Ruka	Hautajärvi Ristikallio Oulanka

Karhunkierroksen turistihenkisyys herättää aina välillä keskustelua siitä, että onko siellä ihmisiä ruuhkaksi asti yms.
Jonkinlainen osoitus vaellusreitin tuotteistamisesta on, että reitin yleisimpien aloituspisteiden luokse on rakennettu erilaisia portteja. En ole täysin varma niiden tarkoituksesta, mutta voisin uskoa että niitä jollain tapaa hyödynnetään reitin kävijämäärien laskennassa.

Olin vuosien 2005 ja 2007 vaellusten yhteydessä ikuistanut niistä kolme (Hautajärvi, Oulanka ja Ruka). Näiltä reissulta puuttumaan jäänyt Riisikallion portti tuli ikuistettua tänä kesänä kun olin ajamassa Riisikallion Kansallispuistosta Kuusamon kautta Sallatunturille. Näiden neljän portin lisäksi vaellusreitiltä löytyy Savilammen ja Taivalkönkään välistä viides portti, jonka ikuistamiseen tarvitaan kaksi kuvaa. Tämä portti symboloi Oulun läänin ja Lapin läänin rajaa ja samalla tuo hyvin ilmi kuinka Kuusamo ja Ruka eivät suinkaan ole osa Lappia, vaikka kaikissa matkailuesitteissä annetaan näin ymmärtää. Tämä pieni virhe on sikäli sangen ymmärrettävä, että mielikuvamarkkinoinnin puolella molemmat varmaan hyötyvät siitä, jos Kuusamo miellettäisiin osaksi Lappia.

Portti Lappiin

Portti Kuusamoon

Kuusamossa koetun takatalven jälkeen suuntasin auton Riisitunturin kansallispuistoon Posiolle. Kaksi vuotta aikaisemmin olin appivanhempien kanssa käynyt Syrjälahden lähellä olevasta Riisitunturin lähtöpisteestä päiväretkellä Riisitunturin kansallispuistossa, mutta tällä kertaa siellä oli tarkoitus viettää muutama yö. Tämän johdosta otin suunnan Riisitunturin Noukavaaran lähtöpisteeseen, josta suuntaisin kansallispuiston ainoaa merkittyä reittiä pitkin Karitunturilta ja sieltä samaa reittiä takaisin.
Matkan ensimmäinen yllätys tuli jo ennen vaelluksen lähtöpistettä, kun Noukavaaraan johtavalla tiellä huomasin liikennemerkin, jossa todetaan “Hoitamaton tie. Ajo omalla vastuulla”. Itse vaellusreitti alkoi ylämäkeen kipuamisella. Ylämäki jatkui Noukavaaran laelle, jossa odotti asiasta kertova opaste. Muutaman kilometrin (3km) kävelyn jälkeen saavutaan hienolla näköalalla varustetulle Soilun laavulle. Pian (1.8km) tämän jälkeen saavuin reitin ainoalle autiotuvalle (autiotupa Riisi).
Autiotuvan jälkeen reitti nousi vielä ylemmäksi ja tunturin laelta aukesi huimat näkymät mm. Kitkalle. Pian reitti kuitenkin laskeutui tunturilta alas ja alkoi metsätaival, jossa parasta oli ympäröivistä kuusista roikkuva naava. Parin kilometrin kävelyn jälkeen oletin saapuvani Uusilammen laavulle, mutta kyseistä laavua ollaan ilmeisesti uudistamassa Metsähallituksen toimesta tms., koska paikalla oli vessa ja liiteri, mutta itse laavu oli purettu pois. Paikkaa hetken tutkiskeltuani, jatkoin matkaa eteenpäin ja seuraava paikka (Liittolammit) oli jo ehdottomasti pysähtymisen arvoinen paikka. Liittolammit tarjosi kauniin lampinäkymän, majapaikan, vettä ja muutenkin paikka tuntui ihanan rauhalliselta, jonka paikan heikko kännykkäsignaali teki entistä konkreettisemmaksi.
Olin saanut ensimmäisen päivän osalta tarpeeksi tihkusateessa vaeltamisesta ja päätin valmistaa illallista. Vaihtoehtoja pohdittuani, päätin ensimmäistä kertaa eläessäni kokeilla laavulla yöpymistä teltan sijasta, koska edellisen yön pakkaset olivat varmasti hoidelleet kaikki hyttyset pois päiviltä. Oli ihanan vaivatonta, kun ei tarvinnut muuta kuin levittää makuualusta ja makuupussi laavun sisään ja käydä nukkumaan.
Seuraavana aamuna sää ei ollut juurikaan parantanut edellisestä päivästä, joten päivä alkoi pilvisissä merkeissä. Maaston puolesta Liittolammin ja Kirkkotunturin välinen reittiosuus oli kaikkein haastavin, mutta ei siinä kuitenkaan ollut missään vaiheessa pelkoa suossa kahlaamisesta, ylämäkeen konttaamisesta tms. haasteista. Kirkkotunturin jälkeen reitti jälleen tasaantui. Päivän parhaita maisemia ei kuitenkaan ihailtu miltään tunturilta, vaan Koljatinlaki nimiseltä paikalta.
Päivän seuraavat kaksi pysähdyspaikkaa olivat Koljatin laavu ja Karitunturin päivätupa, joissa kummassakin oli ongelmana, että ainoat tarjolla olevat vesivaraston täydennyspisteet olivat kuivahkoon rinnesuohon muodostuneet lammikot. Muuten paikat olivat kyllä siistejä ja mukavilla maisemilla varustettja. Karitunturin päivätupa oli pienen kokonsa puolesta ihan viehättävä.
Majottauduin Karitunturille yöksi ja seuraavana aamuna sitten alkoi paluumatka samaa reittiä pitkin. Liittolammilla sää kirkastui lounastauon ajaksi, mutta lopullinen käänne sään osalta parempaan tapahtui vasta siinä vaiheessa, kun kipusin taas Riisitunturin sivua ylöspäin. Jäin viimeiseksi yöksi autiotupa Riisiin ja kävelin seuraavana päivänä mainion vaellussään vallitessa reitin viimeiset viisi kilometriä autolle. Olin suunnitellut, että kävisin vaelluksen jälkeen herkuttelemassa Tolvan kylässä olevassa Korpihillassa, mutta olin jo paikalla vähän ennen kello kymmentä ja kesällä Korpihillan kahvilapuoli aukeaa vasta kello kahdentoista aikaan, niin päätin suunnata auton keulan Sallatunturin suuntaan.

Lisää kuvia:
Riisitunturin kansallispuisto (2007 ja 2009)

Viikko 24 (vuodet 2005-2008

2008: Ilmaherruus Katajanokka, Helsinki Lisää kuvia samasta aiheesta: Selkälokki (Larus fuscus fuscus)	2007: Joella melomassa Maivajoki, Kuusamo Lisää kuvia samasta aiheesta: Kuusamo kesällä
2006: Varjonyrkkeilyä Vaimojärvi, Kuusamo Lisää kuvia samasta aiheesta: Taijiquan	2005: Aapasuon poikki menevät pitkospuut Salla, Lappi Lisää kuvia samasta aiheesta: Sallatunturi-Ruka vaellus

Kuusamossa oli kesäkuun ensimmäisellä viikolla (6.6.2009) vilkaisulla päivän mittainen takatalvi, jonka aikana maahan kertyi paikoin ihan kelvollinen kerros lunta. Tämä lumikerros oli tosin sangen paikallinen, koska Vaimojärvellä näimme kuvassa näkyvät lumiset maisemat, mutta esimerkiksi Kiviperässä ei ollut syntynyt maahan lumikerrosta.
Äkkiseltään voisi kuvitella, että tämä voisi olla jotain ainutlaatuista, mutta Kainuun Sanomissa on kuulemma ollut 1980-luvun alkupuolella valokuva, jossa lapset koittavat 8.6. Kuusamon keskustassa tehdä lumiukkoa.

Lisää valokuvia samasta aiheesta:
Kuusamo kesällä

Viikko 23 (vuodet 2005-2008)

2008: Keskiyön taijitreenit Sallatunturi, Salla, Lappi Lisää valokuvia samasta aiheesta: Lapland Camp 2008	2007: Oulangan kanjoni Oulangan kanjoni, Salla, Lappi Lisää valokuvia samasta aiheesta: Karhunkierros
2006: Tulva Piikstammi, Kuusamo	2005: Kamerat pubissa Papana Pubi, Salla, Lappi Lisää valokuvia samasta aiheesta: Lapland Camp 2005

Huhtikuun lopussa julkaisin viikon 14/09 kuvana omakuvan. Kuva oli osa flickr:ssä pyörivää Strobist BootCamp 2009 projektia, johon osallistuville annetaan kuusi kuvatehtävää toteutettavaksi ja kunkin tehtävän suorittamiseen on kuukausi aikaa.
Ensimmäisen kuvan aihena oli “passikuva”. Toisen tehtävän aiheena, jonka määräaika oli toukokuun loppu, oli ottaa henkilökuva, jossa tausta on osa kuvaa. Lisäksi kuvattavan henkilön piti olla joko kokonaan tai vähintään vyötäröstä ylöspäin kuvattuna. Aikani aihetta pohdittuani, päätin ottaa kuvan kirjahyllyn edessä siten, että minulla on sylissä yksi viimeisimmistä kirjahankinnoista (Kirk Tuckin Minimalist Lightning). Kesäkuun loppupuolella palaamme varmaan tähän projektin vaiheisiin, kun seuraavan kuvatehtävän määräaika umpeutuu.

Viikko 22 (vuodet 2005-2008)

2008 Lumitilanne kesäkuussa Sallatunturi, Lappi

2007 Autiotupa Porontimajoki, Kuusamo

2006 Troolari A-12326 Pohjois-satama, Helsinki

2005 Tuishou-pariharjoittelu Kaivopuisto, Helsinki

Viimeisen viikon aikana on tullut pariin otteeseen törmättyä linnunpoikasiin, joten kesälomien alkua odotellessa linnuilla alkaa ilmeisesti hautominen olla ohi tai ainakin loppusuoralla ja seuraavaksi poikasten pitäisi oppia lentämään ja selviytymään omin voimin.
Tämän surkean näköisen pienen veijarin huomasimme Pornaistenniemen ja Lammassaaren lintutorneihin suuntautuneen sunnuntairetken lopuksi, kun olimme suuntaamassa takaisin polkupyörien luokse. Ensiksi ihmettelimme, että mikä lintu metsässä oikein metelöi, mutta aikamme tilannetta ihmeteltyämme huomasimme maassa tämän kömpelösti liikkuvan linnunpoikasen. Laajemmin lähistön lintuja katsellessa päädyimme lopulta sellaiseen tulokseen, että kyseessä on mitä ilmeisimmin räkättirastaan poikanen.
Koitin Wikipedian kautta selvittää, että pesiikö räkättirastas maassa vai onko tämä poikanen pudonnut puusta maahan. Wikipedian artikkelista ei kuitenkaan saatu lopullista vastausta, koska räkättirastas tekee pesiään niin maahan kuin puihinkin.

Lisää kuvia:
Räkättirastas (Turdus pilaris)

Valkovuokko kuuluu joka keväänä hyvin luonnossa näkyvien kasvien joukkoon. Niiden kohdalla tulee aina ajatelleeksi, että noita on jo tullut kuvattua ihan tarpeeksi, mutta kun lopulta lähtee selaamaan arkistoja, niin olen monesti törmännyt tilanteeseen, joissa kuvia on vain muutama ja niidenkään osalta tekninen laatu tai esteettinen vaikutelma ei välttämättä enään miellytä omaa silmää.
Tänä vuonna valkovuokosta tuli otettua muutama kuva kaiken varalta, koska en halua kahtena peräkkäisenä viikkona julkaista kuvaa kirsikan kukista ja lintuja kuvatessa ei voi olla koskaan varma lopputuloksesta. Tälle viikolle olisi ollut tarjolla kuva Lapintiirasta, mutta päätin kuitenkin lopulta, että kasvikuvat ovat kuitenkin lopulta enemmän minun juttuni. Varsinkin lentäviä lintuja kuvatessa homma tuntuu olevan suurelta määrin onnenkauppaa, vaikka lajituntemus, kamerakaluston taso ja tuntemus merkittävästi auttavatkin kuvaamisessa onnistumista. Kasveja kuvatessa kuvaajalla on kuitenkin melkein rajattomat mahdollisuudet siltä osin, että hän voi valita itselleen mieluisan vuorokauden ajan ja mikäli valo ei tule oikeasta kulmasta, niin senkin voi yrittää korjata heijastimella, salamalla tai muulla valonlähteellä ilman, että kuvauksen kohde päättää asioiden hitauteen tai kaikenlaiseen toimintaan hermostuneena poistua paikalta.

Lisämateriaalia:
Valkovuokko (Anemone nemorosa)

Viikko 21 (vuodet 2005-2008)

2008 Tilkkutäkki Kamppi, Helsinki

2007 Pelto-orvokki (Viola arvensis) Roihuvuori, Helsinki

2006 Keilapallot Ruusulankatu, Helsinki

2005 Kirsikan kukkia Roihuvuori, Helsinki

Tämän kevään osalta hanamijuhla järjestettiin pari päivää liian aikaisin. Viimeisen viiden vuoden ajanjakson perusteella olisi voinut ennustaa, että kukat olisivat auenneet pari päivää ennen juhlien ajankohtaa, mutta sunnuntaina (10.5.2009) Roihuvuoren alueen kirsikkapuiden kukkien terälehdet olivat vielä tiukasti nupuissaan niin Japanilaistyylisessä puistossa kuin Kirsikkapuistossa.
Alkuviikon aurinko ja lämpö tekivät tehtävänsä ja kirsikkapuista tuli runsaan kukkimisen ansiosta sangen vaaleanpunaisia. Tänä vuonna Roihuvuoren kirsikkapuut saivat televisiossa ja lehdissä hyvin näkyvyyttä ja sen seurauksena paikalle saapui useana päivänä ihmisiä tutustumaan näihin maisemiin. Itse tulin tänä vuonna ottaneeksi kuvia kaikilla mahdollisilla sommitelmilla. Oli yksittäisiä kukkia, kahden ja useamman kukan selkeitä ryhmiä ja sitten muutama kuva, joissa ei ole terävänä mitään muuta kuin kirsikan kukkia ja tausta on enemmän tai vähemmän saman väristä. Näiden kuvien parhaimmiston myötä Kirsikat albumi sai kaipaamansa piristysruiskeen.

21.5.2009	16.5.2009
7.5.2008	12.5.2007	13.5.2006
22.5.2005	8.5.2005	8.5.2004

Tulin viime vuonna eräiden 50-vuotisjuhlien yhteydessä vasta ensimmäisen kerran aidosti kiinnittäneeksi huomiota siihen kuinka vaahterassa on keväällä ennen lehtien puhkeamista suuri määrä pieniä kukkia. Tuolloin niiden kunnollinen kuvaaminen jäi muiden kiireiden takia tekemättä. Tänä vuonna toukokuun alussa tarjoutui kuitenkin hyvä tilaisuus korjata asia ja siitä saatiin 15 viikon tauon jälkeen kasvi viikon kuvaksi (edellinen kerta oli tammikuussa häiden alla kuvattu punainen neilikka).

Varsinaisessa aiheessa pysyäksemme, Wikipedia toteaa seuraavaa vaahteran kukinnasta:

Vaahtera kukkii touko–kesäkuun vaihteessa lehtien puhkeamisen aikoihin. Metsävaahtera on yksikotinen, eli sama yksilö tuottaa sekä heteitä että emejä. Hede- ja emikukkien määrä vaihtelee vuosittain. Usein kukat ovat ainakin toiminnallisesti yksineuvoisia, sillä niissä joko heteet eivät muodosta siitepölyä tai emiö on surkastunut. Metsävaahtera on hyönteispölytteinen ja sitä pölyttävät muun muassa mehiläiset. Siemenet kypsyvät kesän lopulla ja itävät usein jo syksyllä. Metsävaahtera tuottaa runsaasti siemeniä jo nuorella iällä ja joka vuosi. Siementuotanto alkaa usein jo 20-vuotiailla puilla.

Lisää valokuvia:
Sapindales

Viikko 19 (vuodet 2005-2008)

2008 Kirsikan kukkia Japanilaistyylinen puutarha, Roihuvuori, Helsinki	2007 Pieni silta Japanilaistyylinen puutarha, Roihuvuori, Helsinki
2006 Rusokirsikka Töölönlahti, Helsinki	2005 Laituri Kaitajärvellä Birgitan Polku, Lempäälä

Vapun päivän jälkeen suuntasimme Tampere-talolle kuuntelemaan ja katselemaan Lord of the Ring Symphony esitystä. Uskomaton tempaus järjestäjiltä, kun kolmen esityskerran takia kolme kuoroa ja Tampereen Filharmonian hiovat yli kahden tunnin esityksen kokoon. Päätimme ottaa reissun loman kannalta, joten emme konsertin jälkeen enään suunnanneet kotiin vaan olimme Tampereella yötä ja seuraavana aamuna kävimme vielä katsastamassa Tampereen Pispalan ennen kotimatkaa.
Tämän reissun kuvat antoivat sysäyksen Tampere valokuva-albumille.

Edellisinä vuosina (2005-2008)

2008 Saniainen Roihuvuori, Helsinki

2007 Illallinen Vaakkoi, Espoo

2006 Vappulounas grillillä Pähkinärinne, Vantaa

2005 Kuohuviiniä vappupiknikillä Kaivopuisto, Helsinki

Erkki ja Leila suuntasivat (15-18.5.2009) viettämään pitkää viikonloppua Budapestiin Unkariin. Matkassa oli luonnollisesti taas kamera mukana ja sillä otetuista kuvista on nyt koostettu matka.kuvat.fi:n puolelle Budapest, Unkari valokuva-albumi.