smalelle.

"Petri Kuosmanen ja Adam Smale ovat erinomaisia esimerkkejä opettajista, jotka ovat jääneet opiskelijoiden mieleen ja joita muistellaan vielä vanhemmallakin iällä”, kertoo palkinnon jakanut VYY:n hallituksen puheenjohtaja Toni Vahevaara.

"Toivoisin, että kaikki opetustehtävissä olevat innostuisivat työstään samalla tavoin kuin tänään palkitut ansioituneet opettajat.”

Kunniakirjat jaettiin Vaasan yliopiston vuosijuhlassa. Ylioppilaskunnan myöntämistä huomionosoituksista päätti VYY:n hallitus ylioppilaskunnan edunvalvontavaliokunnan esityksestä.

Ongelma vai vahvuus?

2012-01-13T13:09:17Z

Huoli työurien pituudesta on ollut keskustelun aiheena jo pitkään. Kysymys kuuluu, mistä kohtaa niitä yritetään venyttää - alusta, keskeltä vai lopusta? Usein alusta, koska sen on katsottu olevan helpoin tapa. Eläkeiän nostosta ei haluta puhua, ja työssä jaksaminen jätetään työnantajien murheeksi. Yleinen mielipide on, että korkeakouluopinnot aloitetaan Suomessa turhan myöhään ja tutkintojen valmistuminen kestää liian kauan. Erityisesti jälkimmäiselle ongelmalle on keksitty selitys: työnteko. Sen katsotaan viivästyttävän opintoja merkittävästi.

Osmo Kivisen ja Jouni Nurmen tutkimus (Yhteiskuntapolitiikka 6/2011) heristää näille yleisille oletuksille keskisormea. Vaikka opinnot aloitetaan Suomessa myöhään, keskimäärin 22-vuotiaana, tutkijoiden mukaan tämä viivästyminen kurotaan myöhemmin kiinni: maisterit siirtyvät oman alansa töihin nopeasti valmistumisen jälkeen. Toisin sanoen työuran alku ei veny opintojen jälkeen.

Tätä näkökulmaa harvoin tuodaan keskustelussa esille. Kuten Kivinen ja Nurmi huomauttavat, olennaisinta urien pituuksien kannalta on juurikin se, kuinka nopeasti maisterit pääsevät oman alansa töihin. Rivakasta valmistumisesta ei ole hyötyä, jos siirtymä työelämään takkuaa. Esimerkiksi Sveitsissä ja Italiassa opintojen alusta ammattiuralle kuluu aikaa lähes 16 vuotta, kun taas Suomessa se kestää keskimäärin vain seitsemän ja puoli vuotta.

Opintojen aikainen aloittaminen, ja niiden nopea suorittaminen ei näyttäisi tarkoittavan varhaista työllistymistä. Esimerkiksi Belgiassa korkeakouluun päästään keskimäärin jo 19-vuotiaana ja opinnot kestävät vain vajaat viisi vuotta. Tästä huolimatta belgialaismaisterit ovat noin 29-vuotiaita, kun he aloittavat oman alansa työt. Suomessa vastaava ikä on noin kolmekymmentä, vaikka täällä koulun penkille mennään muutama vuosi myöhemmin.

Kivinen ja Nurmi perustelevat suomalaisten maistereiden nopeaa työllistymistä omalle alalle sillä, että Suomessa on yleistä tehdä töitä ennen opintojen alkua sekä niiden aikana. Se mitä on pidetty ongelmana, onkin itse asiassa suomalaisen järjestelmän vahvuus. Opiskelijat ovat kosketuksissa työelämään jatkuvasti ja työnantajat tuntevat tutkintojen sisällöt hyvin. Lisäksi koulutus on Suomessa työmarkkinaorientoitunutta.

Tutkimuksen perusteella puheet työnteosta opiskeluaikana saavat uutta näkökulmaa. Yksioikoisesti ei tulisi myöskään tuijottaa sitä, kuinka paljon aikaa kuluu lukion ja yliopiston välillä. Kilpailu korkeakoulupaikoista on kovaa, eikä opintopaikan saaminen ole itsestäänselvyys. Se voi vaatia aikaa. Kun opiskelija pääsee haluamalleen alalle, edellytykset pitkälle ja tuottavalle työuralle paranevat.

Työssä jaksaminen tulee korostumaan, koska todennäköisesti eläkeikää nostetaan tulevaisuudessa. Vielä siitä ei juurikaan keskustella todellisena vaihtoehtona, koska aihe on poliittisesti arka. Siksi katseet on paljon helpompi kiinnittää työurien alkupäähän ja harmitella maistereiden hidasta valmistumista.

Tässä keskustelussa pitäisi kuitenkin ottaa huomioon kokonaisuus. Kun maistereiden työurien pituutta halutaan pidentää alkupäästä, ei tule pelkästään tuijottaa opintojen aloittamisaikaa ja tutkintojen valmistumisnopeutta. Se on yksioikoista.

Kaj Paulamäki
Päätoimittaja
paatoimittaja@vaasanylioppilaslehti.fi

Yliopisto tutkii Fabriikki-oireilua

2012-01-12T20:09:04Z

Sisäilmamittausten perusteella kaikki pitäisi olla kunnossa, mutta osa henkilökunnasta ja opiskelijoista saa oireita Fabriikissa. Yliopisto selvittää ongelman laajuutta kyselytutkimuksella, jonka tulokset esitellään tammikuussa.

Tentissä huijataan yhä useammin [1]

2012-01-12T20:00:11Z

Opintopäällikkö toivoo, että opiskelijat ilmoittavat valvojalle, mikäli he huomaavat vilppiä tenteissä.

Yliopistolle kaivataan opintopsykologia

2012-01-12T19:54:05Z

Vaasan yliopiston tulisi järjestää opintopsykologipalveluja. Tätä mieltä on VYY, joka viime vuoden lopulla julkaistussa kannanotossaan toteaa, että nykyinen tilanne edesauttaa opintojen viivästymistä ja jopa keskeyttämistä.

"Yliopistolla pitäisi olla opintopsykologi, jonka avulla voidaan ennaltaehkäistä muun muassa opiskelusta aiheutuvaa stressiä ja ahdistusta. On tärkeää, että opiskelijoilla on mahdollisuus saada tukea ja ohjausta mahdollisimman kattavasti opiskeluun liittyvissä ongelmissa", kannanoton laatinut Maria Mattila sanoo. Hän oli edellisessä hallituksessa sosiaalipoliittinen vastaava.

"Yliopistolla oli ennen opintoneuvoja, joka tarjosi opintopsykologista neuvontaa. Se oli opiskelijoiden keskuudessa käytetty ja tarpeellinen palvelu."

VYY:n mielestä opintopsykologi pystyisi myös kouluttamaan ja tukemaan opetushenkilökuntaa. Kun pedagogisiin taitoihin ja opetusmenetelmiin kiinnitettäisiin enemmän huomiota, opiskelijoiden opiskelumotivaatio paranisi.

"Se tukisi tutkintojen valmistumista", Mattila sanoo ja huomauttaa, että näin ollen yliopisto voi tarkastella asiaa myös taloudellisesta näkökulmasta.

Opintopsykologipalveluiden tärkeyttä on painottanut myös Suomen ylioppilaskuntien liitto, jonka selvityksen mukaan yli kolmannes opiskelijoista katsoo opintojensa edenneen omia tavoitteitaan hitaammin. Heistä neljännes arvioi syyn johtuvan puutteellisesta opintojen ohjauksesta.

Valtakunnallisessa tutkimuksessa selviää, että opiskelijoista vain neljännes pitää korkeakoulujen tarjoamia tuki- ja ohjauspalveluita hyvinä.

VOAS pitää vuokrat ennallaan

2012-01-12T19:50:48Z

Vaasan opiskelija-asuntosäätiö VOAS ei korota vuokria tänä vuonna. Syynä tähän ovat asuntojen riittävä kysyntä sekä lainanhoitokulujen alentuminen.

"Asuntojen käyttöaste on viime vuosina noussut riittävän korkealle, että saamme katettua kulut. Kun myimme Ristinummen kohteen vuonna 2007, pääomakustannukset ovat laskeneet ja asuntojen tyhjäkäyttöprosentti vähentynyt", säätiön toimitusjohtaja Jorma Vehkaperä kertoo.

VOAS toimii niin kutsutulla omakustannusperiaatteella, mikä tarkoittaa sitä, että kulurakenne määrittää vuokrien hinnat. Vehkaperän mukaan jokainen yhden prosentin vajaus asuntojen täydestä käyttöasteesta merkitsee noin 100 000 euron lovea säätiön talouteen.

Viime vuonna keskimääräinen käyttöaste oli 95 prosenttia.

Edellisen kerran VOAS nosti vuokria vuonna 2008 ja keväällä 2011, jolloin opiskelija-asunnot kallistuivat keskimäärin kaksi prosenttia.

"Korotuksen perusteena olivat erityisesti kohonneet energiakulut."

VOAS on viime vuosina pyrkinyt investoimaan asuntojensa energiatehokkuuteen, jotta kuluja saadaan kuriin. Vuonna 2007 kaikkiin suihkuihin asennettiin vettä säästävät suuttimet, mikä on tuonut säätiölle noin 100 000 euron vuosittaiset säästöt.

"Kun suuttimet otettiin käyttöön, veden kulutus väheni yli 20 prosenttia. Pelkillä teknisillä ratkaisuilla energian säästöä on kuitenkin vaikea toteuttaa. Kyse on viime kädessä siitä, että asukkaita saadaan siihen mukaan", Vehkaperä sanoo.

Viime ja toissa vuonna VOAS uusi ikkunoita useissa eri kohteissa. Seuraava merkittävä investointi on Vöyrinkadulla sijaitsevan Loftiksen perusparannus.

VYY:n selvityspyyntö ei tuottanut tulosta

2012-01-12T19:38:16Z

Fazer Amican opiskelijaruoissa ei ole moitteen sijaa, toteaa Kela. Sen mukaan Mathildan, Buffetin ja Café Oskarin tarjoamat ateriat täyttävät ravitsemussuosituksen vaatimukset.

Lausunto liittyy VYY:n Kelalle tekemään selvityspyyntöön Fazer Amican kampusravintoloiden toiminnasta. Ylioppilaskunnan pääsihteerin Jarkko Seppälän mielestä Kela olisi voinut ottaa enemmän huomioon opiskelijoiden näkökantaa.

"Ruoka täyttää suositusten minimivaatimukset, mutta opiskelijapalautteen mukaan Fazer Amican palveluntasossa ja ruoan laadussa on tapahtunut selkeää huonontumista."

"Fazer Amica saa Kelalta ateriatukea tarjoten julkisin varoin rahoitettua toimintaa. Tilannetta ei voida ajatella vain liiketaloudellisesta näkökulmasta, vaan asiakasnäkökulman tulisi olla merkittävässä roolissa." Seppälä mukaan palvelutason laadun selvittäminen on ongelmallista. Koska Kelalla ei ole sille selkeitä mittareita, kuten ruoan ravitsemussisällölle, mahdollisiin ongelmiin puuttuminen on hyvin vaikeaa.

Yliopistolla on ravintolatoimikunta, jonka yhtenä tehtävänä on kehittää kampusravintoloiden toimintaa. Seppälän mukaan asiakaspalautteet ja toimikunnassa käyty keskustelu eivät ole kuitenkaan näkyneet Fazer Amican toiminnassa.

"Palautetta annetaan osittain kuuroille korville, joten tässä on ehdottomasti kehittämisen paikka tälle vuodelle. Ravintolatoimikunnan pitää nyt jatkaa keskustelua esillä olleista asioista, että palvelutasoa saadaan nostettua."

Toimikunnassa on yksi edustaja yliopistolta, ylioppilaskunnasta ja Fazer Amicasta.

Selvityspyynnössä on ruoan ravitsemussisällön lisäksi tarkastelun kohteena Mathildan ajoittainen kiinniolo. Tiloissa on järjestetty tapahtumia yliopiston ulkopuolisille toimijoille, mikä VYY:n mielestä sotii opiskelijaravintolan tarkoitusta vastaan.

Yliopisto ja Fazer Amica toimittavat Kelalle selvityksen tilankäytöstä tammikuun aikana.

Opiskelijaruoan ravitsemussuositukset uudistuivat

2012-01-12T19:28:26Z

Kela uudistaa ravitsemussuosituksiaan opiskelijaravintoloiden tarjoamille ruoille. Tarkoituksena on parantaa aterioiden terveellisyyttä, makua ja virkistävää vaikutusta.

Edellisen kerran ravitsemussuosituksia muokattiin vuonna 2008. Nyt Kela on ottanut tavoitteekseen, että entistä tarkempien suositusten avulla opiskelijaravintolat pystyvät helpommin valmistamaan oikeanlaista ruokaa.

"Ruoan terveydellisiin ja ravitsemuksellisiin vaatimuksiin ei oteta kantaa asetuksessa, jossa opiskelijaravintoloille määritetään perusteet ateriatuen saamiseksi. Ravitsemussuositukset täydentävät näitä asetuksia", kertoo suunnittelija Sari Miettunen Kelan opintotukikeskuksesta.

"Suositusten noudattamista valvoo Kelan opintotukikeskus. Pyrimme käymään kaikissa ravintoloissa tietyin väliajoin."

Opiskelija-aterian tulee kattaa noin kolmannes päivittäisestä energian ja ravintoaineiden tarpeesta. Uusissa ravitsemussuosituksissa on kiinnitetty huomiota erityisesti aterioiden suolan määrään ja rasvojen laatuun sekä kasvisruokailuun.

Myös opiskelijoiden ohjeistukseen on otettu kantaa.

"Ravintoloissa olisi hyvä olla joko kirjallinen, kuvallinen tai oikea malliateria, jotta opiskelijat huomaavat, miten terveellinen ja ravitseva annos tulisi koota. Ateriakokonaisuus sisältää pääruoan lisäksi salaattia, leipää, levitettä ja juomaa", Miettunen kertoo.

"Ravitsemussuositukset ovat myös hyvä tietopaketti opiskelijoille."

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n tutkimuksen mukaan vain puolet opiskelijoista syö päivän pääaterian opiskelijaravintolassa. Uusilla säännöksillä pyritään parantamaan myös opiskelijaruokailun suosiota.

"Laadukas ruoka houkuttelee syömään. Myös viihtyvyys vaikuttaa, mikä on suosittu opiskelijaravintola."

Uudet ravintosuositukset astuvat voimaan vuoden 2013 alusta.

Vaihtarit pysyivät kurissa viime syksynä

2012-01-12T19:21:20Z

Melua, bilettämistä pyykkituvassa, yleisten tilojen sotkemista. Ja onpa Teklaan syttynyt tulipalokin pari kertaa sisällä tupakoimisen seurauksena. Kaksi vuotta sitten yliopisto alkoi saada VOAS:lta valituksia, kun osa vaihto-opiskelijoista käyttäytyy epäasiallisesti.

"Myös yliopiston järjestämillä Lapin matkoilla on ollut häirintää. Muut hotellin asukkaat ovat valittaneet melusta ja paikkojen sotkemisesta jopa niin paljon, että he ovat vaatineet hotellilta korvausta", kansainvälisen yksikön johtaja Francesca Cucinotta kertoo.

"Ongelmat alkoivat kaksi vuotta sitten, eikä niitä aiemmin ollut. Yksi syy tähän voi olla, että vaihtareiden määrä on kasvanut viime vuosina. Joukossa tyhmyys tiivistyy ja aina ei ajatella, mitä tehdään."

Keksitkö muita syitä, minkä arvelet johtaneen tähän tilanteeseen?
"Täytyy myös muistaa, että Keski-Euroopassa opiskelut aloitetaan aikaisemmin kuin Suomessa. Opiskelijat ovat nuoria, ja osa heistä on ensimmäistä kertaa kotoaan pois. Kun se yhdistetään suhteellisen liberaaliin alkoholikulttuuriin, yhdistelmä ei ole aina paras mahdollinen. Myös muissa yliopistoissa on ollut samanlaisia ongelmia kuin Vaasassa."

Mikä tilanne on nyt?
"Ihan ihmetyttää, miten hyvin kaikki on nyt mennyt. Meidän tietoomme ei ole tullut valituksia. VOAS:lta ei ole kuulunut mitään, ja matkat ovat sujuneet hyvin. Joitain lunttausepäilyjä on tullut, mutta on niitä ollut suomalaisopiskelijoillakin."

Miten tilanne saatiin korjattua?
"Teimme viime syksynä vaihtareiden kanssa kirjallisen sopimuksen, joka heidän piti allekirjoittaa. Jos opiskelija jää kiinni vaikka lunttaamisesta tai häirinnästä, olemme kotiyliopistoon yhteydessä. Kolmesta rikkeestä opiskelija joutuu lähtemään täältä pois. Emme ole joutuneet vielä kertaakaan ilmoittamaan rikkeistä kotiyliopistoihin."

"VOAS:n kanssa sovimme viime syksynä, ettei vaihto-oppilaita sijoiteta Teklaan. Nyt siellä asuu ainoastaan ulkomaalaisia tutkijoita."